PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Valtiovarainministeriössä on meneillään lainsäädäntöhanke taloudellista työnantajaa koskevien säännösten sisällyttämisestä Suomen verolainsäädäntöön.
Taloudellisella työnantajalla tarkoitetaan sitä, että valtiolla aloittaa työntekijä, jonka muodollinen työsopimus on ulkomaisen työnantajan kanssa. Tämä ulkomainen työnantaja siis myös maksaa hänen palkkansa. Työntekijä kuitenkin työskentelee ao. valtiossa asuvan ja taloudelliseksi työnantajaksi katsottavan osapuolen palveluksessa ja tämän lukuun sekä taloudellisen työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lisäksi palkkakulut veloitetaan tai ainakin tulisi veloittaa taloudelliselta työnantajalta.
<h3>Miten tähän asti on toimittu?</h3>
Useissa valtioissa on jo käytössä säännökset ja/tai verotuskäytäntö taloudellisen työnantajan käsitteestä. Tämä on sisällytetty myös OECD:n malliverosopimukseen, joka on pohjana useimmissa Suomen solmimissa verosopimuksissa. Suomessa on kuitenkin katsottu, ettei maan sisäinen lainsäädäntö ole antanut mahdollisuutta soveltaa verosopimusten ao. säännöksiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Suomi ei ole verottanut täällä työskentelevän henkilön palkkaa, jos se on maksettu ulkomailta, maksajalla ei ole ollut Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja kyseessä on ollut täällä rajoitetusti verovelvollinen henkilö tai verosopimuksen mukainen 183 päivän Suomessa oleskelun raja ei ole ylittynyt. Näin siitäkin huolimatta, että palkkakulut on veloitettu suomalaiselta taholta. 
Poikkeuksena edellä mainittuun tilanteeseen on ollut ulkomailta vuokratun työntekijän työskentely suomalaisen työn teettäjän palveluksessa. Näissä tilanteissa ulkomaisen vuokratun työntekijän saama palkka on tuloverolaissa säädetty Suomesta saaduksi tuloksi, joka voidaan myös verottaa Suomessa huolimatta maassa oleskelun kestosta. Suomi ei kuitenkaan ole voinut käyttää verotusoikeuttaan tilanteissa, joissa Suomen ja työntekijän asuinvaltion kanssa on solmittu verosopimus, joka ei tällaisessa tilanteessa anna Suomelle verotusoikeutta.
<h3>Mikä muuttuisi?</h3>
Taloudellista työnantajaa koskevat säännökset sisältyvät luonnosteltuun hallituksen esitykseen (“HE-luonnos”). Siinä ehdotetaan, että nykyiset ulkomaisia vuokratyöntekijöitä koskevat säännökset laajennettaisiin koskemaan muitakin tilanteita, joissa ulkomainen työntekijä on saatettu työskentelemään suomalaisen tahon palvelukseen. 
Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttäminen sisältyisi siis uusien säännösten piiriin edelleen, mutta käsitteen piiriin kuuluisivat myös muun kaltaiset järjestelyt, joissa ulkomainen työntekijä työskentelee suomalaisen työn teettäjän palveluksessa ja tämän lukuun. 
Tämä tarkoittaisi sitä, että taloudellista työnantajaa koskevien säännösten soveltuessa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">sekä ulkomaisen muodollisen työnantajan että suomalaisen työn teettäjän eli taloudellisen työnantajan tulisi antaa määrämuotoiset ilmoitukset Suomessa työskentelyn alkaessa;</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">rajoitetusti verovelvollisen työntekijän tulisi hakea ennakkovero;</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">ulkomaisen muodollisen työnantajan tulisi raportoida palkka tulorekisteriin.</li>
</ul>
Käsitteen piiriin kuuluisivat niin toisistaan riippumattomien tahojen väliset sopimukset kuin konsernien sisäiset järjestelyt.
<h3>Kohtuuttoman tiukka aikataulu niin viranomaisille kuin yrityksille</h3>
HE-luonnoksessa uudet säännökset tulevat voimaan jo 1. tammikuuta 2022. Kuten useissa luonnoksesta annetuissa lausunnoissakin todetaan, tämä aikataulu vaikuttaa kohtuuttoman tiukalta niin yritysten kuin viranomaistenkin näkökulmasta tarkasteltuna.
Päivitys juttuun: Aikataulua on täsmennetty ja VM:n nettisivuilla mainittu uusi voimaantulon tavoite on 1.1.2023.
Luonnokseen voi tutustua tarkemmin oheisen linkin kautta: 
<a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/257bbef9-d4aa-47ce-a117-356104318804/0afe319a-16ef-4a7b-8705-8c7e0a071956/LAUSUNTOPYYNTO_20210701134232.PDF">https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/257bbef9-d4aa-47ce-a117-356104318804/0afe319a-16ef-4a7b-8705-8c7e0a071956/LAUSUNTOPYYNTO_20210701134232.PDF</a>
Luonnoksesta annetut lausunnot löytyvät täältä: <a href="https://vm.fi/hanke?tunnus=VM070:00/2020">https://vm.fi/hanke?tunnus=VM070:00/2020</a>
Oman näkemyksemme mukaan HE-luonnokseen voi tulla vielä olennaisia muutoksia, joten emme tässä vaiheessa käy sitä tarkemmin läpi. Palaamme aiheeseen lainsäädäntöhankkeen edetessä.
Yritysten on kuitenkin hyvä jo tässä vaiheessa tarkastella omaa tilannettaan ja sitä, voisivatko taloudellista työnantajaa koskevat säännökset tulla sovellettaviksi tilanteissa, joissa tarvitaan henkilöresursseja ulkomailta. Näihin tilanteisiin voi liittyä hankaliakin tulkintakysymyksiä ja rajanvetoja sen suhteen, onko kyseessä taloudellisen työnantajan tilanne vaiko esimerkiksi alihankinta tai palvelumyynti.

Taloudellisen työnantajan käsite tulossa myös Suomeen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Harri Hirvonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin