Tilintarkastusuran kansainvälistyminen

Miksi tilintarkastajaksi – osa 4. Tässä juttusarjassa Eero Kotilainen muistelee tilintarkastajana viettämiään vauhdikkaita ja kokemusrikkaita vuosia.

Muutaman vuoden tarkastusuran jälkeen sain vastuulleni erään kansainvälisesti toimivan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden tarkastusten koordinoinnin. Rooli toi työhön uuden kansainvälisen ulottuvuuden. Ulkomaisten tyttärien tarkastuksen koordinointi on keskeinen osa jokaisen kansainvälisesti toimivan konsernin tarkastusta. Homman voisi yksinkertaistaa seuraavasti:

Ensin määritellään missä määrin mitäkin tytäryhtiötä pitää tarkastaa, jotta koko konsernin luvuista saadaan riittävä varmuus.
Sovitaan/neuvotellaan ulkomaisten tarkastustiimien kanssa tarkastuksen tarkemmasta sisällöstä, aikatauluista, budjeteista ja niin edelleen.
Varmistetaan, että ulkomaiset tarkastukset etenevät sovitulla tavalla ja että kaikki mahdolliset ongelmat liputetaan mahdollisimman pian. Tähän liittyy paljon puheluita ja vielä enemmän sähköposteja.
Käydään läpi ulkomaisten tarkastajien havaintoja ja varmistetaan, että tarkastuksen sisältö ja laatu vastaa vaatimuksia.
Dokumentoidaan tämä kaikki ja perustellaan miksi voidaan olennaisilta osin luottaa ulkomaalaisten yhtiöiden lukuihin.

Mukavinta roolissa oli käydä läpi vaikeita asiakkaan liiketoimintaan tai laskenta-asioihin liittyviä kysymyksiä yhdessä paikallisten tarkastajien ja asiakkaan edustajien kanssa. Vähiten mukavaa oli neuvotella raha-asioista. Rooli opetti paljon kommunikoinnista, johtamisesta, eri kulttuureista ja työskentelytavoista.

Työ vie ulkomaille

Keksimme, että erääseen asiakaskonserniin kuuluva USA:n yhtiö olisi järkevää tarkastaa meidän oman tiimin toimesta sen sijaan, että paikallinen tiimi hoitaisi sen. Niinpä lähdimme kollegan kanssa Amerikkaan tarkastusmatkalle. Ensin vietimme pari vapaapäivää lukiokaverini luona New Yorkissa ja sen jälkeen matkustimme junalla asiakkaan paikkakunnalle. Hoidimme tarkastustoimenpiteet, teimme raportin, söimme hyvin, nauroimme paljon ja palasimme kotiin. Se oli hieno reissu.

Palattuani kerroin töissä, että voisin jatkossa matkustaa vähän enemmänkin. Toiveeni alkoi pian toteutua. Työ vei lyhyen ajan sisällä paikkoihin kuten USA:n Texas ja Pennsylvania, Kanada, Kiina, Saudi-Arabia, Intia, Saksa, Hollanti, sekä naapurillisemmat Viro, Ruotsi, Norja ja Tanska.

Osa reissuista liittyi asiakkaisiin, joiden parissa olin työskennellyt aikaisemminkin. Pääsin myös uusiin kansainvälisiin asiakkuuksiin tarkastamaan nimenomaan ulkomaisia tytäryrityksiä. Kolmantena kategoriana olivat muut kuin tilintarkastuksen projektit, joista tärkeimpänä oli suuren suomalaisen yhtiön ERP-uudistukseen liittyvät käynnit ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Lyhykäisyydessään: yhtiö oli ottamassa SAPin tiettyä versiota globaalisti käyttöön ja kävimme eri maissa arvioimassa paikallisorganisaatioiden valmiuksia siirtyä uuteen järjestelmään ja sen myötä muuttuviin prosesseihin.

Monet reissuista olivat ikimuistoisia kokemuksia ja yritin mahdollisuuksien mukaan yhdistää niihin aina jotain muutakin kuin pelkkää työtä ja kulkemista hotellin, asiakkaan ja lentokentän välillä.

Erityisen hyviin muistoihin kuuluvat esimerkiksi

Saudi Arabian aurinko, joka teki puvun housuista polttavan kuumat, kun seisoskelimme päiväkahvilla asiakkaan toimiston edustalla. Saudeissa kaikki oli erilaista kuin mikään aikaisemmin kokemani, aina lentokentästä ravintolassa käyntiin. Oli myös mielenkiintoista kuulla siellä asuvilta suomalaisilta, miten niin poikkeuksellisessa yhteiskunnassa komennuksella olevat länsimaiset työntekijät elivät omissa yhteisöissään.
Kiinassa asiakkaan isossa avokonttorissa, kuinka päivittäin lounastauon päätteeksi valot himmennettiin ja ihmiset ottivat päivätorkut pöytiinsä nojaten. Monilla oli pienet tyynyt mukanaan. Kiinassa oli myös pari hienoa ravintolakokemusta ja ennennäkemätöntä vieraanvaraisuutta.
Intiassa käynti oli kokonaisuudessaan elämys kaikessa kaaoottisuudessaan. Intiasta, kuten monesta muustakin reissusta, jäi mieleen monet vatsaa kouristavat naurut tiimin kanssa. Työn kannalta Intiassa valtavaa haastetta aiheutti kielimuuri. Tai oikeastaan kaksi päällekkäistä kielimuuria. Ensimmäinen oli se, että asiakkaan edustajat, joiden kanssa kävimme prosesseja läpi, puhuivat niin vahvalla aksentilla, että sitä oli suomalaisittain vaikea ymmärtää (tämä oli kenties myös toiseen suuntaan haaste). Toinen muuri oli se, että he olivat niin teknisesti orientoituneita ja syvällä SAPin maailmassa, että monet termit olivat millä tahansa kielellä vieraita. Mutta työt saatiin kunnialla hoidettua.
Lukemattomia muita hauskoja hetkiä. Melkeinpä jokaisesta kohteesta jäi jotain hienoa mieleen. Yhtenä yhdistävänä tekijänä oli uusien ja uudenlaisten ihmisten tapaaminen, uusien asioiden oppiminen ja entistä syvemmän ymmärryksen hankkiminen globaalien asiakkaiden toiminnasta.

Ehkä tässä vaiheessa voisi muistella tämän sarjan ensimmäisessä osassa kertomaani ennakkokäsitystä siitä, mitä tilintarkastus on.

En olisi laskennan opiskelijana osannut kuvitella, että ura tilintarkastajana voi olla näin kansainvälinen ja mielenkiintoinen.

Toisaalta henkilökohtaisesta perspektiivistäni voin sanoa, että niin minä itse kuin kukaan tuttavapiiristänikään ei varmasti olisi pystynyt näkemään minua, silloista nuorta roudaria, maailmalla reissaavana tilintarkastajana. Mutta jotenkin näin pääsi käymään.

Urani kansainvälistyminen tuo esiin sen hienon seikan, kuinka olen itse päässyt vaikuttamaan työnkuvaani ja siihen, miten tilintarkastussipulin kerrokset rakentuivat. Ensin oma idea vei yhdelle reissulle, joka herätti suuremman mielenkiinnon. Sitten suun avaaminen ja tahtotilan ilmaiseminen muutti uran kulun kokonaan. Iso syy tämän itseohjautuvuuden taustalla on tilintarkastuksen valtava monipuolisuus, jolloin aina löytyy uusia rooleja, mitä voi kokeilla. Lisäksi olen tietenkin onnekas siinä, että työnantajani on kuunnellut toiveitani ja sallinut tehtävänkuvan ohjaamisen oman kiinnostuksen mukaan.

Kirjoittaja on PwC:llä työskentelevä tilintarkastuksen asiantuntija Eero Kotilainen, KHT. Eero valmistui Haaga-Heliasta tradenomiksi 2009 ja aloitti työnsä PwC:llä samana vuonna. Hän toimi tilintarkastajana vuoteen 2018 asti, ja näiden kymmenen vuoden aikana hän erikoistui kansainvälisiin pörssiyhtiöihin ja erityisesti projektitoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Nykyään Eero työskentelee asiantuntijana PwC:n Audit Transformation -ohjelmassa. Ohjelma tähtää tilintarkastuksen toimitusmallin laaja-alaiseen uudistamiseen, mikä liittyy niin teknologiaan ja sen hyödyntämiseen kuin toimintatapoihin ja johtamismalleihin.