Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Korkein hallinto-oikeus antoi syyskuussa ennakkopäätöksen koskien erityisesti korkovähennysrajoitusten soveltamista ja koron käsitettä. Päätöksessä KHO 2024:103 oli ratkaistavana, tuliko ulkomaan valuutassa otetun velan pääomasta ja koroista aiheutuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot katsoa korkovähennysrajoitusten piiriin kuuluviksi korkotuloiksi ja -menoiksi.   Korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoittavat säännökset perustuvat Euroopan unionin veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin. Direktiivin mukaan ”vieraan pääoman menoihin” kuuluvat muodoltaan...

KHO otti kantaa valuuttakurssimuutosten merkitykseen korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

Korkein oikeus antoi 5.6.2024 säätiöitä koskevan ennakkopäätöksen KKO 2024:35. Päätöksessä otettiin kantaa siihen, oliko säätiön hallitus ylittänyt kelpoisuutensa tehdessään asianajotoimiston kanssa sopimuksen siitä, että säätiö vastaa hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluista, ja oliko sopimus siten ollut säätiötä sitomaton. Huomionarvoista on, että tapauksen arviointiin sovellettiin vanhaa säätiölakia (109/1930). Tämä laki ei sisältänyt säännöksiä säätiön edustajan toimien sitovuudesta. Kuitenkin...

KKO: Säätiön maksamat hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikulut olivat säätiön tarkoituksen vastaisia niihin liittyvien henkilökohtaisten intressien vuoksi

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

PwC:n Net Zero Economy Index on seurannut jo 16 vuoden ajan talouskasvun irtautumista hiilidioksidipäästöistä. Vuoden 2024 Net Zero Economy Index -analyysin mukaan maailman hiili-intensiteetti laski viime vuonna vain noin prosentin. Viime vuoden hidas kehitys on johtanut siihen, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen vaatii nyt yli 20 prosentin vuosittaista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämä on noin kolmen prosenttiyksikön kasvu edeltävästä vuodesta.
“Jotta EU:n kestävyysraportointidirektiivinkin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) vaatimat, Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet saavutetaan, yritysten on tiivistettävä arvoketjun laajuista yhteistyötään”, PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala sanoo.
<h2>Fossiiliset polttoaineet yhä hallitseva energianlähde</h2>
Uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi viime vuonna ennätykselliset 14 prosenttia ja jatkuva kasvu voi johtaa siihen, että uusiutuvat energianlähteet ohittavat kivihiilen suurimpana sähkönlähteenä vuoteen 2025 mennessä. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta energian kysynnän kasvu on tällä hetkellä nopeampaa kuin uusiutuvan energian kapasiteetin kasvu. Onkin todennäköistä, että energian kysynnän kasvaessa riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista kasvaa edelleen. Tämä näkyi jo viime vuoden luvuissa, kun fossiilisten polttoaineiden kulutus nousi hiukan, ja ne pysyivät yhä vahvasti hallitsevana energianlähteenä.
“Vihreää siirtymää eli fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan siirtymistä hidastavat tällä hetkellä taloudelliset haasteet, kuten inflaatio, geopoliittiset jännitteet ja korkojen nousu. Meidän on kuitenkin näistä haasteista huolimatta kiinnitettävä entistä enemmän huomiota energiatehokkaiden ratkaisuiden edistämiseen, sillä energian tarjontapuolen vauhti ei yksinään riitä”, Nokkala toteaa.
Energian kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan edelleen nopeasti kulutuksen rinnalla, kun talous kasvaa, energiajärjestelmiä sähköistetään ja digitalisaatio lisääntyy. Tästä syystä energian kysynnän hallintaan on syytä keskittyä poliittisella tasolla samalla, kun yritykset kehittävät lisää energiatehokaita ratkaisuja markkinoille.
<h2>Tiiviimpi yhteistyö on vihreän siirtymän edellytys</h2>
Energian kysynnän tehokkaampi hallinta tarjoaa sekä yrityksille että hallitukselle mahdollisuuden nopeuttaa tarvittavia ilmastotoimenpiteitä. Yrityksillä on mahdollisuus asemoida itsensä edelläkävijöinä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, kiertotalouden liiketoimintamallien omaksumisessa ja optimoitujen tuotantoprosessien toteuttamisessa. Hallitus puolestaan voi tehostaa yrityksien toimia sovittamalla poliittiset päätöksensä yhteen yritysten innovaatiotoiminnan kanssa, mikä on kriittinen askel vihreän siirtymän mahdollistamiseen.
Nokkalan mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmän kestävyys varmistetaan siten, että saatavilla on sekä teknistä että taloudellista tukea.
“Julkiset investoinnit ja politiikka, kuten verokannustimet ja dynaaminen sähkön hinnoittelu, voivat edistää yrityksien investointeja energiatehokkuuteen. Tähän pyrkii muun muassa hallituksen esitys suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Kyseisen verohyvityksen tavoitteena on tukea vähintään 50 miljoonan euron investointeja esimerkiksi teollisten tuotantoprosessien vähähiilistämiseen”, Nokkala sanoo.
<a href="https://www.pwc.co.uk/sustainability-climate-change/pdf/net-zero-economy-index-2024.pdf" target="_blank" rel="noopener">PwC:n Net Zero Economy Index -analyysi</a>
Net Zero Economy Index -analyysin ensisijainen tarkoitus on määrittää maailmanlaajuinen ja eri maiden kansallinen hiili-intensiteetti (CO2/BKT) sekä seurata muutostahtia, joka vaaditaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
PwC laskee IPCC:n hiilibudjetin perusteella, kuinka paljon päästöjä on vähennettävä tulevaisuudessa. Tämän jälkeen vähennystarve jaetaan ennustetuilla BKT:n kasvuluvuilla. Näin voidaan tarkastella, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä BKT:n ennustetun kasvuvauhdin säilyttämiseksi. Tämä auttaa arvioimaan, millaisia toimenpiteitä tarvitaan talouskasvun irrottamiseksi hiilidioksidipäästöistä.

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jussi Nokkala

Muut lukivat myös

KHO otti kantaa valuuttakurssimuutosten merkitykseen korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

KKO: Säätiön maksamat hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikulut olivat säätiön tarkoituksen vastaisia niihin liittyvien henkilökohtaisten intressien vuoksi

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa