Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

The general VAT rate in Finland will increase to 25.5 percent on September 1st. Most likely, this change will be treated similarly to numerous other indirect tax rate changes by large, globally operating corporations, as they may face several such changes throughout the year. The indirect tax-related system settings for larger international corporations are designed...

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset...

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<blockquote>Aion rakentaa kyberneettisen (itseohjautuvan) organisaation SAP-pohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän avulla.</blockquote>
Analysoin yrityksemme keskeiset prosessit yhdessä näiden liiketoimintaomistajien kanssa. Määritämme prosessien suoritustasolle tavoitearvot ja hyväksyttävät vaihteluvälit. Rakennamme ohjausmallin, joka automaattisesti eskaloi suoritustason poikkeamat prosessien liiketoimintavastaaville. Uskon tämän parantavan koko arvoketjumme suoritustasoa tuomalla liiketoimintavastuullisille työkalut prosessien suorituskyvyn optimointiin lähes reaaliaikaisten korjaavien toimenpiteiden avulla.
Arvaattekin jo varmasti tämän harjoituksen todellisen lopputuleman. Prosessien tosielämän variaatiot heiluttivat jatkuvia punaisia lippuja valtavalla tahdilla. Sellaisessa mittakaavassa, ettei yhdenkään inhimillisen olennon kapasiteetti olisi riittänyt näitä korjaavien toimenpiteiden käsittelyyn. Lopputuloksena päädyimme purkamaan nämä automatisoidut ohjausmekanismit ja palasimme varsin perinteiseen kausipohjaiseen KPI-raportointiin.
<blockquote>Keskiarvoistamalla variaatiot ”tasoitimme” runsaslukuiset poikkeamat pois näkyvistä. Näin tarvetta ohjaaville toimenpiteille nousi pinnalle inhimillisen kapasiteetin puitteissa käsiteltävissä oleva määrä.</blockquote>
Samalla nuori ja idealistinen Business Controller hautasi utopiansa kyberneettisestä organisaatiosta. Mutta mieliimme jäi kuitenkin kytemään huoli. Tiesimme totuuden olevan varsin toisenlainen, vaikka silloisilla työkaluilla emme parempaan pystyneetkään.
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, tekoälyn käytännön sovellutusten parissa tapahtunut kehitys on palauttanut uskoni kyberneettisen organisaation.
<blockquote>Siinä missä höyrykone vapautti meidät taannoin lihasvoiman rajoitteista, uskon että tekoäly tulee nyt vapauttamaan meidät inhimillisen älyn ja tietoisuuden rajoitteista.</blockquote>
Yllä kuvaamani kokeilu kyberneettisen organisaation saralla kilpistyikin juuri inhimillisen kapasiteetin rajallisuuteen. Se ei yksinkertaisesti kyennyt käsittelemään jatkuvia poikkeamia ja näistä johdettavia varsin runsaslukuisia ohjaussignaaleja.
Matka kohti tekoälyn mahdollistamaa itseohjautuvuutta alkaa usein prosessianalytiikan (Process Analytics) kautta. Tämän varsin suositun menetelmän avulla saamme prosessiemme runsaslukuiset variaatiot visuaalisesti näkyviin. Ja itsellemme ymmärryksen siitä, että prosessien suorituskyvyn johtamisen tulee pureutua tosielämän variaatioihin, ei keskiarvojen tasoittamiin yleistyksiin.
Mutta itseohjautuvuus vaatii enemmän. GE:n Vice President of Software Research, Colin J. Parris puhuu teollisuudesta tutun digitaalisen kaksoiskappaleen (Digital Twin) teorian soveltamisesta myös laajemmin. Näen tässä keskeisen rakennuspalikan kyberneettiselle organisaatiolle.
Kun prosessianalytiikan kaltaisesti läpivalaisemme koko yrityksemme arvoketjun tosielämän datan avulla, saamme muodostettua yrityksestämme digitaalisen kaksoiskappaleen. 
Ihmisistä poiketen, moderni koneoppimiseen perustuva teknologia kykenee systemaattisesti käsittelemään todellisuuden monimuotoisuutta. Tekoälypohjaiset algoritmit pystyvät myös simuloimaan vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ennen niiden täytäntöönpanoa. Ja samalla oppimaan ohjaustoimenpiteiden toteutuneen vaikuttavuuden kautta. Parris’n teorian mukaisesti kyberneettinen organisaatio toteuttaa seuraavia itseohjaukseen tähtääviä toimenpiteitä:
<ol>
<li>Näe. Digitaalinen kaksoiskappale kerää tosielämän dataa yrityksen arvoketjusta muodostaen siitä digitaalisen kaksoiskappaleen.</li>
<li>Ajattele. Yritysjohto voi käyttää tätä digitaalista kaksoiskappaletta vastaamaan kysymyksiinsä, simuloimaan vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksia, niihin liittyviä riskejä, oppimaan aikaisemmista toimenpiteistä, jne.</li>
<li>Toimi. Digitaalinen kaksoiskappale päättelee optimaaliset ohjaustoimenpiteet ja toimeenpanee ne joko ihmisten kautta tai suoraan takaisin operaatioihin.</li>
</ol>
Aika on kypsä ainakin osittain itseohjautuville organisaatioille. Tällä polulla on kuitenkin edettävä varoen. Ja ymmärrettävä, että koneoppiminen vaatii aluksi varsin runsasta inhimillistä panosta. Vasta mittavan koulutuksen jälkeen alkaa teknologia kumuloida riittävästi ymmärrystä syistä ja seurauksista, jotta se pääsee hyödyntämään mittakaavaansa.
<blockquote>Sen jälkeen malli noudattaa eksponentiaalista kehityskäyrää ja tulee luomaan aivan uuden tason malleja yrityksen suorituskyvyn johtamiselle.</blockquote>
&nbsp;
Kirjoitus on julkaistu myös <a href="http://digitalistnetwork.com/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Digitalistin sivuilla</a>.

Tekoäly palautti uskoni itseohjautuvaan organisaatioon

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Tekoäly toimitusketjujen hallinnassa: proaktiivisuus ja tehokkuus käden ulottuvilla

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Heli Valtari

Muut lukivat myös

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä