Testamenttilahjoitus yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle

16.12.2019  |  Artikkelit

Jos testamenttia ei ole tehty eikä lakimääräisiä perillisiä ole, jäämistö menee valtiolle. Tämän vuoksi henkilöt, joilla perillisiä ei ole, haluavat usein määrätä omaisuudestaan testamentilla. Ja vaikka perillisiä olisikin, moni haluaa antaa ainakin osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen kuolemansa jälkeen. Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt saavat vuosittain varsin huomattaviakin testamenttilahjoituksia. Yleisesti arvioidaan, että tulevaisuudessa testamenttilahjoituksista tulee yhä merkittävämpi yhteisön ja säätiön tulonlähde. Mutta tarkoittaako testamenttisaanto kaikissa tapauksissa saajalleen taloudellista hyötyä vai voiko se toisinaan merkitä enemmänkin kuluja ja vaivaa?

Testamentilla henkilö määrää siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee hänen kuolemansa jälkeen. Testamentin tekijä voi esimerkiksi määrätä, että hänen omaisuutensa menee perillisten (sukulaisten) sijaan yleishyödylliselle yhteisölle tai säätiölle kokonaan tai osittain. Testamentilla ei kuitenkaan voi syrjäyttää lesken oikeutta tasinkoon eikä vainajan velkojien oikeuksia. Rintaperillisillä on myös oikeus määräajassa vaatia lakiosansa testamentista huolimatta. 

Useimmat jättävät testamentilla sen mitä sattuvat lähdön hetkellä omistamaan. Saajan kannalta testamenttisaanto voi siten tarkoittaa rahaa tai muuta helposti realisoitavaa omaisuutta. Se voi tarkoittaa myös mitä tahansa muuta omaisuutta, joka voi sijaita missä päin maailmaa tahansa.

Kannattaako testamentattu omaisuus ottaa vastaan?

Yhdistyksen ja säätiön kannattaa harkita asiaa tarkasti. Harkinnassa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavat kysymykset:

  • Mitä ja minkä arvoista omaisuutta testamentilla saadaan?
  • Missä omaisuus sijaitsee?
  • Vaatiiko testamentilla saatava omaisuus erityistä huoltoa ja hoitoa ja jos vaatii, onko yhdistyksellä tai säätiöllä siihen tarvittavat resurssit?

Harkinnassa kannattaa olla erityisen huolellinen, jos testamentilla saatava omaisuus sisältää kiinteistöjä. Ennen testamentin vastaanottamista on suositeltavaa analysoida muun muassa kiinteistön arvoa, mahdollisia tulevia korjauskuluja sekä mitä kiinteistön omistaminen käytännössä tarkoittaa. Joissakin tapauksissa kiinteistön arvo voi olla lähinnä teoreettinen ja realisointi erittäinkin haasteellista. Lisäksi kiinteistöön liittyvät kulut saattavat nousta yllättävän suuriksi, jos kohde on teknisesti huonossa kunnossa. 

Kiinteistön omistamiseen liittyy kunnostamisen ja korjaamisen lisäksi tyypillisesti myös esimerkiksi vuokraukseen ja kirjanpitoon liittyvät tehtävät. Kiinteistöjen omistaminen voi siten vaatia todella monipuolista osaamista. 

Testamentissa voidaan myös asettaa erilaisia ehtoja. Ehdoilla testamentin saajalle voidaan asettaa tietty suoritusvelvollisuus tai velvoittaa käyttämään omaisuutta tiettyyn tarkoitukseen. Varsinaiset testamenttiehdot ovat velvoittavia eikä niitä voi jättää noudattamatta, elleivät ne ole hyvän tavan vastaisia tai elleivät ne kohtuuttomasti rajoita saajan normaalia toimintaa. Yhdistyksen ja säätiön tulee siten harkita, onko sille mahdollisesti asetettu suoritusvelvollisuus tai omaisuuden käyttäminen testamentissa määrättyyn tarkoitukseen sen toiminnan tarkoituksen mukaista ja onko sen muuten mahdollista toteuttaa ehto. 

On tärkeää huomata, että yhdistys tai säätiö ei voi ottaa vastaan sellaista testamenttia, jonka ehtoja se ei pysty toteuttamaan. Tämä on tilanne esimerkiksi silloin, kun yhdistyksen tai säätiön toiminnan tarkoitus poikkeaa testamentin käyttötarkoituksesta.

Miten testamenttioikeuden saa voimaan?

Mikäli testamentin saaja päättää ottaa testamentatun omaisuuden vastaan, siltä edellytetään aktiivisia toimenpiteitä omaisuuden itselleen saamiseksi. Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi todisteellisesti perillisille. Jos testamentin tekijältä ei jää perillisiä, testamentti on annettava tiedoksi valtiokonttorille. 

Testamentin tiedoksiannolle ei ole laissa säädetty määräaikaa. Tiedoksiannosta alkaa kuitenkin kulua kuuden kuukauden moiteaika, jonka aikana perillisen on nostettava moitekanne, mikäli hän haluaa moittia testamenttia. Jos perillinen ei moiti testamenttia määräajassa tai määräajassa nostettu kanne hylätään, testamentti tulee lainvoimaiseksi. Perillinen voi myös nimenomaisesti hyväksyä testamentin, jolloin testamentti tulee heti lainvoimaiseksi. 

Testamentin saajan oikeus vedota testamenttiin kuitenkin vanhenee samassa ajassa kuin perillisenkin oikeus perintöön eli 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Huomattavaa on, että 10 vuoden määräaika alkaa kulua, vaikka testamentin saaja ei edes tietäisi hyväkseen tehdystä testamentista. 

Testamentista luopuminen

Mikäli testamentin saaja ei halua ottaa testamenttia vastaan, sen ei ole pakko sitä tehdä. Testamentin saaja voi myös luopua testamenttiin liittyvistä oikeuksista osittain. Testamentin saaja voi siis ottaa vastaan vain haluamansa osan omaisuudesta ja luopua muusta omaisuudesta perillisten hyväksi. Samoin saaja voi luopua omistusoikeudesta jäämistöomaisuuteen ja ottaa vastaan pelkän hallintaoikeuden. 

Jotta luopuminen olisi tehokas, testamentin saajan ei tule ryhtyä käyttämään omistajan oikeuksia testamentilla määrättyyn omaisuuteen. Pelkkä perunkirjoitukseen osallistuminen tai muu omaisuuden selvittäminen ei vielä tarkoita, että testamentin saaja olisi ottanut testamentin vastaan. 

 

Kysyttävää? Ota yhteyttä:

 

Seija Vartiainen

Seija Vartiainen
yritys- ja yhteisöoikeuden asiantuntija

020 787 7483

Jari Lehtinen

Jari Lehtinen
kiinteistöliiketoiminnan asiantuntija

020 787 8338

Kommentit on suljettu.