Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Rahanpesun kokonaisriskin riskikategorioiden (tuotteet ja palvelut, maantieteellinen sijoittautuminen ja maksuliikenne, asiakkaat sekä jakelukanavat) riskitason arvioitiin olevan alhaisimmalla riskipistetasolla (asteikolla 1-4, riskipiste 1) rekisteröityneillä vaihtoehtorahaston hoitajilla. Sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja toimiluvallisten vaihtoehtorahaston hoitajien riskikategorioiden riskipistetason arvioitiin olevan 2.
Rahanpesun kokonaisriskin hallintakeinokategorioiden – joihin kuuluvat riskiperusteisuus, toiminnan organisointi, asiakkaan tunteminen ja monitorointi – osalta rekisteröityneillä vaihtoehtorahaston hoitajilla ja sijoituspalveluyrityksillä arvioitiin olevan korkeampi riskipistetaso (molemmilla riskipisteet 3) kuin rahastoyhtiöillä ja toimiluvallisilla vaihtoehtorahaston hoitajilla (molemmilla riskipisteet 2).  Kategorioittain korkeimpien riskipisteiden arvioitiin olevan kaikkien toimijoiden osalta hallintakeinokategorioiden riskiperusteisuudessa. Näin ollen voidaan todeta, että riskiperusteisessa arvioinnissa arvioidaan edelleen olevan paljon kehitettävää koko pääomamarkkinasektorilla.
Riskikategorioiden osalta tuotteisiin ja palveluihin arvioitiin liittyvän sitä suurempi rahanpesun riski, mitä nopeammalla frekvenssillä ne ovat merkittävissä ja lunastettavissa. Terrorismin rahoittamisen riskin arvioitiin tuotteiden ja palveluiden osalta olevan sitä suurempi, mitä helpommin ja nopeammin varat voidaan siirtää henkilöltä toiselle tai palvelusta toiseen. 
Maantieteellistä riskiä arvioitiin sen kautta, onko yhtiöillä sivuliikkeitä, tytäryhtiöitä tai jakelijoita tai tarjoavatko yhtiöt palveluita erityisesti ETA-maiden ulkopuolelle tai korkean riskin maihin. Jakelukanavien osalta arvioitiin sekä fyysisen että etätunnistamisen käytön määriä sekä jakeluverkostojen monimutkaisuutta ja jakelijoiden maantieteellistä sijoittautumista. 
Monimutkaiseen jakeluverkostoon arvioitiin liittyvän korkeampi riski varsinkin, jos jakelija ei ole Fivan valvoma tai rekisteröitynyt toimija. Asiakasriskin arviointi perustui erityisesti poliittisesti vaikutusvaltaisiin asiakkaisiin, muihin korkean riskin asiakkaisiin sekä ulkomaisiin asiakkaisiin ja asiakkaisiin, joilla on yhteyksiä ETA-alueen ulkopuolisiin maihin. Asiakasriskin osalta Fiva kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että pääomamarkkinasektorin toimijoiden välillä on eroavaisuuksia siinä, kuinka paljon asiakkaita on luokiteltu korkean riskin asiakkaiksi. Korkean riskin asiakkaiden vähäisen määrän arvioitiin voivan johtua esimerkiksi siitä, ettei kaikilla yhtiöillä ole menetelmiä korkean riskin asiakkaiden tunnistamiseksi. 
Hallintakeinokategorioiden osalta arvioitiin, että pääomamarkkinasektorin toiminnan riskiperusteisuus ei ole riittävällä tasolla. Fiva on havainnut puutteita esimerkiksi siinä, ettei yhtiöiden riskiarvioissa ole huomioitu kaikkia vaadittavia osa-alueita, ja että tuotteita ja palveluita ei ole arvioitu vaadittavalla tarkkuudella. Fiva arvioi ongelmalliseksi myös sen, jos konsernilla on vain yksi riskiarvio, jossa ei ole huomioitu konsernin eri yhtiöiden tuotteiden, palveluiden ja asiakkaiden eroavaisuuksia riskiperusteisesti. 
Asiakkaan tuntemisen kategorian osalta puutteita arvioitiin olevan esimerkiksi asiakkaan tunnistamisen osalta. Yhtiöiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaan toimittama kopio henkilöllisyystodistuksesta ei ole riittävä tapa tunnistaa asiakasta ja todentaa tämän henkilöllisyys. Myös varojen alkuperän selvittämisen osalta arvioitiin olevan riskejä. Euroopan keskuspankkikin on korostanut sitä, miten toisaalta läheinen suhde asiakkaaseen voi helpottaa asiakkaan tuntemistietojen keräämistä ja ymmärtämistä, mutta toisaalta johtaa myös eturistiriitoihin. Fiva arvioi myös, että on useilla yhtiöillä puutteita jatkuvan seurannan ja monitoroinnin järjestämisessä epäilyttävien liiketoimien havaitsemisen osalta. Fiva muistuttaa myös, että markkinoiden väärinkäyttöepäilyt voivat viitata rahanpesuun. 
Pääomamarkkinasektorin riskiarvion yhteenvedon perusteella voidaan todeta, että erityisesti riskiarvion kattavuuteen ja vaadittavien osa-alueiden tarkempaan ja syvällisempään analysointiin sekä rahanpesun että terrorismin rahoittamisen näkökulmasta tulee kiinnittää vielä aiempaa enemmän huomiota. Riskiarviossa tulee ottaa kantaa tunnistettujen riskien lisäksi riskien hallintakeinoihin, hallintakeinojen vaikutuksiin riskeihin sekä näiden jälkeen jäävään jäännösriskiin. Fiva on todennut riskiarvion yhteenvedossa, että valvonnan painopisteitä tullaan kohdentamaan hallintakeinojen valvontaan ja riskiarvioiden kattavuuden arviointiin.
Mikäli rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen sääntely ja siihen liittyvä riskiperusteinen arviointi herättää kysymyksiä, avustamme mielellämme näihin liittyvissä tulkintakysymyksissä sekä nykyisten prosessien ja dokumenttien päivittämisessä.

Riskiarvio pääomamarkkinatoimijoiden rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Global Risk Survey 2023 – liiketoiminta- ja riskijohtajien näkemyksiä riskienhallintaan

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Suvi Mäkinen

Pamela Koskela

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin