Tutkimus: Nuoret ovat yhä vähemmän kiinnostuneita kansainvälisistä työmahdollisuuksista
Tuore tutkimus kertoo, mitä 18–35-vuotiaat korkeakouluopiskelijat odottavat työelämältä ja mitkä asiat he kokevat tärkeiksi.
Tuore tutkimus kertoo, mitä 18–35-vuotiaat korkeakouluopiskelijat odottavat työelämältä ja mitkä asiat he kokevat tärkeiksi.
PwC:n helmikuussa julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden odotuksia työelämää kohtaan, ja tulokset olivat paikoin yllättäviä. Yksi odottamaton tulos liittyy kansainvälisyyteen: Vain kolmannes tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista näkee lyhyet ulkomaankomennukset tärkeiksi. Ainoastaan 30 % pitää ylipäätään kansainvälisiä uramahdollisuuksia ja tätäkin pienempi osa (28 %) kansainvälistä työympäristöä tärkeänä asiana. Kaikissa kolmessa kategoriassa oli myös havaittavissa eroa sukupuolten välillä: miehet ovat naisia kiinnostuneempia kansainvälisistä työmahdollisuuksista.
Nuorten vähäisempi kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan erottuu myös muualla. Helsingin yliopiston tilastoista käy ilmi, että vuosina 2010–2016 vaihtoon lähteneitä on ollut keskimäärin 1 207 per vuosi, kun taas vuonna 2022 lähtijöitä on ollut enää 609. Syitä on nähty olevan useita: koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä opintojen kiihtynyt tahti ja kiristyneet vaatimukset.
Samanlaista viestiä antaa myös Säästöpankin Säästämisbarometri (2024), jossa vastaajat ovat arvioineet väittämää kansainvälistymisen myönteisyydestä. Kokonaistuloksissa on havaittavissa huomattava lasku vuodesta 2018 vuoteen 2024, kun samaa mieltä olevien osuus on laskenut 34 prosentista 27 prosenttiin. Kiinnostavaa tuloksissa on myös se, että vielä viisi vuotta sitten 18–24-vuotiaat ovat suhtautuneet kansainvälistymiseen myönteisimmin, kun taas tuoreimmissa tuloksissa nuorten suhtautuminen on kaikista ikäryhmistä vähiten myönteistä.
Mitä haittaa vähenevästä kiinnostuksesta kansainvälisyyttä kohtaan on?
Vähenevä kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan voi aiheuttaa useita pitkäaikaisia vaikutuksia sekä yksilöille, yrityksille että yhteiskunnalle laajemminkin. Yksilöiden näkökulmasta kansainvälisen kokemuksen puute voi rajoittaa uramahdollisuuksia ja ammatillista kehittymistä. Kansainvälisen työkokemuksen on tyypillisesti mielletty parantavan ajattelun monipuolisuutta ja ongelmanratkaisukykyjä, kehittävän kielitaitoa sekä lisäävän ymmärrystä eri kulttuureista. Toisaalta voidaan nähdä, että yksilön on jokseenkin helppoa tehdä pitkä ja nousujohteinen ura myös ilman kansainvälistä työkokemusta.
Yritysten ja yhteiskunnan näkökulmasta tilanne on huolestuttavampi, ja vaikutukset voivat näkyä suuremmassa mittakaavassa. Globaalissa taloudessa menestymisen voidaan nähdä vaativan kykyä navigoida monikulttuurisessa ympäristössä ja ratkaista monimutkaisia haasteita. Suomessa on tyypillisesti pidetty tärkeänä saada oppia maailmalta ja verkostoitua yli valtioiden rajojen. Pitkässä juoksussa vähäisempi kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan voi jopa heikentää Suomen kilpailu- ja innovaatiokykyä.
Tieto nuorten vähäisestä kiinnostuksesta kansainvälisyyteen koskettaa erityisesti niitä toimialoja ja yrityksiä, joiden ydinliiketoiminta on kansainvälistä ja joissa työnkuviin kuuluu olennaisesti esimerkiksi työssä matkustamista tai ulkomaankomennuksia. Näiden yritysten onkin syytä miettiä, miten he varmistavat oman houkuttelevuutensa työnantajina ja saavat parhaat osaajat riveihinsä yhä pienenevästä joukosta.
Lisätiedot:
Mitä nuoret osaajat haluavat? -tutkimusraportti
