PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Älä katkaise sopimusketjua</h2>
Keskustelin muutamia vuosia sitten melko paljon startup-yrittäjien kanssa siitä, mitä heidän tulisi ottaa huomioon juuri perustamansa yrityksen kannalta. Niin pidempään toiminnassa olleissa yrityksissä kuin startup-yrityksissäkin sopimuksia pidetään usein toisistaan erillisinä asioina. Tällä tarkoitan, että jokainen neuvoteltu sopimus nähdään ikään kuin omana pienenä saarenaan, erillään kaikesta sitä ympäröivästä. Tällainen tapa suhtautua sopimuksiin voi johtaa sidosryhmähallinnan haasteisiin ja aiheuttaa lisäksi huomattavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä.
Siksi annoinkin yleensä seuraavan neuvon: ”Älä katkaise ketjua”. Sopimukset tulisi nähdä osana ketjua, jonka kaikki osat ovat tiiviisti kytköksissä liiketoimintaan. Helpoin tapa lähestyä tätä asiaa on tarkastella myynti- ja hankintasopimusten välistä yhteyttä. Myynti- ja hankintaorganisaatioiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä monista syistä.
<blockquote>Yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että eri rajapinnoissa olevien sopimusten ehdot vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan. Täydellisessä maailmassa samassa ketjusssa olevissa sopimuksissa olisi samat – tai ainakin toisiaan tarkasti vastaavat – ehdot.</blockquote>
Valitettavasti maailma on harvoin täydellinen, minkä vuoksi sinun on ymmärrettävä liiketoiminnan kannalta tärkeimmät seikat, eli minkä myynti- ja hankintasopimusten ehtojen tulee vastata toisiaan, jotta riskit pysyvät hallinnassa. Näihin vaikuttavat esimerkiksi yrityksesi, sen liiketoiminta ja toimiala, sopimusaika sekä liiketoiminnallinen tavoite. Toisin sanoen ei ole olemassa mitään valmista luetteloa tärkeimmistä seikoista, vaan jokaisen on määriteltävä ne itse oman liiketoimintatilanteen perusteella.
On kuitenkin muutamia yleisiä kokonaisuuksia, joista voi koitua merkittäviä riskejä, ellei niistä huolehdita.
<h2>Huomioi vastuut, oikeudet ja maksuehdot</h2>
Ensin vastuut. Otatko asiakassopimuksessa vastuita, joita et voi jakaa toimittajien kanssa? Kaikkia asiakassuhteen vastuita ei tietenkään voida vierittää toimittajille. Joissain tapauksissa se voi jopa olla kohtuutonta, ja se saattaa olla toimittajan mielestä seikka, joka estää sopimuksen solmimisen. Otatko kuitenkin kontollesi vastuita, joista toimittajasi voisi helposti huolehtia ja joiden toteutumista toimittaja voisi jopa valvoa? Ehkä toimittaja on ainoa osapuoli, joka voi tehokkaasti huolehtia kyseisten vastuiden toteutumisesta. Jos asia on näin, sinun tulisi huomioida tämä sopimuksissasi.
Toinen esimerkki on sopimusten nojalla myönnetyt oikeudet.
<blockquote>Asiakkaallesi myyntisopimusten nojalla myönnettyjen oikeuksien tulee vastata oikeuksia, jotka sinulle on myönnetty hankintasopimusten ehdoissa.</blockquote>
Tämä koskee etenkin immateriaalioikeuksia, mutta ei kuitenkaan rajoitu pelkästään niihin. Jos myöntäisit asiakkaallesi tuotteisiin, palveluihin tai niiden käyttöön paremmat oikeudet kuin mitä toimittajasi on myöntänyt sinulle, saattaisit rikkoa jommankumman sopimuskumppanin kanssa solmittua sopimusta.
Kolmas ja viimeinen esimerkki liittyy maksuehtoihin. Tämä esimerkki on todennäköisesti myös havainnollistavin. Ajattele tilannetta, jossa olet sopinut asiakkaasi kanssa 60 päivän maksuehdosta. Samalla hankintasopimuksissa, jotka liittyvät sinun asiakkaallesi toimittamiin tuotteisiin tai palveluihin, myönnetään toimittajille 30 päivän maksuehto. Tämä johtaa siihen, että yrityksesi joutuu odottelemaan saamisiaan 30 päivää. Jos näin tapahtuu vain kerran, selviät varmasti jollain keinolla. Jos näin kuitenkin tapahtuu toistuvasti, koska myynti- ja hankintaorganisaatiosi eivät tee yhteistyötä, tai jos riskinä on merkittävä kassavirtaongelma, sinun on puututtava asiaan.
Vaikka nämä kolme yllä annettua esimerkkiä ovatkin yksinkertaistettuja, toivottavasti ne kuitenkin antavat osviittaa siitä, miten riskejä voidaan hallita tehokkaasti asianmukaisella sopimushallinnalla, myynnin ja hankinnan välisellä yhteistyöllä sekä harkitulla, muuhun liiketoimintaan liittyvällä neuvottelustrategialla.
Tämän vuoksi sopimuksia ei kannata pitää vain välttämättömänä pahana, jonka juristit ovat keksineet omaksi ilokseen, vaan aktiivisena ja tärkeänä osana liiketoimintaa.
Lopuksi huomio, että sopimuksissa käsitellään harvoin pelkästään oikeudellisia asioita. Kaikkia sopimuksiin liittyviä asioita tulisikin siis pitää liiketoimintaan liittyvinä asioina. Sopimusehdoilla, kun on ikävä tapa muuttua liiketoimintaan liittyviksi asioiksi viimeistään silloin, kun niille on laskettava rahallinen arvo.

Sopimushallinta osana yrityksen riskienhallintaa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Palvelumme

Muut lukivat myös

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor