PWC Uutishuone

Rakennusten kiinteistövero voi nousta jopa 10 prosenttia vuodelle 2023

Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina 2.9.2022 tiedotteen, jonka mukaan kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta ei tulla toteuttamaan tällä hallituskaudella. Tiedotteen mukaan hallitus on arvioinut, ottaen huomioon myös asumisen kustannusten yleisen nousun, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta. Uudistuksella oli tarkoitus päivittää maapohjien ja rakennusten verotusarvot vastaamaan paremmin todellisia arvoja sekä samalla parantaa verovelvollisten tasavertaista kohtelua kiinteistöverotuksen osalta. Mikäli uudistus olisi toteutettu, olisi sitä sovellettu ensimmäisen kerran vuodelta 2024 suoritettavaan kiinteistöverotukseen.

Rakennuksia

Käännetään tässä kohtaa kuitenkin katseet vuonna 2023 suoritettavaan rakennusten kiinteistöverotukseen. Nykyisessä kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmässä rakennuksille lasketaan erinäisten ominaisuuksien pohjalta niin sanottu jälleenhankinta-arvo. Näitä jälleenhankinta-arvoja on vuosittain päivitetty rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksin vuosimuutoksen perusteella. Tarkastelukuukautena on käytetty kesäkuuta.

Jälleenhankinta-arvojen päivittäminen on käytännössä toteutettu siten, että Valtiovarainministeriö on vuosittain julkaissut päivitetyn asetuksen rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista ja asetusta on muutettu vuosittain vain arvostamiseen käytettävien arvojen osalta. Niin sanottujen muiden rakennusten, jotka arvostetaan todellisten rakennuskustannusten perusteella, osalta päivitys on perustunut Verohallinnon käytäntöön. Kiinteistöverotuksen verotusarvo saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään ikäalennus.

Miten tämä kaikki liittyy siihen, että hallitus on päättänyt olla antamatta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta eduskunnalle?

Hallitus perusteli antamatta jättämistä asumisen kustannusten yleisellä nousulla. Kesäkuun 2022 rakennuskustannusindeksi on noin 10,7 prosenttia korkeampi kuin kesäkuun 2021 rakennuskustannusindeksi.

Kirjoittajalle herää väkisinkin ajatus siitä, etteikö tämä olisi kohtuuton nousu niin asumisen kuin kiinteistöomistamisen kustannuksiin, mikäli Valtiovarainministeriö ja Verohallinto jatkavat aiemmilta vuosilta tuttua tapaansa päivittää rakennusten jälleenhankinta-arvoja rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella.

Hallitus on jo budjettiriihessä päättänyt, että sähkön arvonlisäverokanta alennetaan 24 prosentista 10 prosenttiin määräajaksi, vaikka täyttä varmuutta sen päätymisestä kuluttajahintoihin ei ole. Idean taustalla on hallituksen ajatus helpottaa asumisen kustannusten nousua. Kiinteistövero näkyy omistusasujien asuinkustannuksissa suoraan ja välillisesti myös vuokra-asujien asuinkustannuksissa. Olisi myös kohtuutonta odottaa, että elinkeinonharjoittajat, joiden kuluihin kiinteistövero vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti, jättäisivät siirtämättä kiinteistöveron nousun kuluttajahintoihin.

Seuraavaksi hallituksen olisikin syytä tehdä päätös myös siitä, ettei kiinteistöverotuksessa käytettäviä jälleenhankinta-arvoja koroteta lainkaan vuodelle 2023 rakennuskustannusindeksin muutoksen perusteella tai korotusta on vähintäänkin syytä kohtuullistaa huomattavasti.