Sukupolvenvaihdosten verotuksen vaikutus perheyrityksiin – miltä se konsultin näkökulmasta näyttää?
Etla ja Perheyritysten liitto julkaisivat 28. tammikuuta tutkimuksen, joka käsittelee muun muassa perintö- ja lahjaveron vaikutusta perheyritysten ja -yrittäjien toimintaan. Tutkimuksen mukaan vaikutuksia on ja moneen suuntaan. Oman käytännön kokemukseni perusteella olisin kuitenkin valmis menemään pidemmälle – mikään muu nykyinen vero ei Suomessa vaikuta perheyritysten toimintaan yhtä paljon. Ei lähellekään.
Etla ja Perheyritysten liitto julkaisivat 28. tammikuuta tutkimuksen, joka käsittelee muun muassa perintö- ja lahjaveron vaikutusta perheyritysten ja -yrittäjien toimintaan. Tutkimuksen mukaan vaikutuksia on ja moneen suuntaan. Oman käytännön kokemukseni perusteella olisin kuitenkin valmis menemään pidemmälle – mikään muu nykyinen vero ei Suomessa vaikuta perheyritysten toimintaan yhtä paljon. Ei lähellekään.
Kollegani Kari Stenqvist käsitteli omassa blogikirjoituksessaan Etlan ja Perheyritysten liiton tuoreita tutkimuksia perintö- ja lahjaverotuksen vaikutuksista sekä muita keskustelunavauksia, joita tänä keväänä on vielä tulossa. Yhteenvetona voi todeta, että tänä keväänä puhetta aiheesta tulee riittämään.
Omassa työssäni perheyritysten ja niiden omistajien neuvontaan keskittyneenä verojuristina kaksi aihetta puhuttavat asiakkaitani ja samalla työllistävät konsulttia ylivoimaisesti eniten: erilaisiin sukupolvenvaihdoksiin valmistautuminen etukäteen ja toisaalta niiden oikeiden veroseuraamusten selvittely tuomioistuimissa jälkikäteen. Osaltaan tämä johtuu sukupolvenvaihdosten suuresta määrästä. Perheyritysten liiton tuoreen tutkimuksen mukaan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen seuraavan kymmenen vuoden aikana useammassa kuin kolmessa neljästä perheyhtiöstä.
Toinen syy liittyy veropohjaan. Esimerkiksi yhteisövero leikkaa osan yhden vuoden tuloksesta, mutta perintö- tai lahjavero syö siivun koko yhtiön arvosta. Puhtaasti euromääräisesti asia on siis iso. Suurin syy nimenomaan sukupolvenvaihdosten verotusta koskevan keskustelun määrään on kuitenkin niitä koskevassa verosääntelyssä. Se on tulkinnanvaraista, epäneutraalia ja paikoittain yksinkertaisesti epäoikeudenmukaista.
Esimerkiksi yhteisövero leikkaa osan yhden vuoden tuloksesta, mutta perintö- tai lahjavero syö siivun koko yhtiön arvosta.
Lopputuloksena perheyhtiön voimavaroista kohtuuton osa kuluu näiden asioiden selvittelyyn. Pahimmillaan yhtiöiden päätöksenteossa häntä voi alkaa heiluttaa koiraa, kun valmistautuminen sukupolvenvaihdoksen verotukseen alkaa ohjata operatiivista päätöksentekoa. Kun samalla joka suunnasta huudetaan kansantalouteen kasvua, joku voisi epäillä, että yhtiöiden resurssit kuluvat tässä nyt väärään paikkaan.
Oma kokemukseni on, että jos perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus soveltuu, useimmiten veroista selvitään tavalla tai toisella. Mutta etenkin, jos huojennus ei sovellu, tilanne voi aidosti vaarantaa vakavaraisenkin perheyrityksen toiminnan jatkuvuutta tai ainakin hidastaa sen kasvua ja yhtiön investointikykyä todella rajusti. Siksi yhtiöt ja omistajat pyrkivät monin keinoin varmistamaan, että heidän tapauksessaan huojennus soveltuisi.
Varmuuden saaminen tästä on usein kuitenkin vaikeaa, eikä siitä voi syyttää yrittäjiä. Itse olen tehnyt aiheen parissa töitä toistakymmentä vuotta ja avustanut kymmenien sukupolvenvaihdosprosessien valmistelussa sekä tapauskohtaisten ratkaisuiden suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Uskallan myös väittää tuntevani kaiken aiheeseen liittyvän relevantin lainsäädännön, oikeuskäytännön, kirjallisuuden ja muun taustamateriaalin. Silti törmään jatkuvasti tilanteisiin, joissa yksittäisen asiakasyrityksen olosuhteissa on tulkinnanvaraista, miten huojennusta tultaisiin viranomaisen päätöksenteossa soveltamaan.
Jotta epäselvän lainsäädännön vaatimukset täytettäisiin mahdollisimman hyvällä todennäköisyydellä, mahdolliset vaikutukset huojennukseen joudutaan nyt ottamaan huomioon yhtiöiden päätöksenteossa liian laajasti. Kun tavoitteena on liiketoiminnan kestävä kasvu, valmistautumisen sukupolvenvaihdoksen veroihin ei pitäisi olla seikka, jota punnitaan harkittaessa päätöksiä esimerkiksi investoinneista, yhtiön rahoituksesta tai vaikkapa liiketoiminnalle parhaasta konsernirakenteesta.
Jotta epäselvän lainsäädännön vaatimukset täytettäisiin mahdollisimman hyvällä todennäköisyydellä, mahdolliset vaikutukset verohuojennukseen joudutaan nyt ottamaan huomioon yhtiöiden päätöksenteossa liian laajasti.
Kokonaisuus on tässä karannut käsistä. Sen lisäksi, että sukupolvenvaihdosten verotukseen valmistautuminen vääristää yhtiöiden päätöksentekoa, siihen liittyvä epävarmuus tappaa kasvun edellyttämää riskinottokykyä, kun yhtiöissä joudutaan varautumaan pahimpaan. Perintö- ja lahjaveron poistaminen olisi selvästi yksinkertaisin ja tehokkain tapa vapauttaa perheyhtiöiden voimavarat varsinaisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja kaikkien kaipaaman kasvun luomiseen. Samalla voi todeta, että yksittäiset muutokset verokantoihin tai muut pienet paikkailut eivät aiemminkaan ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Kun yhteisenä tavoitteena on saada aikaan todellisia vaikutuksia kansantalouteen, tarvitaan myös rohkeutta kokeilla jotain oikeasti uutta.
Perintö- ja lahjaveron poistaminen olisi yksinkertaisin ja tehokkain tapa vapauttaa perheyhtiöiden voimavarat varsinaisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja kaikkien kaipaaman kasvun luomiseen.
Jos veron poistaminen ei osoittaudu poliittisesti mahdolliseksi, vähimmäistavoitteena sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytyksiä tulee selkeyttää. Samalla pitäisi tunnustaa kasvollisen kotimaisen omistajuuden arvo ja luopua muun muassa keinotekoisista omistusosuusrajoista ja yritystoiminnan jatkamiseen liittyvistä vaatimuksista. Tällä hetkellä ne johtavat epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin tai estävät kokonaan huojennuksen soveltamisen esimerkiksi alaikäisten perinnönsaajan verotuksessa ja pitkäikäisissä perheyhtiöissä, joissa omistus on ehtinyt jakautua eri sukuhaarojen välillä.
Lainsäätäjälle minulla olisi yksinkertainen toive – selkeää sääntelyä, joka mahdollistaa perheyhtiöille keskittymisen varsinaiseen liiketoimintaan ja sen kasvattamiseen sekä työllistämiseen. Näitä muutoksia odotellessa totean kuitenkin perheyritysten omistajille: ota verot huomioon ja valmistaudu, mutta muista keskittyä olennaiseen. Vaikka huomioisi vain sukupolvenvaihdokseen valmistautumisen, siinäkin prosessissa hyvän lopputuloksen kannalta tärkeimmät asiat voivat usein löytyä verotuksen ulkopuolelta.
