PWC Uutishuone

Suunnitelmallinen kasvu tavoitteena ja yrityskaupat kasvun tukena

Viimeiset vuodet ovat olleet hyvin vaiherikkaita koronan sekä Venäjän hyökkäyssodan tuomien haasteiden takia. Yhtiöt ovat joutuneet nopeasti sopeutumaan muuttuneisiin tilanteisiin, ja näkymä eteenpäin on normaalia sumuisempi. Koronan tuomat rajoitukset muuttivat maailmaa nopeasti. Rajoitukset ajoivat globaalit toimitusketjut alas, mutta kysyntä toipui yllättävänkin pikaisesti. Toimialojen välillä toipumisessa oli toki voimakasta eroavaisuutta. Tästä syntynyt kysynnän ja tarjonnan epäsuhta sai myös inflaation ja korkomarkkinat nostamaan päätään pitkästä aikaa.  

Business People meeting Planning Strategy Analysis Concept laptop meeting with technology

Venäjän hyökkäyssodan seuraamukset ovat kiihdyttäneet tätä muutosta entisestään. Kustannuspaineet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuret, ja kun katsoo tuloslaskelman kustannusrivejä, niin ei taida löytyä montaa riviä, johon ei kohdistuisi kustannuspaineita. Näiden voimakkaiden muutosten keskellä on jouduttu keskittymään lyhyen aikavälin toimiin ja samalla on ehkä pohdittu miten nämä muutokset tulevat vaikuttamaan markkinoihin pidemmällä aikavälillä. Edellä mainitut markkinatilanteet nähdään useasti uhkana liiketoiminnalle, jota ne toki lyhyellä tähtäimellä ovat, mutta ne avaavat mahdollisuuksia kasvuun.  

Suunnitelmallinen kasvu

Mitä sitten on hyvä huomioida kasvua suunnitellessa?  Kasvuhan kaikessa yksinkertaisuudessaan on sitä, että myydään edellistä vuotta enemmän palveluita tai tuotteita. Teoriassa näin, mutta käytännössä se on paljon haastavampaa.  Parhaat lähtökohdat kasvuun saadaan silloin, kun se on suunnitelmallista, enemmän proaktiivisen toiminnan kuin reaktiivisen toiminnan tulosta. Tällöin kasvusuunnitelma lähtee jo omistajastrategiasta liikenteeseen, mikä tukee liiketoiminnan kasvustrategiaa. Suunnitelmallisuuden avulla niukat resurssit saadaan optimoitua kasvua tukevaksi ja vältetään ”kaikki onnistuu” -rönsyilyt. Samalla pystytään myös huomioimaan kasvun tuomia haasteita ennakkoon sekä varautumaan niihin parhaan olemassa olevan tiedon pohjalta.  

Yksi yleisimmistä kasvun haasteista on resurssien rajallisuus, joista suurimmat rajoitukset kohdentuvat pääoman sekä osaavan työvoiman saatavuuteen.  Molempia resursseja on myös vaikea saada lisää, ainakaan nopeasti, jos niiden puute yllättää kesken kasvun. Tämä korostaa entisestään suunnitelmallisuuden merkitystä. 

Pääoman osalta on tärkeä ymmärtää kasvun vaatimat pääomatarpeet. Pääomatarpeet koostuvat yleensä investointi- ja käyttöpääomatarpeesta. Tässä arvioinnissa keskeiseen rooliin nousee tulos-, tase-, ja kassavirtalaskelman ymmärrys. Kassavirtalaskelman merkitys korostuu erityisesti, koska lähes aina investoinnit pitää maksaa ensin ja niiden tuoma kassavirta muodostuu vasta tulevaisuudessa. Tästä syntyvä erotus pitää pystyä kattamaan, jotta liiketoiminnan jatkuvuus saadaan turvattua kaikissa tilanteissa.

Moni kasvuyritys on varmasti törmännyt tilanteeseen, jossa myynti rikkoo ennätyksiä, mutta kassa hupenee samaan aikaan, eli kasvuun sitoutuu käyttöpääomaa. Voidakseen myydä enemmän, pitää olla enemmän myytävää, jolloin varastoon sitoutuu kasvun myötä pääomaa. Harvoin asiakkaat myöskään maksavat heti, jolloin rahat sitoutuvat myyntisaamisiin ennen kuin kotiutuvat tilille. Yhdessä kasvavan myynnin kanssa myös tämä sitoo pääomaa myyntisaamisiin.  Toisaalta kasvun myötä kasvavat ostot voivat tuoda neuvotteluvoimaa, jonka avulla voi pyrkiä parantamaan ostoehtoja ja vapauttamaan käyttöpääomaa. 

Kun pääomatarpeet on tiedossa, niin sitten pitää ratkaista, miten ne rahoitetaan. Yhtiöhän rahoittaa toimintaansa kolmesta eri lähteestä. Tärkein kanava on yhtiön oma kassavirta ja sitä tuetaan tarpeen mukaan vieraan (velka)- ja/tai omanpäöomanehtoisella (omistajat/sijoittajat) rahoituksella.  Velkarahoittajat arvoivat yhtiön rahoituskapasiteettia kannattavuuden, maksuvalmiuden sekä vakavaraisuuden perusteella. Lisäksi mahdollisten heikompien skenaarioiden turvaksi rahoittaja pyrkii turvaamaan saamisiaan vakuuksien tai takauksien avulla. 

Jos yhtiön lähtötilanne on velkainen, tai hanke liiketoimintaan nähden suuri, niin toteutus edellyttää laajempaa rahoituspohjaa. Tällä pyritään saamaan yhtiön rahoitusasema riittävän vakaaksi sekä joustavaksi mahdollisia tulevaisuuden yllätyksiä vastaan.  Kuten historia osoittaa, niin markkinoilla voi tapahtua muutoksia hyvinkin nopeasti ja näissä tilanteissa riittävä taloudellinen joustovara on tärkeää. Se mahdollistaa johdolle aikaa tehdä tarvittavia muutoksia toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi

Omistajuuden merkitys kasvussa

Kun omistajastrategia tukee kasvustrategiaa, niin se tukee samalla myös kasvuhanketta ja yhtiötä. Tämä korostaa omistajan roolia ja merkitystä yhtiön toiminnassa. Myös velkarahoittajat arvioivat omistajien kykyä sekä halua tukea toimintaa nyt ja jatkossa.  Pidättäytymällä tulevien vuosien osinkovirrasta omistajat tukevat yhtiön kassavirtaa kasvussa. Samalla he osoittavat luottamusta yhtiön kykyyn tuottaa kasvavaa omistaja-arvoa enemmän kuin muut vaihtoehtoiset sijoituskohteet mahdolliselle osinkovirralle. Osana hyvää omistaja- ja kasvustrategiaa otetaan huomioon omistusrakenne nyt sekä jatkossa. Siinä keskeisenä pohdittavana on mahdollisuus tai halu laajentaa omistuspohjaa yhtiön kasvun tueksi. Sen avulla voidaan hankkia pääoman lisäksi myös kriittistä osaamista yhtiön kasvun tueksi. Omistajastrateginen keskustelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja siihen pitää varata riittävästi aikaa, koska se loppujen lopuksi määrittää yrityksen olemassaolon ja tavoitteet. Lisäksi mahdollisten omistusjärjestelyiden toteutukseen kannattaa varata aikaa, jotta niistä saadaan paras mahdollinen lopputulema. Edellä kuvattu taloudellinen suunnitelma antaa hyvän ja konkreettisen viitekehyksen yhtiön kykyyn toteuttaa omistajan tavoittelemaa kasvustrategiaa.  Sen avulla yhtiö pystyy arvioimaan taloudellista kykyään kasvaa oman kassavirran sekä sen mahdollistaman velkarahoituskapasiteetin avulla. Sen pohjalta voidaan sitten arvioida mahdollista tarvetta ja ajankohtaa omistus ja pääomarakenteen monipuolistamiseen.

Omistuspohjan laajentaminen kasvun tukena

Jos päädytään omistuspohjan laajentamiseen, niin silloin pohdittavaksi tulee ainakin seuraavat kysymykset.  Kuka voisi olla kiinnostunut yhtiöstä ja minkähän arvoinen yhtiö on? Näihin pohdintoihin suosittelen käyttämään asiantuntijaa. He toimivat aktiivisesti markkinassa ja pystyvät antamaan realistisen kuvan yhtiöstä markkinoilla. Tämä nopeuttaa prosessia eri osapuolten kesken ja siten säästää arvokasta aikaresurssia. Omistajan pohdinnassa kannattaa keskittyä siihen, mitä järjestelyltä halutaan. Onko kaikki nykyiset omistajat halukkaita ja kyvykkäitä sitoutumaan tulevaan? Onko ensisijainen tavoite myydä koko osakekanta, enemmistö vai haetaanko kenties kasvua tukevaa vähemmistöosakasta? Lisäksi on hyvä tiedostaa, onko jotain erityistä osaamista mitä uusi omistaja voisi tuoda kasvun tueksi.  Jos ei ole tarkoitus irrottautua kokonaan omistuksesta, niin on hyvin tärkeää luoda yhteinen näkemys tulevaisuudesta uuden omistajan kanssa. Näin varmistetaan, että sukset osoittavat heti aloitusvaiheessa samaan suuntaan.

Yrityskaupat eli epäorgaaninen kasvu, voi olla myös hyvä ja tehokas tapa kasvaa. Onnistuneen yritysoston myötä saadaan ”valmis paketti” heti käyttöön. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että epäorgaaninen kasvu vaatii erityistä osaamista ja suunnitelmallisuutta. Yrityskaupat ovat usein suuria investointeja ja epäonnistuessaan se voi vaarantaa koko liiketoiminnan jatkuvuuden.  Orgaanisessa kasvussa johto toimii omalla osaamisalueellaan, mutta yrityskauppaprosessin kanssa ollaan harvemmin tekemisissä. Näin ollen ulkopuolisen asiantuntijuuden hyödyntäminen yrityskauppasuunnittelussa tai prosessissa on erittäin suositeltavaa. Sillä varmistetaan projektin sujuvuus kaikkien osapuolten välillä sekä kasvatetaan todennäköisyyttä saada onnistunut lopputulos. Lisäksi se vapauttaa yhtiön omat resurssit ydinliiketoimintaan, eikä niitä sidota liikaa erilliseen yrityskauppaprosessiin. Se tuo merkittävää turvaa keskellä suurta investointia. Siitä huolimatta yrityskauppa sitoo myös johdon ja omistajien aikaa sekä resursseja, johon on hyvä varautua. Se mikä on riittävästi, on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Karkeasti prosessin voi jakaa kolmeen eri vaiheeseen. Alkuun on suunnitelmavaihe, jossa kartoitetaan tarkemmin yrityskauppaa omistajien sekä yhtiön kannalta ja sen odotettuja hyötyjä tai haittoja. Jos suunnitelman lopputuloksena päätetään edetä, niin sen jälkeen alkaa aktiivinen projektivaihe, jossa mennään ns. markkinoille. Kun projekti on saatu onnistuneesti maaliin, niin alkaa haltuunottovaihe. Siinä keskeisenä tekijänä on saada halutut asiat realisoitua eli varmistamaan että 1+ 1 olisi enemmän kuin 2.  

Jos nämä asiat herättävät ajatuksia, joista haluatte keskustella tarkemmin, niin autamme mielellään.

Kirjoittaja Mikko Oravaisella on yli 15 vuoden kokemus pankki- ja rahoitustoiminnasta Keski- ja Itä-Suomen alueella. Hän tuntee hyvin alueen ja on ollut rahoittajan roolissa analysoimassa useita satoja yrityksiä sekä rahoittamassa useita kymmeniä yrityskauppajärjestelyjä. Nykyisessä roolissaan PwC:llä hän toimii omistajayrittäjäpalveluiden Deals-organisaation vastaavana johtajana Keski- ja Itä-Suomen alueella.