Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa työpaikoilla. Alla on selostettu yleisiä linjoja muutamiin tällaisiin tilanteisiin.

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa työpaikoilla. Alla on selostettu yleisiä linjoja muutamiin tällaisiin tilanteisiin.

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä. Ylityön teettäminen edellyttää aina myös työntekijän suostumusta. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain kutakin kertaa varten erikseen. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi, lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Työntekijältä ei siis voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Yleistyöaikaa noudatettaessa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa ja jota ei lueta vuorokautiseksi ylityöksi. 

Keskimääräistä, säännöllistä työaikaa käytettäessä vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Viikoittaista ylityötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä.

Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää kahden tai kolmen viikon jakson sovitun säännöllisen työajan. Jaksotyössä ylityön syntyminen voidaan siten selvittää vasta jakson päättyessä. Esimerkiksi ylityötä syntyy silloin, kun kolmen viikon tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää 120 tuntia.

Ylityö liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa

Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, vuorokautiseksi ylityöksi ei lasketa sitä, kun työntekijä pidentää omasta aloitteestaan työaikaansa liukuman tai joustotyösopimuksen puitteissa. Ylityötä syntyy ainoastaan, jos työntekijän työskentely yli säännöllisen työajan tapahtuu työnantajan nimenomaisesta aloitteesta työntekijän suostumuksella.

Käytettäessä liukuvaa työaikaa tai joustotyöaikaa vuorokautista ylityötä on siis työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja josta on nimenomaisesti sovittu työntekijän ja työnantajan välillä. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään vapaapäivänä nimenomaisesti työnantajan ja työntekijän välillä sovitusti ja joka ylittää 40 tuntia/viikko olematta vuorokautista ylityötä. 

Työnantajan ja työntekijän on hyvä sopia täsmällisesti ylityön laskentaan liittyvistä käytänteistä liukuvassa ja joustotyöajassa. On tärkeää, että osapuolilla on ennakolta tiedossa, milloin työ tehdään erityisesti työnantajan aloitteesta ja katsotaan näin ylityöksi eikä kyse ole työntekijän liukuman tai vapaan käytöstä.

Työntekijän omaehtoinen työskentely vapaa-ajallaan

Työntekijän vapaaehtoisesti omasta aloitteestaan tekemä sovitun tai säännöllisen työajan ylittävä työ ei pääsääntöisesti voi tulla ylityönä korvattavaksi. Ylityötä voi kuitenkin syntyä poikkeuksellisesti myös työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteella. Tällöin ylityön muodostumisen edellytyksenä on, että työn teettämisestä vallitsee molemminpuolinen hiljainen yhteisymmärrys ja työnantaja on siis tietoinen siitä, vaikkei työnantaja ole tehnyt nimenomaista aloitetta ylityöhön eikä sitä ole nimenomaisesti sovittu. 

Varmistaakseen, että työntekijän vapaa-aikanaan omaehtoisesti tekemästä työstä ei muodostu työaikaa, työnantajan kannattaa nimenomaisesti käsitellä asia työntekijöiden kanssa ja kirjata tämä tavalla tai toisella. Tämän lisäksi työt on järjestettävä siten, että työntekijällä on myös tosiasiallisesti mahdollisuus välttää työskentely yli säännöllisen työaikansa. Liukuvassa ja joustotyöajassa ylityö edellyttää kuitenkin aina työnantajan nimenomaista aloitetta ylityön tekemiseen.

Vinkkejä työnantajille

Työnantajan kannattaa käydä selkeästi läpi työntekijöiden kanssa ylityön syntymisen mekanismit ja korostaa, ettei ylityötä synny omaehtoisesta työskentelystä vapaa-ajalla. Tämä on syytä kirjata tavalla tai toisella, jotta asian läpikäynti on tarvittaessa todistettavissa. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta työntekijöitä on muistettava kohdella tasapuolisesti myös ylitöiden syntymisessä.

Avustamme mielellämme ylitöiden tulkinnanvaraisissa kysymyksissä sekä missä tahansa muissakin työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. 

Anne Hirsiniemi

Lakipalvelut

+358 (0)20 787 8096

anne.hirsiniemi@pwc.com

Janni Järvenpää

Lakipalvelut

+358 (0)40 684 0379

janni.jarvenpaa@pwc.com