Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland.

Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä.

Taloudellisen kestävyyden varmistaminen puolustusmenojen kattamiseksi

Suomen taloudellinen kehitys on keskeinen kysymys kansallisen turvallisuuden ylläpidossa. Uskottavan puolustuskyvyn sekä kriisinkestävyyden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät jatkuvaa rahoitusta sekä uusia investointeja valtiolta. Vahva ja tasapainoinen julkinen talous tarjoaa vakaan rahoituspohjan kokonaisturvallisuuden kehittämiselle. Alijäämäinen julkinen talous ei kuitenkaan tarjoa tätä selkänojaa. Tällöin puolustus- ja turvallisuusmenot joudutaan kattamaan leikkauksin sosiaaliturvaan, lisävelanoton ollessa kestämätön vaihtoehto.

Integroituminen yhteiseurooppalaiseen logistiikka- ja energiainfrastruktuuriin resilienssin varmistamiseksi

Suomen tulisi aktiivisesti kehittää rajat ylittävää infrastruktuuriaan ja logistisia yhteyksiään liittolaismaihin. Uudet tie- ja rautatieyhteydet Ruotsiin ja Norjaan, tunneli Viroon tai Ruotsiin, vetyputket, datakaapelit ja sähköverkkoyhteydet naapurimaihin ja Keski-Eurooppaan ovat olennaisia maan kriisinkestävyyden kannalta. Nämä kehityshankkeet eivät ainoastaan tukisi kauppaa ja talouskasvua, vaan myös vahvistaisivat Suomen poliittista asemaa ja roolia keskeisenä ajurina Euroopan siirtyessä kohti puhdasta ja omavaraista energian tuotantoa.

Syvenevä yhteistyö NATO-liittolaisten kanssa kokonaisturvallisuuden parantamiseksi

Suomi hyötyy suuresti uusista liittolaisistaan, mutta vastavuoroisesti sen on tarjottava tietotaitoaan ja kyvykkyyksiään muille. Suomen tulee syventää poliittista, sotilaallista ja taloudellista integraatiota liittolaistensa kanssa. Tiivis poliittinen yhteistyö ja merkittävät kansainväliset poliittiset roolit mahdollistavat Suomen vaikutusvallan kasvattamisen kokoaan suuremmaksi, sotilaallisen integraation varmistaessa maksimaalisen suorituskyvyn ja valmiuden tason. Suomen on myös aktiivisesti markkinoitava kyvykkyyttään liittolaismaihin. Suomessa on esimerkiksi paljon arktisella alueella toimimiseen liittyvää osaamista sekä huippuluokan tietotaitoa monella puolustusteknologian osa-alueilla.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen puolustusteollisuuden kehittäminen ja kasvattaminen talouskasvun edistäjänä

Suomella on kyvykäs ja innovatiivinen puolustusteollisuus, jolla on erityisosaamista muutamissa avaintuotteissa ja joka näyttelee keskeistä roolia osana Suomen liittolaisilleen tuomaa kokonaisuutta. Korkean kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän ansiosta puolustusteollisuus on kiistatta yksi nopeimmin kasvavista sektoreista Suomessa. Alalla on hyvät näkymät vahvalle kasvulle, joka sen on myös pystyttävä hyödyntämään. Puolustusteollisuus tarvitsee kuitenkin julkisen sektorin tukea voidakseen tehdä tarvittavia investointeja. Poliittisen johdon tulee pitkän aikavälin hankintasopimusten kautta sitoutua ostamaan sen tuotteita useiksi vuosiksi, ei pelkästään yksittäisinä isompina tilauksina parin vuoden sisällä. Poliittisen johdon tukea tarvitaan myös uusien vienti- ja yhteistyömahdollisuuksien luomiseksi, sekä investointeihin vaadittavien pääomien saatavuuden kehittämiseksi.

Lue julkaisun tiivistelmä tai lataa itsellesi koko pitkä julkaisu.