PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee 34 % vastaajista (maailmanlaajuisesti 18 %), sekä ilmastonmuutos, jonka näkee uhkana 15 % vastaajista (maailmanlaajuisesti 12 %). Inflaatio ja makrotalouden epävakaus huolettavat sen sijaan toimitusjohtajia niin meillä kuin maailmallakin.
Geopoliittisen tilanteen merkittävä kiristyminen, lisääntyneet kyberhyökkäkset, kiihtyvä digitaalinen murros sekä kyberturvallisuuteen ja resilienssiin liittyvä, lisääntyvä EU-regulaatio asettavat paineita yrityksille. Jos yritys haluaa liiketoimintansa menestyvän tulevaisuudessa, sen on viimeistään nyt nostettava kyberturvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta strategisiksi prioriteeteiksi.
<h2>Muutos voi olla myös mahdollisuus: miten toimitusjohtajat ottavat käyttöönsä turvallisesti uusia liiketoimintamalleja? </h2>
Toimitusjohtajat ovat varovaisen toiveikkaita globaalin talouden toipumisesta ja kehittymisestä parempaan suuntaan. 38 % CEO Survey -tutkimuksen vastaajista odottaa globaalin talouden kasvavan tulevana vuonna ja siitä eteenpäin. Viime vuonna vastaava luku oli vain 18 %, joten orastavaa optimismia on ilmassa.
Edellä mainitusta huolimatta vain alle puolet toimitusjohtajista (45 %) arvioi, että heidän yhtiönsä selviää seuraavan vuosikymmenen yli noudattamalla toiminnassaan samaa kaavaa kuin nyt. Muutos ja jatkuvien innovaatioiden etsiminen ovat sen tähden monen yritysjohtajan työpöydällä, ja 97 % vastaajista toteaakin organisoineensa viimeisen viiden vuoden aikana uudelleen lähestymistapoja lisäarvon tuottamiseksi.
CEO Survey -tutkimuksen tulokset osoittavat myös sen, että toimitusjohtajat eivät keskity lisäarvoa hakiessaan ja liiketoimintojaan uudistaessaan ainoastaan liiketoimintamalleihin, vaan myös toimintojen ja teknologian kehittämiseen. Pilvipalveluiden käyttöönotto sekä lisääntynyt verkottuminen uusien arvoketjujen mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi vaativat usein kyberturva-arkkitehtuurin täydellistä uudistamista. Näin pystytään vastaamaan liiketoiminnan ja teknologian vaatimuksiin, tarjoamaan turvallisia palveluita sekä suojaamaan yrityksen tieto-omaisuutta.
<h2>Tekoäly luo mahdollisuuksia mutta tuo myös riskejä </h2>
Yli puolet CEO Survey -tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista uskoo tekoälyn tuovan merkittäviä muutoksia yritystoimintaan seuraavan vuoden sekä tulevien vuosien aikana. Tekoäly voi muuttaa yritysten tapaa toimia ja organisoida prosessejaan sekä aktivoida kokonaisten toimialojen tai liiketoimintamallien merkittävän muutoksen.
Tekoälyn tuleminen on kiihdyttänyt myös yritysten siirtymää kohti pilviteknologiaa ja -palveluita. Tekoälyn vaatima suuri tietotekninen laskentateho ja tietomäärät tekevät pilviteknologiasta oikeastaan ainoan toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon.
Toisaalta tekoäly tuo myös uusia kyberturvallisuusriskejä. Erilaiset yrityksen toimintaa uhkaavat toimijat saattavat hyödyntää tekoälyä tuottamaan ja levittämään entistä laajemmin muun muassa haittaohjelmia, uskottavampia kalastelusähköposteja ja vakuuttavampia valeidentiteettejä. Edellä mainittujen riskien tunnistaminen ja hallitseminen on elintärkeää, jonka lisäksi yritykset tarvitsevat riskienhallintaviitekehyksen, joka tukee tekoälyn luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä liiketoiminnassa turvallisesti.
CEO Survey -tutkimuksen mukaan globaalisti jopa 65 % ja Suomessa noin 80 % toimitusjohtajista on huolissaan tekoälyn tuomista potentiaalisista kyberturvallisuusriskeistä. Vain vähän yli kolmasosa on huolestunut mainehaitoista tai lakisääteisistä vastuista. Lisäksi 28 % toimitusjohtajista uskoo, että tekoäly saattaa kiihdyttää yritykseen kohdistuvaa virheellisen tai väärän tiedon levittämistä.
On hienoa, että Suomessa ollaan valveutuneita ja tiedostetaan myös tekoälyn mukanaan tuomat riskit. Tekoäly tehostaa suojautumista mutta luo hyökkääjille myös lisäpotentiaalia. Hyökkäykset ovat tulevaisuudessa aiempaa hienostuneempia, mukautumiskykyisempiä ja nopeampia toteuttaa, joten kyberturvallisuuden johtamisen ja kyvykkyyksien tulee olla entistä tehokkaampia ja ajantasaisempia.
Tekoälyn tuomien riskien kääntöpuolella nähdään, että tekoälyä voidaan hyödyntää tehostamaan kyberturvallisuutta. PwC:n tuoreeseen <a href="https://www.pwc.com/gx/en/issues/cybersecurity/global-digital-trust-insights.html" target="_blank" rel="noopener">Digital Trust Insights -tutkimukseen</a> vastanneista yrityksistä 64 % ilmoitti suunnittelevansa tekoälyn hyödyntämistä kyberpuolustuksessa tulevan vuoden aikana. Melkein puolet (47 %) yrityksistä puolestaan sanoi hyödyntävänsä jo tekoälyä kyberriskien tunnistamiseen ja hallintaan liittyvissä projekteissaan.

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Pohjoismaiden toimitusjohtajat entistä valmiimpia päästövähennysinvestointeihin

Generatiivisen tekoälyn vaikutus yrityksiin Suomessa ja maailmalla

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Antti Herrala

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa