Taloudellisen työnantajan käsite tulossa myös Suomeen

Monessa maassa Suomen ulkopuolella on jo käytössä ns. taloudellisen työnantajan käsite. Nyt se on tulossa Suomenkin verolainsäädäntöön. Mitä taloudellisen työnantajan käsite tarkoittaisi yrityksille käytännössä?

Monessa maassa Suomen ulkopuolella on jo käytössä ns. taloudellisen työnantajan käsite. Nyt se on tulossa Suomenkin verolainsäädäntöön. Mitä taloudellisen työnantajan käsite tarkoittaisi yrityksille käytännössä?

Valtiovarainministeriössä on meneillään lainsäädäntöhanke taloudellista työnantajaa koskevien säännösten sisällyttämisestä Suomen verolainsäädäntöön.

Taloudellisella työnantajalla tarkoitetaan sitä, että valtiolla aloittaa työntekijä, jonka muodollinen työsopimus on ulkomaisen työnantajan kanssa. Tämä ulkomainen työnantaja siis myös maksaa hänen palkkansa. Työntekijä kuitenkin työskentelee ao. valtiossa asuvan ja taloudelliseksi työnantajaksi katsottavan osapuolen palveluksessa ja tämän lukuun sekä taloudellisen työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lisäksi palkkakulut veloitetaan tai ainakin tulisi veloittaa taloudelliselta työnantajalta.

Miten tähän asti on toimittu?

Useissa valtioissa on jo käytössä säännökset ja/tai verotuskäytäntö taloudellisen työnantajan käsitteestä. Tämä on sisällytetty myös OECD:n malliverosopimukseen, joka on pohjana useimmissa Suomen solmimissa verosopimuksissa. Suomessa on kuitenkin katsottu, ettei maan sisäinen lainsäädäntö ole antanut mahdollisuutta soveltaa verosopimusten ao. säännöksiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Suomi ei ole verottanut täällä työskentelevän henkilön palkkaa, jos se on maksettu ulkomailta, maksajalla ei ole ollut Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja kyseessä on ollut täällä rajoitetusti verovelvollinen henkilö tai verosopimuksen mukainen 183 päivän Suomessa oleskelun raja ei ole ylittynyt. Näin siitäkin huolimatta, että palkkakulut on veloitettu suomalaiselta taholta. 

Poikkeuksena edellä mainittuun tilanteeseen on ollut ulkomailta vuokratun työntekijän työskentely suomalaisen työn teettäjän palveluksessa. Näissä tilanteissa ulkomaisen vuokratun työntekijän saama palkka on tuloverolaissa säädetty Suomesta saaduksi tuloksi, joka voidaan myös verottaa Suomessa huolimatta maassa oleskelun kestosta. Suomi ei kuitenkaan ole voinut käyttää verotusoikeuttaan tilanteissa, joissa Suomen ja työntekijän asuinvaltion kanssa on solmittu verosopimus, joka ei tällaisessa tilanteessa anna Suomelle verotusoikeutta.

Mikä muuttuisi?

Taloudellista työnantajaa koskevat säännökset sisältyvät luonnosteltuun hallituksen esitykseen (“HE-luonnos”). Siinä ehdotetaan, että nykyiset ulkomaisia vuokratyöntekijöitä koskevat säännökset laajennettaisiin koskemaan muitakin tilanteita, joissa ulkomainen työntekijä on saatettu työskentelemään suomalaisen tahon palvelukseen. 

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttäminen sisältyisi siis uusien säännösten piiriin edelleen, mutta käsitteen piiriin kuuluisivat myös muun kaltaiset järjestelyt, joissa ulkomainen työntekijä työskentelee suomalaisen työn teettäjän palveluksessa ja tämän lukuun. 

Tämä tarkoittaisi sitä, että taloudellista työnantajaa koskevien säännösten soveltuessa:

  • sekä ulkomaisen muodollisen työnantajan että suomalaisen työn teettäjän eli taloudellisen työnantajan tulisi antaa määrämuotoiset ilmoitukset Suomessa työskentelyn alkaessa;
  • rajoitetusti verovelvollisen työntekijän tulisi hakea ennakkovero;
  • ulkomaisen muodollisen työnantajan tulisi raportoida palkka tulorekisteriin.

Käsitteen piiriin kuuluisivat niin toisistaan riippumattomien tahojen väliset sopimukset kuin konsernien sisäiset järjestelyt.

Kohtuuttoman tiukka aikataulu niin viranomaisille kuin yrityksille

HE-luonnoksessa uudet säännökset tulevat voimaan jo 1. tammikuuta 2022. Kuten useissa luonnoksesta annetuissa lausunnoissakin todetaan, tämä aikataulu vaikuttaa kohtuuttoman tiukalta niin yritysten kuin viranomaistenkin näkökulmasta tarkasteltuna.

Päivitys juttuun: Aikataulua on täsmennetty ja VM:n nettisivuilla mainittu uusi voimaantulon tavoite on 1.1.2023.

Luonnokseen voi tutustua tarkemmin oheisen linkin kautta: 

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/257bbef9-d4aa-47ce-a117-356104318804/0afe319a-16ef-4a7b-8705-8c7e0a071956/LAUSUNTOPYYNTO_20210701134232.PDF

Luonnoksesta annetut lausunnot löytyvät täältä: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM070:00/2020

Oman näkemyksemme mukaan HE-luonnokseen voi tulla vielä olennaisia muutoksia, joten emme tässä vaiheessa käy sitä tarkemmin läpi. Palaamme aiheeseen lainsäädäntöhankkeen edetessä.

Yritysten on kuitenkin hyvä jo tässä vaiheessa tarkastella omaa tilannettaan ja sitä, voisivatko taloudellista työnantajaa koskevat säännökset tulla sovellettaviksi tilanteissa, joissa tarvitaan henkilöresursseja ulkomailta. Näihin tilanteisiin voi liittyä hankaliakin tulkintakysymyksiä ja rajanvetoja sen suhteen, onko kyseessä taloudellisen työnantajan tilanne vaiko esimerkiksi alihankinta tai palvelumyynti.

Harri Hirvonen

Henkilöverotus ja muut HR-palvelut

+358 (0)20 7877000

harri.hirvonen@pwc.com