Työperäinen maahanmuutto Suomeen jatkaa kasvuaan

Myös EU pyrkii edesauttamaan yritysten avainhenkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta. Viime vuonna työperäisten oleskelulupien lainsäädännössä tapahtui useita muutoksia ja uusia lupatyyppejä otettiin käyttöön myös Suomessa.

Vuoden 2018 uusia työperusteisia lupatyyppejä

Vuoden 2018 alusta tuli voimaan EU-direktiiviin pohjautuva laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä. Tämän ns. ICT (Intra-Corporate Transfer) lain mukainen oleskelulupa on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kolmannen maan kansalainen siirtyy työskentelemään EU-alueelle saman yritysryhmän sisällä johtajana, asiantuntijana tai harjoittelijana. Luvan saamisen edellytyksenä on mm. vähintään kolmen kuukauden työskentely saman yrityksen palveluksessa ennen siirtoa, siirron kesto on enintään kolme vuotta ja henkilölle maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mikäli työehtosopimusta ei ole, palkan tulee olla vastaanottavassa yrityksessä vastaavassa työssä noudatettavan palkkatason mukainen tai vähintään tavanomainen ja kohtuullinen.

On hyvä huomata, että ensimmäisen EU-valtion myöntämällä ICT-luvalla on mahdollista hakea ns. liikkuvaa ICT-lupaa (mobile ICT) toiseen jäsenvaltioon. Liikkuminen voi tapahtua joko lyhytaikaisesti, eli enintään 90 päivän ajan 180 päivän ajanjakson sisällä ilmoitukseen perustuen tai pitkäaikaisesti liikkuvaa ICT-lupaa hakemalla.

Kansallinen elinkeinon harjoittajan oleskelulupa muuttui yrittäjän oleskeluluvaksi. Käytännössä merkittävä muutos tämän luvan yhteydessä on se, että lupa voidaan nyt myöntää myös osakeyhtiömuotoiseen liiketoimintaan. Lisäksi yrittäjän oleskelulupa on mahdollista myöntää esimerkiksi startup-yrittäjälle.

Uusi laki tutkijoiden ja opiskelijoiden maahanmuuttoon

1.9.2018 voimaan tullut laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella perustuu myös EU-direktiiviin. Uuden lain myötä ulkomaalaislaista on poistettu tutkijoihin ja opiskelijoihin liittyvä päällekkäinen sääntely.

Uuden lain myötä tutkijat voivat saada tutkimuksen suorittamisen jälkeen oleskeluluvan työnhakua ja yritystoiminnan aloittamista varten. Myös tutkijan ja opiskelijan luvalla on mahdollista liikkua samaan tapaan kuin ICT-luvalla.

Muutoksia erityisasiantuntijan oleskelulupaan

Vuoden 2018 keväästä alkaen erityisasiantuntijalle ja hänen perheenjäsenilleen on voitu myöntää oleskelulupa heti kahdeksi vuodeksi aikaisemman yhden vuoden sijaan. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkuva tai voimassa vähintään kaksi vuotta.

Erityisasiantuntijan oleskeluluvan yhtenä edellytyksenä on vähintään 3 000 euron bruttotulo kuukaudessa. 7.1.2019 alkaen erityisasiantuntijan 3 000 euron kuukausituloon on voinut ottaa huomioon vain veronalaiset luontoisedut kuten auto- tai asuntoedun. Aiemmin mukaan on voinut laskea myös päivärahat, mutta tämä ei enää ole mahdollista.

Työperäistä maahanmuuttoa tukevan lainsäädännön lisäksi tarvitaan työnhakijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Suomen menestys kansainvälisissä tutkimuksissa ja vertailuissa on auttanut luomaan positiivista mielikuvaa ja lisännyt Suomen houkuttelevuutta. Suomella on hyvä maine asiantuntijoiden parissa. Englannin kielen käyttö monilla työpaikoilla työkielenä helpottaa ulkomaalaisten osaajien työntekoa, mutta työkulttuurissamme on myös piirteitä, jotka ovat ulkomaalaisille haastavia. Integroitumista suomalaiseen työyhteisöön voi edistää monenlaisilla keinoilla, kuten valmentamalla tulijaa ja työyhteisöä.