Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Keskeiset vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat muutokset
Työajan tarkasteluvelvoite 
Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, tai työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa.
<blockquote>Työnantajalla on muutoksen myötä velvollisuus tarkastella työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista 12 kuukauden välein. </blockquote>
Mikäli tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan tulee kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjota työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.
Työnantajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta muuttaa työsopimuksen mukaista työaikaa, jos työaika on tarkastelujaksolla muodostunut poikkeuksellisesti työsopimuksen mukaista vähimmäistyöaikaa korkeammalle tasolle johtuen esimerkiksi normaalista poikkeavasta työvoiman tarpeesta. 
Selvitysvelvollisuus työsuhteen keskeisistä ehdoista 
Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Ko. työsopimuslain pykälää on muutettu jonkin verran. 
Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana. Työaikaa laskettaessa huomioidaan työntekijän työnteko toiselle työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvalle työnantajalle.
<blockquote>Työnantajalla on muutoksen myötä myös velvollisuus ilmoittaa vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevälle työntekijälle viitetunnit ja -päivät, joina työntekijää voidaan vaatia tekemään työtä. </blockquote>
Työnantajan tulee arvioida, minä viikonpäivinä tai kellonaikoina työnantajalle yleensä syntyy työvoiman tarve siten, että työntekijälle tarjottaisiin työtä. Viiteajoiksi voidaan määritellä esimerkiksi yrityksen aukioloajat, jos tarkempi määrittäminen ei ole mahdollista. 
Vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat vaatimukset työaikalaissa 
Työaikalakiin on lisätty kokonaan uusi 30 a §, joka koskee vaihtelevan työajan sopimuksia koskevia vaatimuksia työvuorosuunnittelussa. Uuden sääntelyn mukaan työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos säännöllistä työaikaa on tarkoitus sijoittaa niiden viikonpäivien ja/tai kellonaikojen ulkopuolelle, jotka työntekijälle on ilmoitettu työsuhteen alkaessa. Suostumus tarvitaan lisäksi silloin, jos työaika ylittää vaihtelevan työajan sopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan määrän. 
Lisäksi työnantajalla on velvoite maksaa työntekijälle kohtuullinen korvaus, mikäli työnantaja peruuttaa vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevän työntekijän työvuoron alle 48 tuntia ennen työvuoron alkua tilanteessa, jossa työntekijällä ei katsota olevan oikeutta palkkaan tai korvaukseen työsopimuslain 2:12 §:n, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.
Lähtökohta on, että työvuoroluetteloon merkitty työvuoro sitoo työnantajaa, ja työvuoron peruuttaminen on siten mahdollista ainoastaan rajatuissa tilanteissa. Työvuoron peruuttaminen voi olla mahdollista esimerkiksi silloin, kun työnantajalla on työaikalakiin perustuva painava syy muuttaa työvuoroluetteloa. 
Työehtodirektiivin muut vaikutukset työsopimuslakiin 
Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista 
Työehtodirektiivin täytäntöönpanon myötä niitä työsuhteen keskeisiä ehtoja, joista työnantajan on annettava selvitys työntekijälle, on lisätty, säännöksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden piiri on laajentunut ja ilmoituksen antamisen määräajat ovat lyhentyneet.
Aiemman lisäksi selvityksestä tulee jatkossa käydä ilmi seuraavat tiedot:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa: selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta: viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain 30 a §:n mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vuokratyössä: käyttäjäyrityksen nimi ja toimipaikka, kun ne ovat tiedossa.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta. </li>
</ul>
Määräaika tietojen antamiselle vaihtelee. Osa tiedoista tulee antaa seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta ja osa kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta. 
Velvollisuus pyynnöstä antaa tietoa mahdollisuudesta pidentää säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.
Työnantajalla on myös säädetty velvollisuus antaa osa-aikaisen tai määräaikaisen työntekijän pyynnöstä perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.
Työntekijän pyyntö voi koskea esimerkiksi mahdollisuutta lisätä työsopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa, osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtymistä tai mahdollisuutta muuttaa työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa korkeammalle tasolle.
Pakollisen koulutuksen maksuttomuus ja työajaksi lukeminen
Työsopimuslakiin on myös lisätty uusi 19 § 2 lukuun, joka sisältää määräyksiä työnantajan järjestettäväksi määritellyistä pakollisista koulutuksista. Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota työntekijälle koulutusta, jotta tämä voi tehdä työtä, jota varten hänet on palkattu, tulee koulutuksen olla työntekijälle maksutonta. Lisäksi koulutus tulee lukea työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen on tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.
Pakollisen koulutuksen maksuttomuudesta, vaatimuksesta sijoittaa koulutus tavanomaisten työvuorojen yhteyteen tai työajaksi lukemisesta voidaan tietyin rajoituksin sopia toisin työehtosopimuksella. 
&nbsp;

Työehtodirektiivin vaikutukset työlainsäädäntöön tulivat voimaan 1.8.2022

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tasapuolisen kohtelun vaatimus erityisesti liikkeen luovutuksen jälkeen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Janni Järvenpää

Palvelumme

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future