PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Onko riski mahdollisuus vai realisoituva uhka, jonka toteutuminen on vain ajan kysymys? 
Ukrainan sodan jatkuminen ja laajentuminen on mahdollista, mutta niin on myös sen päättyminen. Molempiin lopputuloksiin on sopeuduttava. Kiina on ajautumassa vahvasti diktatuuriin, mutta yhtä lailla se voi muuttaa nopeasti suuntaa ja kehittyä kohtia avoimempaa yhteiskuntaa. Covid 19 sulki yhteiskuntia, mutta osa yhteiskunnista jäi pysyvästi raolleen. 
Jos lasi aina puoliksi tyhjä, riski todennäköisesti toteutuu. Jos sama lasi onkin puoliksi täynnä, avautuu uusi mahdollisuus. Uhkien ja mahdollisuuksien määrittely riippuu pohtijan näkökulmasta eli siitä, kenen silmin hän asiaa tarkastelee. Yrityksissä on kuitenkin jatkettava toimintaa riippumatta ympäröivän maailman muutoksista ja uhista. 
Riskien jatkuvan kartoittamisen ja niiden vaikutusten arvioimisen tulee jatkossa olla mukana yrityksen strategiassa ja tulevaisuuden suunnitelmissa. Tämä on huomattava muutos aiempaan. 
Strategiatyössä on ajateltava toiminnan jatkuvuutta ja testattava eri muutostilanteita hyvin käytännönläheisesti. On pohdittava, kyetäänkö yrityksen toimintaa jatkamaan, vaikka ympäröivän maailman muutokset aiheuttaisivat liiketoiminnalle voimakkaita iskuja. Strategisesti yhtä tärkeää on ottaa tarkasteluun riskien avaamat mahdollisuudet. Jos muutos toteutuu, ollaanko ensimmäisenä sopeutumassa ja muita edellä muutosten hyödyntämisessä? 
Riskistä mahdollisuudeksi: Case hehkulamppu
Yksi monia yrityksiä koskeva riskien ja mahdollisuuksien lähde on EU:n nopeasti muuttuva regulaatio. Sopeutuminen säännösten jatkuvaan tiukentumiseen vaatii yrityksiltä huomattavaa valveutuneisuutta. 
Hyvä esimerkki muutostilanteesta on hehkulamppujen markkinoille saattamisen kieltäminen EU:ssa. Muutos mahdollisti laajat uudet markkinat led-valoille. Yritykset, jotka kykenivät sopeutumaan muutokseen ja tuomaan EU-markkinoille uusia lamppuja ja valaisimia, saivat huomattavan kilpailuedun. Edelläkävijät kaappasivat EU-markkinat. 
Aluksi muutos tuntui suurelta riskiltä. Uutta regulaatiota kritisoitiin paljon, ja lobbarit pyrkivät voimakkaasti vaikuttamaan sen sisältöön. Muutos vaikutti EU:ssa laajasti. Alussa led-valojen laatu vaihteli ja niiden hinnat olivat hehkulamppuihin verrattuna korkeat. Tilanne saattoi huolettaa myös maailmanlaajuisen kilpailun näkökulmasta, koska uusi regulaatio koski vain EU:ta.
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin tiedämme, että nopeasti kehittyneistä led-teknologioista tuli kokonaan uusi digitalisaation osa-alue. EU:n käynnistämä muutos levisi kaikkialle maailmaan. Led-valaistus tulvi autoihin, koteihin, teollisuuteen, kadulle ja kaupunkeihin. Syntyi paljon myös uusia käyttökohteita sekä innovaatioita. 
Led-teknologian avulla säästyy huomattavasti energiaa ja samalla saadaan enemmän valoa ja joustavuutta valaistukseen. Toisaalta led-lamppujen hävittämisestä on tullut ympäristöhaaste. Led-teknologian piti muuttaa maailmaa ympäristöystävällisemmäksi. Tarvitaan kuitenkin uudenlaisia raaka-aineita ja uudentyyppistä kierrätystä, jotta led-lamppujen vihreät arvot kehittyvät asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 
Uusi regulaatio johtaa lähes aina muutokseen, mutta muutokset ovat yleensä kohtuullisesti ennakoitavissa seuraamalla valmisteluprosessia. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ja tuottaa kilpailuetua niille, jotka osaavat etsiä matalalla roikkuvia hedelmiä.
Muutoksen oikea ajoitus on kaikki kaikessa
Muutoksen hyödyntämisessä oikea-aikaisuus on hyvin ratkaisevaa. Jos panostus tuotteiden ja palveluiden uudistamiseksi aloitetaan liian aikaisin ja tuotteet tulevat myyntiin liian varhain, ne eivät käy kaupaksi. Jos ollaan kilpailijoita jäljessä, voidaan löytää parempi ja kustannustehokkaampi ratkaisu, mistä on etua markkinoilla. Toisaalta odotellessa voidaan menettää markkina-asema kokonaan. Kaikki on mahdollista. On varauduttava! Paras malli on testata oman yrityksen kykyä reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin.
Yrityksen muutosjohtaminen on aina lopulta ihmisten päätöksiä ja ihmisten reagointia. Päätösten tekemistä ei voi ulkoistaa eikä automatisoida. Koneet ja ohjelmistot voivat korvata paljon ihmisen tekemää työtä, ja asiantuntijat voivat auttaa asioiden ymmärtämisessä, ennakoinnissa, testaamisessa ja kehitystyössä, mutta johto tekee lopulliset päätökset, ottaa riskit ja tarttuu mahdollisuuksiin.
Mahdollisuuksien hyödyntäminen lähtee johdon ja organisaation tavasta reagoida ja kyvystä toimia muutostilanteessa. Koko organisaatio voi reagoida kielteisesti, jos johdolla ei ole kykyä tehdä selkeitä päätöksiä, viestiä niistä johdonmukaisesti ja testata organisaation kyvykkyyksiä. Henkilöstön tyypillinen reagointitapa on hakeutua uuteen työhön. Usein ne, joilla on markkinoilla kysyntää, lähtevät ensin. 
Mikäli johto ei kykene sopeutumaan muutokseen vaan odottaa liian pitkään ja keskittyy pelastamaan jäljellä olevaa liiketoimintaa säästämällä, seurauksena on usein pahempi kriisi. Nämä ovat tilanteita, joissa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Lähes aina tilanne tulee yllätyksenä, jolloin johdon tapa reagoida, tehdä päätöksiä ja johtaa organisaatiota ratkaisee lopputuloksen. 
Muutoksessa riskit voivat muuttua valtavaksi mahdollisuudeksi tai johtaa täydelliseen epäonnistumiseen. Kaikki riippuu ihmisistä, siitä, miten yrityksen päättäjät reagoivat asiaan ja kuinka he osaavat toimia.
Oletko onnistuja vai realisoituuko riski yrityksen laskukierteeksi?
Yritykset ovat oppineet tarkastelemaan riskejä parhaiten projektien yhteydessä. Niillä on selkeä alku ja loppu, mikä helpottaa riskien hahmottamista. Koko yrityksen toimintaan kohdistuvien riskien tarkastelu on huomattavasti vaikeampaa. Muuttunut maailma ei kuitenkaan palaa ennalleen. Yrityksissä ollaan kuin jatkuvassa projektissa, joissa on sopeuduttava yhä nopeammin uuteen.
Riskit ovat strategisia ja jatkuvia. Silti riskienhallinta on monissa yrityksissä vain joukko muodollisia toimenpiteitä, joista nimetyt riskienhallintahenkilöt ovat vastuussa. Erillinen riskienhallintapala ei integroidu organisaation toimintaan. Vaatimuksiin mukautuminen, valmiusharjoittelu ja varautuminen koetaan kuluiksi, joihin sijoitetaan vain pakollinen minimi. Toimenpiteisiin ryhdytään hitaasti, kustannuksia vältellen ja viimeisellä mahdollisella hetkellä. Pakko on hyvä kannustin, mutta huono motivaattori. 
Maailmanpolitiikan ja kaupankäynnin muutokset ovat kasvattaneet kiinnostusta riskien hallinnan tuomiseksi osaksi yritysten strategista toimintaa. Jää nähtäväksi, onko kyseessä hetkellinen muutosjohtamisen oikku – kenties seurausta realisoituneiden riskien aiheuttamasta tuskasta tai ennakoimattomista uusista kustannuksista. 
Sarjan viidennessä, viimeisessä osassa tarkastellaan päätöksenteon perustana olevaan tietoon liittyviä riskejä.
Kirjoittaja Juha Remes toimii senior managerina PwC:n Assurance-liiketoiminnassa. Juhan erityisosaamista ovat ICT, teollisuusautomaatio, kyberturvallisuus, 5G ja uudet teknologiat.

Riskienhallinnassa pakko on hyvä kannustin, mutta huono motivaattori

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Global Risk Survey 2023 – liiketoiminta- ja riskijohtajien näkemyksiä riskienhallintaan

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Luottaako yrityksesi liikaa mielipidekyselyihin ja hihavakioihin?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Palvelumme

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa