Toteutuuko inklusiivisuus budjetoinnissa? Entä rahoituksessa?
Mitä on sukupuolitietoinen budjetointi? Entä toteutuuko inklusiivisuus tällä hetkellä budjetoinnissa? Lue lisää HR-konsulttimme Lauran ajatuksista aiheeseen.
Mitä on sukupuolitietoinen budjetointi? Entä toteutuuko inklusiivisuus tällä hetkellä budjetoinnissa? Lue lisää HR-konsulttimme Lauran ajatuksista aiheeseen.
Sukupuolitietoinen budjetointi kestävän talouskasvun tueksi
Euroopan neuvoston laajalti käytetyn määritelmän mukaan sukupuolitietoisella budjetoinnilla tarkoitetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista talousarvioprosessissa, esimerkiksi rahoitusarvioinnissa. Sukupuolitietoiseen budjetointiin sisältyy sukupuolinäkökulmaan perustuva budjettien arviointi, sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen talousarvioprosessin kaikilla tasoilla sekä tulojen ja menojen uudelleenjärjestely sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Lyhyesti sanottuna sukupuolinäkökulman huomioon ottava budjetointi on strategia ja prosessi, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on sukupuolten tasa-arvotavoitteiden saavuttaminen.
Tasa-arvon kuilun umpeutuminen nostaisi globaalia BKT:tä oleellisesti
Sukupuolitietoisen budjetoinnin taustalla vaikuttaa tämänhetkinen epätasa-arvoinen asetelma miesten ja naisten uramahdollisuuksien ja yrittäjyyden välillä, millä on suora yhteys kestävän kasvun tavoitteisiin. Kestävän kasvun tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimia sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseksi.
Kestävä kasvu tasa-arvoistamisen avulla johtaa parhaillaan siihen, että naisten kykyjä ja valmiuksia vapautetaan ja tuetaan, mikä taas nostaa bruttokansantuotetta. Porteous ja Gomolka Stevens & Boltonilta (2022) kertovat, että tutkimusten valossa maailmanlaajuinen naisten ja miesten välinen tasa-arvon kuilun umpeutumisen eteen tehty työ on ottanut takapakkia ja saadaan umpeen vasta 135,6 vuoden päästä, mikä tarkoittaa aikaisemmasta arviosta 36,7 vuoden nousua. Huomioitavaa on, että mikäli naiset ja miehet osallistuisivat markkinoilla yhdenvertaisesti, nousisi globaali BKT 3-6 %. Takapakille ei siis olisi varaa.
Hakevatko rahoittajat tietyntyyppistä kasvuyrittäjän arkkityyppiä?
Aihe sai minut pohtimaan, onko sukupuolitietoista budjetointia hyödynnetty kasvuyritysten rahoittamisessa. Pohtivatko rahoittajat sukupuolitietoisen budjetoinnin vaikutuksia yhteiskuntaan ja tasa-arvoon? Ovatko rahoittajat kenties pohtineet asettavansa tavoitteita siihen, kuinka suuri osa rahoituksesta menee naisten johtamiin kasvuyritysten tukemiseen? Voiko sukupuolittuneilla rahoituspäätöksillä olla vaikutusta yhteiskunnan monimuotoisuuteen?
Atomicon (2021) julkaisema raportti eurooppalaisen startup-sektorin tilasta kertoo naisten perustamien kasvuyritysten osuuden olevan alhaisin vuosiin: vain 1,1 % rahoituksesta. Raportin mukaan 49 % naisperustajista kokee, että heidän sukupuolensa vaikuttaa negatiivisesti rahoituksen saamiseen. Tämä ei suinkaan johdu siitä, etteivätkö naisperustajat olisi päteviä. Syitä ovat verkostojen puutteeseen liittyvät haasteet ja sijoittajien tiedostamattomat ajatusvinoumat, jotka saavat alitajuisesti suosimaan tietyntyyppistä startup-yrittäjän arkkityyppiä. Rahoittajan tulisi herätä näihin epäkohtiin ja korjata vinoumat.
Globaalisti tarvitsemme naisvetoisia startup-yrityksiä, jotta yhteiskunnat, liiketoiminnat, palvelut ja kaupungit palvelisivat monimuotoisemmin. Sukupuolitietoinen budjetointi tukisi kestävää talouskasvua, johtaisi hyvään työllisyyskehitykseen ja estäisi kotitalouksien tulojen voimakkaan supistumisen.
Asiantuntijamme auttavat mielellään erinäisten yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon linkittyvien kysymysten kanssa.
