Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus eli SFDR-asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijat antamaan kestävyystietoja rahastonhoitajista sekä rahastotuotteista. Tietojen antamisen tarkoituksena on tehdä kestävien sijoituskohteiden tunnistaminen helpommaksi. SFDR-asetus on Euroopan unionin sellaisenaan sovellettava säädös, jonka soveltaminen alkoi pääosin vuonna 2021. Asetusta täydentämään komissio on antanut vuonna 2023 sovellettavaksi tulleen delegoidun asetuksen, joka tarkentaa julkistettavien tietojen sisältöä ja esitystapaa.

Tiedonantovelvoitteet kestävyystiedoista perustuvat Euroopan unionin kestävää taloudellista toimintaa sääntelevään taksonomia-asetukseen. Taksonomia-asetus on ollut voimassa vuodesta 2020 saakka ja se antaa kestävyydelle yhtenäisen määritelmän. Taksonomia-asetuksen tiedonantovelvoitteet koskevat asetuksen kuutta ilmasto- ja ympäristötavoitetta (esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen). Lisäksi taksonomia-asetus sisältää tietyt lausumat, joita tulee käyttää tilanteissa, joissa rahaston sijoitukset eivät huomioi taksonomian kriteerejä.

Kestävän sijoituskohteen tunnistamista vaikeuttaa viherpesu. Viherpesu tarkoittaa Euroopan valvontaviranomaisten ylätason määritelmän mukaan käytäntöä, jossa lausunnot, väitteet, toimet tai viestintä kestävästä kehityksestä eivät kuvaa selkeästi kokonaisuuden taustalla olevia kestävän kehityksen ominaisuuksia. Tämä voi olla harhaanjohtavaa markkinatoimijoille, kuten sijoittajille. SFDR-asetuksen tavoitteena on auttaa sijoittajia tunnistamaan kestävät sijoituskohteet mahdollistamalla kestävyysriskien tunnistaminen sekä tarkastelu.

Finanssimarkkinatoimijoiden ja rahoitusneuvojien on asetettava SFDR-asetuksen ja delegoidun asetuksen vaatimat tiedot helposti saataville maksutta, syrjimättömästi ja siten, että tiedot on annettu näkyvällä, yksinkertaisella, tiiviillä, oikeudenmukaisella ja kattavalla tavalla. Tiedot eivät saa olla harhaanjohtavia.

Finanssivalvonta arvioi tiedonantoa ja kestävyysriskien huomioimista

Finanssivalvonta arvioi sijoitus- ja erikoissijoitusrahastojen kestävyysriskien huomioimista ja niitä koskevaa tiedonantoa vuosina 2023–2024. Finanssivalvonta julkaisi teema-arvion ensimmäisen osan maaliskuussa 2024 viherpesuriskin huomioimisesta rahastotoiminnassa. Teema-arvion havainnoissa nykyisellään suuri osa tarkastelluista yhtiöistä (rahastoyhtiöt ja erikoissijoitusrahastoja hoitavat vaihtoehtorahastojen hoitajat) syyllistyy toiminnassaan viherpesuun.

Yhtiöt tiedostavat pääsääntöisesti toimintaansa liittyvän viherpesuriskin, mutta sen huomioiminen on suppeaa eikä toteudu vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi yhtiöiden sisäisessä toiminnassa, eturistiriidoissa, ESG-tunnusten käytössä, verkkosivuilla annettavissa tiedoissa (mm. omistajaohjauksen periaatteet) sekä tietojen ja tietolähteiden varmistuksissa on puutteita. Myös väitteet nettonolla- ja hiilineutraalisuustavoitteista voivat olla harhaanjohtavia.

Mitä viherpesuriskin välttämiseksi tulee tehdä?

Suuri osa niin sijoitusrahasto- kuin erikoissijoitusrahastotoimintaa harjoittavista yhtiöistä syyllistyy yhä viherpesuun, vaikka sääntely tietojen julkistamisesta sekä kestävyyskriteereistä on ollut jo jonkin aikaa voimassa. Siten viimeistään nyt on oikea hetki ryhtyä toimiin viherpesuriskin vähentämiseksi. Viherpesuriskiä sekä viherpesua voidaan vähentää useilla osa-alueilla ja toimenpiteillä. Keskeiset näistä ovat kestävyystiedot, viestintä, politiikat ja ennen sopimusta annettavat tiedot, jatkuva raportointi sekä valitusten käsittely, joita käsitellään tarkemmin alla.

Kestävyystiedot ovat erittäin tärkeitä, koska ne tukevat rahastoyhtiöiden sääntelyyn pohjautuvia tiedonantovelvoitteita ja ei-taloudellisia tavoitteita koskevaa raportointia sekä investointipäätösten tekoa. Rahastoyhtiöiden tulee varmistaa, että ne

suorittavat asianmukaisen due diligence -tarkastuksen ulkopuolisista kestävyysdatan ja -luokitusten tarjoajista
parantavat sisäisiä valmiuksiaan tietojen analysointiin sekä tiedon rajoitusten ja puutteiden tunnistamiseen mukaan lukien selkeät rajat sille, milloin ulkopuolisen osapuolen tulisi validoida tiedot
tuovat tietojen rajallisuuden selkeästi ilmi sopimusta edeltävissä asiakirjoissa
arvioivat ennakoivasti, täytyykö omaisuuseriä hankkia tai myydä silloin, kun ilmenee sellaista uutta kestävyystietoa, joka vaikuttaa rahastojen kykyyn täyttää kestävyystavoitteensa
päivittävät tarvittaessa rahastodokumentaatiota ja ilmoittavat tästä välikäsille sekä loppusijoittajille.

Valvovat viranomaiset ovat usein huolissaan rahastoyhtiöiden käyttämästä kielestä, jolla ne kuvailevat, markkinoivat ja muuten viestivät tuotteistaan. Viestintä on erityisen tärkeää kestävän sijoittamisen kannalta, koska kyseessä on uusi ja kehittyvä ala, johon liittyy vakiintumatonta terminologiaa. Rahastoyhtiöiden pitäisi varmistaa, että

rahastokohtainen dokumentaatio ja kaikki rahastoyhtiön vastuullisen sijoittamisen käytännöt ovat spesifejä ja helposti ymmärrettäviä sekä pien- että instituutiosijoittajille
kaikessa markkinointiviestinnässä otetaan huomioon yleisen kuluttajansuojan vaatimus olla selkeä ja ei-harhaanjohtava. Samalla tulisi varmistaa, että asiakkaille annetaan kaikki tarvittava tieto, jotta he voivat tehdä päätöksensä tehokkaasti ja tietoon perustuen.

Rahastoyhtiöillä on velvollisuus luovuttaa loppusijoittajille monenlaista tietoa. Yhtiöiden tulee varmistaa, että

ne tarjoavat perusteellisen rahastodokumentaation, josta löytyy selkeät yhteydet rahastojen nimien, tavoitteiden ja strategioiden välillä, joihin puolestaan kytkeytyvät yhtiönlaajuiset politiikat
yhtiökohtaiset politiikat sisältävät tietoa rahastoyhtiön yleisestä suhtautumisesta kestävään sijoittamiseen, tärkeimmät kestävät sijoitusstrategiat ja selvityksen siitä, kuinka yhtiö hallinnoi tätä alaa
rahastodokumentit sisältävät erityisiä tietorajoituksia koskevia vastuuvapauslausekkeita ja kaikki asiaankuuluvat tiedot seikoista, jotka voivat haitata rahastoa saavuttamasta lupaamiaan ympäristövaikutuksia ja -tavoitteita.

Valvovat viranomaiset odottavat rahastoyhtiöiden antavan säännöllistä tietoa loppusijoittajille, jotta heidän on mahdollista arvioida, saavuttaako rahasto tavoitteensa pitkällä aikavälillä. Rahastoyhtiöiden tulee varmistaa, että

mittarit, joilla mitataan ei-taloudellista suorituskykyä, on esitetty loppusijoittajille helposti ymmärrettävällä tavalla
ne ovat ennakoivia tiedottaessaan välikäsille ja loppusijoittajille kestävien rahastojen strategioiden ja tavoitteiden muutoksista.

Valvovat viranomaiset odottavat, että kaikki valitukset käsitellään oikeudenmukaisesti, johdonmukaisesti ja viipymättä. Lisäksi he odottavat, että asianmukaista huomiota kiinnitetään siihen, onko valitus hyväksyttävä ja korvattava sekä millaista korvausta tulisi suorittaa. Viherpesua koskevien valitusten osalta rahastoyhtiöiden on varmistettava, että

compliance- tai muu valituksia käsittelevä henkilöstö on koulutettu vastuulliseen sijoittamiseen, kestävän kehityksen dataan sekä siihen liittyvään terminologiaan ja analyysiin, jotta heillä on edellytykset arvioida viherpesun olemassaoloa
jos viherpesu on ollut tarkoituksellista, se tulee käsitellä vastaavasti kuin muut vakavat väärinkäytökset.

Asiantuntijoillamme on kattava kokemus kestävästä rahoituksesta ja he keskustelevat mielellään tarkemmin kirjoituksen teemoista.