Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Korkein hallinto-oikeus antoi syyskuussa ennakkopäätöksen koskien erityisesti korkovähennysrajoitusten soveltamista ja koron käsitettä. Päätöksessä KHO 2024:103 oli ratkaistavana, tuliko ulkomaan valuutassa otetun velan pääomasta ja koroista aiheutuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot katsoa korkovähennysrajoitusten piiriin kuuluviksi korkotuloiksi ja -menoiksi.   Korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoittavat säännökset perustuvat Euroopan unionin veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin. Direktiivin mukaan ”vieraan pääoman menoihin” kuuluvat muodoltaan...

KHO otti kantaa valuuttakurssimuutosten merkitykseen korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

Korkein oikeus antoi 5.6.2024 säätiöitä koskevan ennakkopäätöksen KKO 2024:35. Päätöksessä otettiin kantaa siihen, oliko säätiön hallitus ylittänyt kelpoisuutensa tehdessään asianajotoimiston kanssa sopimuksen siitä, että säätiö vastaa hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluista, ja oliko sopimus siten ollut säätiötä sitomaton. Huomionarvoista on, että tapauksen arviointiin sovellettiin vanhaa säätiölakia (109/1930). Tämä laki ei sisältänyt säännöksiä säätiön edustajan toimien sitovuudesta. Kuitenkin...

KKO: Säätiön maksamat hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikulut olivat säätiön tarkoituksen vastaisia niihin liittyvien henkilökohtaisten intressien vuoksi

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoittavat säännökset perustuvat Euroopan unionin veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin. Direktiivin mukaan ”vieraan pääoman menoihin” kuuluvat muodoltaan kaikenlaisen velan korkomenot, mukaan lukien tietyt vieraan pääoman ja rahoituksen hankkimiseen liittyvistä välineistä johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot. 
Keskusverolautakunta oli antamassaan ennakkoratkaisussa <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/325648/kvl0022024/" target="_blank" rel="noopener">KVL 2/2024</a> katsonut, että lainan korkoon ja pääoman lyhennyksen määrään vaikuttavat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot olivat osa vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen kustannuksia. Siten ne olivat korkovähennysrajoituksissa tarkoitettuja korkotuloja ja -menoja. 
KHO kuitenkin erotti lainan pääomaan ja korkoihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot toisistaan. Koska lainan pääomasta aiheutuneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot eivät KHO:n mukaan luonteeltaan poikkea vieraan pääoman ehtoisista suorituksista, eivät ne olleet säännöksissä tarkoitettua korkotuloa ja -menoa. Lainan korkoihin liittyvien valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden KHO puolestaan katsoi olevan osa lainan korkomenoa ja siten korkovähennysrajoitusten piiriin kuuluvia. Tulkinnanvaraa päätös jättää ainakin niihin tilanteisiin, joissa korkoa pääomitetaan laina-aikana tavalla tai toisella.
KHO:n ennakkopäätös käsitteli myös sitä, tulisiko ulkopuoliselta otetun lainan korkomenoja joltain osin pitää konserniyhteysosapuolelle suoritettuina korkomenoina, kun lainan vakuutena oli yhtiön emoyhtiön saaminen yhtiöltä itseltään. Lain sanamuoto sinänsä puhui tällaisen tulkinnan puolesta. KVL oli kuitenkin ennakkoratkaisussaan katsonut, että ulkopuoliselta otetun lainan korkomenoja ei ollut pidettävä konserniyhteysosapuolelle suoritettuina korkomenoina. Kyse ei ollut konsernin sisäisten korkomenojen vähennysrajoituksen kiertämisestä kolmannen osapuolen kautta järjestettävän lainoituksen avulla. Sisäisellä lainalla ei myöskään ollut vakuusarvoa, koska sille ei voinut saada suoritusta, jos ensisijaiselle ulkoiselle lainalle ei saatu suoritusta. Lisäksi yhtiön varallisuus tarjosi ulkoiselle lainalle täyden vakuuden. KHO katsoi yksimielisesti, mutta perusteluista äänestäen, että KVL:n päätöksen muuttamiselle ei ollut aihetta. Vähemmistöön jääneet olisivat yksinkertaisesti hyväksyneet lain tarkoituksenmukaisen tulkinnan ilman, että vakuuden arvolle annetaan merkitystä. 
Päätös on pitkään kaivattu, sillä vastaavat vakuusjärjestelyt ovat hyvin yleisiä ja pankkien tavanomaisesti edellyttämiä. Päätös helpottaa jatkossa vakuuksien järjestämistä tarkoituksenmukaisesti.

KHO otti kantaa valuuttakurssimuutosten merkitykseen korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

KVL: Sijoitusyhtiö ulkomailla – Voiko se olla väliyhteisö?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Ella Littunen

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

KHO otti kantaa valuuttakurssimuutosten merkitykseen korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

KKO: Säätiön maksamat hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikulut olivat säätiön tarkoituksen vastaisia niihin liittyvien henkilökohtaisten intressien vuoksi

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa