PWC Uutishuone

Tunteen ja tiedon yhdistäminen valttia päätöksenteossa

Kuulemme usein menestyneiden yritysten perustajista, joilla on poikkeuksellisen hyvä liiketoimintavaisto. He ovat vaistollaan ja osaamisellaan löytäneet menestyvän tuotteen, jonka ovat sitten kovalla työllä tuoneet markkinoille ja kehittäneet sitä eteenpäin. Tämän päivän digitaalisessa ympäristössä kerätään ja kerääntyy valtavasti tietoa. Yrityksen näkökulmasta tietoa on saatavilla sekä yrityksen omasta toiminnasta että yrityksen ulkopuolelta, esim. markkinoista ja asiakkaiden käyttäytymisestä. Voiko yrityksen päätöksentekoa perustaa pelkästään tunteen tai vaiston varaan?

PwC:n globaalissa data-analytiikkaselvityksessä (PwC’s Global Data and Analytics Survey 2016: Big Decisions™) yrityksiltä kysyttiin tunteen ja tiedon välistä yhteyttä tämän päivän päätöksenteossa. Kyselyyn vastanneet johtajat kokevat hyvin selvästi, että päätöksenteon tulee olla yhä nopeampaa ja kehittyneempää (sophisticated), olipa kyseessä sitten riskien ymmärtäminen ja hallitseminen tai kilpailuedun hankkiminen. Päättäjät hakevat oikeaa tunteen ja tiedolla johtamisen yhdistelmää.

Tietotekniikka on jo monilla tavoin tehostanut yritysten toimintaa ja on hyvin todennäköistä, että koneet kykenevät tekemään ainakin rutiiniluontoisia liiketoimintapäätöksiä jo lähitulevaisuudessa. Mutta entä jos päätöksenteko vaatii luovaa päättelyä ja laajempien kokonaisuuksien hahmottamista? Mikä on tiedon ja sen analysoinnin merkitys päätöksenteolle? Kuinka päätöksenteko on muuttumassa?

Selvityksessä pyysimme yritysten johtoa arvioimaan, mitä isoja päätöksiä he tulevat tekemään ennen vuotta 2020. Vastausten perusteella päätökset liittyivät uuden tuotteen tai palvelun kehittämiseen (31 % vastaajista), olemassa olevan tuotteen tai palvelun viemiseen uusille markkinoille (15 %) ja strategisten IT-investointien tekemiseen (14 %). Myös päätökset liiketoimintakumppanuuksista sekä liiketoimintojen muutoksista olivat keskeisesti esillä. Selkeänä ”motivaattorina” näille päätöksille on markkinajohtajuuden säilyttäminen tai kasvattaminen, harvemmin muut tekijät kuten nykyisen liiketoiminnan säilyttäminen.

Miten yrityspäättäjät kokevat isoihin päätöksiin liittyvät riskit ja niiden hallinnan?

Raportin viesti on, että monien päätösten osalta riskit ovat johdon mielestä hallinnassa. Sen sijaan päätöksissä, jotka liittyvät uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä uusille toimialoille jalkautumiseen, riskien tunnistamisessa ja hallinnassa on selvästi parannettavaa. Kaksi kolmesta johtajasta arvioi, että he voisivat nykyistä enemmän tukeutua data-analytiikkaan intuition sijasta. He myös arvioivat, että heidän yrityksensä ei ole erityisen hyvä tiedolla johtamisessa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa yritys menettää liikevaihtoa ja markkinaosuuksia nykyaikaista teknologiaa ja data-analyysitekniikoita käyttäville yrityksille. Raportin havainnot tukevat omia kokemuksiamme Suomen markkinoilta. Hyvän tiedolla johtamisen yritykset ovat muuttumassa siinä, kuinka ne tekevät päätöksiä, parantavat operatiivista tehokkuutta ja ylipäänsä käyttävät data-analytiikkaa tuotteiden ja palvelujen toimittamisessa.

Mitä päätöksentekijät haluavat data-analytiikalta?

Viesti on selvä: data-analytiikan tulee tukea nopeaa ja sofistikoitunutta päätöksentekoa. Nopeus tarkoittaa sitä, että organisaatioiden päätöksentekijöiden käytössä tulee olla oikeat tiedot oikeaan aikaan. Kehittyneisyys tarkoittaa sitä, että data-analytiikasta saadaan näkemyksiä, kuten erilaisia visualisointeja, trendejä, syy-seuraussuhteita, jotka tukevat jonkin haasteen ratkaisemista.

Data-analytiikan kautta saatujen näkemysten todellinen hyöty perustuu niiden liiketoiminnalle tuomaan arvoon sekä yrityksen että sen eri liiketoimintojen ja prosessien tasolla. Selvityksemme tuloksista nousi esiin mielenkiintoinen ero data-analytiikan roolista kahden Aasian maan välillä. Japanissa data-analytiikan avulla tunnistetaan ongelma ja sen avulla voidaan esittää oikeita kysymyksiä. Päätökset tehdään sitten enemmän ”inhimilliseen” järkeen perustuen. Kiinassa johtajat taas näkevät, että seuraava iso päätös tehdään ennemminkin ”koneellisesti” analysoituun tietoon perustuen. Euroopan maista samansuuntainen tulos saatiin Saksassa ja Hollannissa. Tulos on mielenkiintoinen, koska erilaiset teknologiat, kuten koneoppiminen ja tekoäly, ovat kovaa vauhtia kehittymässä. Sopiva yhdistelmä inhimillistä päättelyä ja data-analyysikoneen antamaa tietoa voi vähentää inhimillisen päätöksenteon virheitä ja sen kautta voidaan saada hyvin tarkkojakin vastauksia monimutkaisiinkin ongelmiin. Tästä voi olla yritykselle merkittävää kilpailuetua globaalissa taloudessa.

Mitä yrityksen sitten pitäisi tehdä tiedolla johtamisen alueella?

Ainakin seuraavilla osa-alueilla on syytä olla aktiivinen ja ennakkoluuloton:

  1. Ole avoin kaikelle tiedolle – sekä yrityksen omissa tietokannoissa olevalle että ulkoisista lähteistä löytyvälle. Mieti, mikä tieto voi auttaa liiketoimintasi edelleen kehittämisessä, erilaisten riskien hallinnassa ja uusien liiketoimintamallien luomisessa. Anna vapaus kokeilla datan ja analytiikan erilaisia sovelluksia ja tietolähteitä.
  2. Mieti mitkä ovat liiketoimintasi kannalta merkittävimmät kysymykset? Koska oikeiden kysymysten tekeminen edellyttää aitoa tietoa liiketoiminnasta, on tämän miettiminen liiketoimintajohdon vastuulla. Kun sinulla on oikeat kysymykset, laita data-analyytikoille tehtäväksi vastata kysymyksiin datan analysoinnilla ja siitä saaduilla tuloksilla ja näkemyksillä.
  3. Varmista, että data-analytiikan ja siitä johdettujen näkemysten perusteella tehdään päätöksiä. Seuraa ja opi, missä tilanteissa päätös on mahdollista perustaa jopa pelkästään analysoituun tietoon ja missä tilanteissa tarvitaan edelleen johdon kokemusta liiketoiminnan luonteesta
  4. Varmista, että data-analytiikka on olennainen osa organisaation ekosysteemiä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tähän kuuluu olennaisena osana liiketoimintajohdon ja data-analytiikan vastuuhenkilöiden saumaton yhteistyö.