PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tekoälyä hyödynnetään jo laajasti eri tarkoituksissa. Esimerkiksi terveydenhuollossa sitä käytetään sairauksien varhaiseen tunnistamiseen. Tekoälyä hyödynnetään myös mm. tekstien ja esitysten tuottamisessa, tiivistämisessä ja kieliasun tarkistamisessa, sopimusten läpikäynnissä, kuvien ja musiikin tuottamisessa, markkinoinnin kohdentamisessa, ohjelmoinnissa sekä erilaisessa viihteellisessä käyttötarkoituksissa. 
Tekoäly nähdään mahdollisuutena tehostaa ja nopeuttaa työn tekemistä sekä parantaa laatua. Samalla tunnistetaan, että sen kehittämiseen ja käyttämiseen liittyy riskejä, kun sovellukset tulevat kaikkien, myös rikollisten tai muuten epäeettisesti toimivien toimijoiden ulottuville ja helposti käytettäviksi.  
&nbsp;
Tekoälyavusteisen teknologian riskit 
Yksilöille tekoäly luo uudenlaisen riskiympäristön henkilötietojen suojan osalta. Tietojenkäsittely voi esimerkiksi olla läpinäkymätöntä, jolloin henkilö ei tiedä, millä tavalla tekoälyyn pohjautuva järjestelmä toimii ja millä tavalla häntä koskeva automaattinen päätös tehdään. Tekoälyn kehittäminen ja käyttö voi rikkoa tietosuoja-asetuksen mukaista kerättävien tietojen määrää koskevaa minimointiperiaatetta, sillä tekoälysovellusten opettaminen/kehittäminen ja toimivuus edellyttävät suurta tietojen määrää.  Tekoälysovelluksen suunnittelussa tai opettamiseen käytetyssä tiedossa saattaa myös esiintyä tarkoituksellisia tai tahattomia vääristymiä, mikä voi johtaa päätöksiin, joihin vaikuttavat etninen tausta, sukupuoli jne.  Tekoälyn avulla myös huijaus- ja kalasteluviesteistä on onnistuttu tekemään varsin aidon näköisiä, ja siksi niiden asettamiin ansoihin astutaan entistä helpommin. 
Organisaatiolle ja yhteiskunnalle aiheutuvista uhista ja riskeistä voidaan mainita esimerkiksi yleisen epäluottamuksen kasvu sekä virheettömän ja luotettavan tiedon saannin vaikeutuminen. Riskinä voi olla myös luottamuksellisen tiedon vuotaminen ulkopuolisille, jos esimerkiksi henkilötietoja tai liikesalaisuuksia sisältävää aineistoa syötetään tekoälyjärjestelmään työn tehostamisen tarkoituksessa. 
PwC:n tuoreen <a href="https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/global-digital-trust-insights.html">Global Digital Trust Insights 2024</a> -tutkimuksen mukaan yritysjohtajat arvioivat organisaatioiden suurimpien riskien liittyvän teknologiaan ja digitalisaatioon. Tutkimukseen osallistui 3 800 liiketoiminta- ja teknologiajohtajaa 71 eri maasta. Tutkimuksessa todettiin, että suuri osa johtajista ei ymmärrä kaikkia riskejä, joita uuteen teknologiaan liittyy. Yli puolet tutkimukseen vastanneista arvioi tekoälyn johtavan entistä merkittävimpiin kyberhyökkäyksiin seuraavan vuoden aikana.  
Organisaatioiden tulisi olla ketteriä ja sopeuduttava jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. Avainasemassa on erityisesti riskien tunnistaminen ja niihin reagointi.
&nbsp;
Tekoälyyn soveltuva lainsäädäntö 
Nimenomaisesti tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ole, mutta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen määräykset koskevat myös tekoälyä. Erityisesti asetuksen minimointi periaate kerättävien tietojen osalta, käsittelyn läpinäkyvyysvaatimus sekä rekisteröidyn oikeus olla joutumatta automaattinen päätöksenteon kohteeksi korostuvat tekoälyn käyttämisen yhteydessä.
Tietosuoja-asetuksen lisäksi tekoälyn käyttöön soveltuu tällä hetkellä muun muassa digipalvelulaki (joka mahdollistaa viranomaisen antaman neuvonnan hallinnon asiakkaalle palveluautomaatilla, edellyttäen että viranomainen on varmistanut neuvonnan tietosisällön asianmukaisuuden) ja yhdenvertaisuuslaki (joka edellyttää yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän estämistä myös tilanteissa, joissa käytetään algoritmeja).  Lisäksi tekoälyn käyttöön soveltuu muu asiankuuluva lainsäädäntö, samoin kuin hyvä hallintotapa ja virkamiesetiikka.
&nbsp;
Tekoälyä koskeva valmisteilla oleva lainsäädäntö 
Tekoälyä koskeva oma sääntelyä on ollut valmisteilla jo kauan. Tavoitteena on ollut, että tekoälyasetus saataisiin voimaan viimeistään vuoden 2024 alkupuolella. Valmistelun vaikeuksien vuoksi vaikutti jo siltä, että tähän tavoitteeseen ei päästä. Suomen juhliessa itsenäisyyttään 6.12.2023 EU:n parlamentti ja neuvosto neuvottelivat pitkään asetuksen yksityiskohdista. Itsenäisyyspäiväämme seuraavien päivien aikana jatkettujen neuvottelujen lopputuloksena parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimuksen asetuksen lopullisesta muotoilusta. Mikäli parlamentti ja neuvosto hyväksyvät asetuksen, se voi tulla voimaan vuoden 2024 alkupuolella.  
Tekoälyasetuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja että tekoälyn käyttö on turvallista kaikille yrityksille ja ihmisille EU/ETA-alueella.  EU:ssa tekoälyyn liittyvät riskit nähdään liittyvän ennen kaikkea siihen, miten tekoälyä käytetään. Tästä syystä asetuksella pyritään erityisesti kertomaan tekoälysovellusten opettamiseen käytettävästä materiaalista ja varmistamaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön noudattaminen.
&nbsp;
Tekoälyyn liittyvä riskienhallinta
Vaikka tekoälyyn liittyy riskejä ja uhkakuvia, se kuitenkin luo paljon mahdollisuuksia hyvälle kehitykselle. Uuden teknologian hyödyntämättä jättäminen ei siis käytännössä ole vaihtoehto toimijoille, jotka haluavat pysyä kehityksen vauhdissa mukana. Riskienhallinta ja turvallisuus tulisi kuitenkin rakentaa osaksi organisaation perustoimintaa jo ennakoivasti, eikä vasta sitten, kun kriisi jo iskee.
Käytännössä riskiä voidaan hallita tekoälyn hallintamallin avulla. Mallin avulla pyritään tunnistamaan riskit ja minimoimaan ne. Hyvässä hallintamallissa määritellään selkeästi roolit ja vastuut, tietoturva ja -suoja, kumppanien hallinta, henkilöstön osaaminen sekä sisäinen valvonta. Toimiva hallintamalli vaatii johdon sitoutumista sekä resursseja eri osaamisen alueilta, samoin kuin saumatonta yhteistyötä näiden eri toimintojen välillä. Mikäli yrityksen tietosuojakäytännöt ovat hyvällä mallilla, näitä elementtejä voidaan soveltaa myös tekoälyn hallintamalliin. 
Tekoäly tuo mahdollisuuksia, vaikka sen käyttöön liittyy myös riskejä. On tärkeää tunnistaa riskit ja hallita niitä älykkäästi. Riskejä ei kuitenkaan pidä liioitella, jotta tekoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen edellyttämää luovuutta ei tukahduteta.

Tekoälyn haasteet ja mahdollisuudet: juridiikan ja riskienhallinnan kysymyksiä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Tekoäly toimitusketjujen hallinnassa: proaktiivisuus ja tehokkuus käden ulottuvilla

Generatiivisen tekoälyn vaikutus yrityksiin Suomessa ja maailmalla

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Seija Vartiainen

Sanna Oinonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa