PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mainitut virastot julkaisivat yli 127 000 yritystä käsittävän tutkimuksen, joka vahvistaa positiivisen korrelaation yrityksen omistamien immateriaalioikeuksien ja tuloksentekokyvyn välillä. Mukana olivat kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä Iso-Britannia. Tutkimus on jatkumoa kolmelle aikaisemmalle tutkimukselle, joista tuore tutkimus eroaa poikkeuksellisen suurella otannallaan sekä tutkittavien yritysten määrän että alueellisen laajuuden osalta.
Tutkimuksessa havaittiin sellaisten EU-alueelle sijoittautuneiden yritysten, jotka omistivat vähintään yhden patentin, tavaramerkin tai mallioikeuden, raportoineen korkeammat tulot työntekijää kohden kuin yritysten, jotka eivät omistaneet immateriaalioikeuksia. Työntekijäkohtaisten tulojen tarkastelu mittaa erityisesti yrityksen tuottavuutta, mikä tasoittaa koosta johtuvia eroja yritysten välillä. Lisäksi immateriaalioikeuksia omistavien yritysten todettiin maksavan korkeampaa palkkaa.
<blockquote>Tutkimuksen löydökset ovat vaikuttavia: immateriaalioikeuksia omistavat yritykset saivat keskimäärin 20 % enemmän tuloja ja maksoivat keskimäärin 19 % korkeampia palkkoja työntekijöilleen.</blockquote>
Erityisen selkeä ero oli immateriaalioikeuksia omistavien ja omistamattomien pienten ja keskisuurten yritysten välillä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin erityyppisten aineettomien oikeuksien omistavien yritysten raportoivan keskimäärin korkeamman työntekijäkohtaisen tuloksen.
Esimerkiksi niin tavaramerkkejä, patentteja kuin malleja sisältävän immateriaalioikeusportfolion omistavat keskisuuret yritykset raportoivat keskimäärin 98 % suuremman työntekijäkohtaisten tulojen aineettomia oikeuksien omistamattomaan samaan kokoluokkaan kuuluvaan yritykseen verrattuna. Vain patentteja omistava keskisuuri yritys taas raportoi keskimäärin 50 % korkeammat tulot verrattuna sellaiseen keskisuureen yritykseen, joka ei omistanut yhtään aineetonta oikeutta.
<h2>Parantaako immateriaalioikeuksien omistaminen todella tuottavuutta?</h2>
Tutkimuksesta ei voida suoraan vetää suoraa johtopäätöstä syyn paremmalle tuottavuudelle piilevän juuri immateriaalioikeuksien omistamisessa. Kausaalisuuden tieteellinen toteaminen vaatisi lisätutkimusta, joka pureutuisi laajaan otantaan keskittymisen sijaan niihin syihin, jotka tekevät immateriaalioikeuksia omistavista yrityksistä menestyksekkäitä. Mikäli kausaalinen yhteys on olemassa, saattaisi se tarkoittaa joko taidokkaamman immateriaalioikeuksien hyödyntämisen johtavan korkeampiin tuloihin tai korkeampien tulojen luovan yritykselle intressin haalia itselleen enemmän immateriaalioikeuksia. Todennäköistä on, että kausaalisuus toimisi molempiin suuntiin.
Keskustelu kausaliteetin absoluuttisesta todistamisesta näyttäytyy kuitenkin akateemisen abstraktina. Tutkimuksessa todettu yhteys aineettomien oikeuksien omistuksen ja tuloksentekokyvyn välillä on sen sijaan selvä. Syy–seuraussuhteen olemassaolo olisi johdonmukainen immateriaalioikeuksiin liittyvän talousteorian kanssa, jonka mukaan mahdollisuus suojata innovaatioita toimii kannustimena panostaa niiden kehittämiseen.
On myös huomattava, että tutkimuksessa keskityttiin teollisoikeuksiin. Siten kysymys siitä, toimiiko mahdollinen kausaalisuus myös esimerkiksi tekijänoikeudella suojattuun omaisuuteen, olisi myös mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Immateriaalioikeuksien yhteys tutkimuksessa työntekijäkohtaisten tulojen avulla mitattuun tuottavuuteen on uskottava, sillä yrityksen aineeton omaisuus, kuten immateriaalioikeudet, koostuu tiedon paketoimisesta mitattavaan ja hyödynnettävään muotoon. Tutkimustuloksien perusteella vain 9 % pk-yrityksistä hyödyntää aineetonta omaisuuttaan rekisteröimällä sitä, kun taas suuryritysten vastaava luku on 55 %. Ero aineettomia oikeuksia omistavien ja omistamattomien pk-yritysten tuloksentekokyvyn välillä olikin erityisen suuri: 68 %.
<blockquote>Luottamusta herättävä logo, tarkasti hiottu tekninen innovaatio, kattava asiakasrekisteri. Jokaisella yrityksellä on liiketoiminnassa hyödynnettävää omaisuutta, joka on aineetonta. Koska aineeton omaisuus usein muodostaa suuren osan yrityksen arvosta, on tärkeää osata hyödyntää sitä.</blockquote>

Tutkimus: Immateriaalioikeuksia omistavilla yrityksillä korkeampi tuloksentekokyky

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?