Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala.

PwC:n Net Zero Economy Index on seurannut jo 16 vuoden ajan talouskasvun irtautumista hiilidioksidipäästöistä. Vuoden 2024 Net Zero Economy Index -analyysin mukaan maailman hiili-intensiteetti laski viime vuonna vain noin prosentin. Viime vuoden hidas kehitys on johtanut siihen, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen vaatii nyt yli 20 prosentin vuosittaista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tämä on noin kolmen prosenttiyksikön kasvu edeltävästä vuodesta.

“Jotta EU:n kestävyysraportointidirektiivinkin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) vaatimat, Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet saavutetaan, yritysten on tiivistettävä arvoketjun laajuista yhteistyötään”, PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala sanoo.

Fossiiliset polttoaineet yhä hallitseva energianlähde

Uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi viime vuonna ennätykselliset 14 prosenttia ja jatkuva kasvu voi johtaa siihen, että uusiutuvat energianlähteet ohittavat kivihiilen suurimpana sähkönlähteenä vuoteen 2025 mennessä. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta energian kysynnän kasvu on tällä hetkellä nopeampaa kuin uusiutuvan energian kapasiteetin kasvu. Onkin todennäköistä, että energian kysynnän kasvaessa riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista kasvaa edelleen. Tämä näkyi jo viime vuoden luvuissa, kun fossiilisten polttoaineiden kulutus nousi hiukan, ja ne pysyivät yhä vahvasti hallitsevana energianlähteenä.

“Vihreää siirtymää eli fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan siirtymistä hidastavat tällä hetkellä taloudelliset haasteet, kuten inflaatio, geopoliittiset jännitteet ja korkojen nousu. Meidän on kuitenkin näistä haasteista huolimatta kiinnitettävä entistä enemmän huomiota energiatehokkaiden ratkaisuiden edistämiseen, sillä energian tarjontapuolen vauhti ei yksinään riitä”, Nokkala toteaa.

Energian kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan edelleen nopeasti kulutuksen rinnalla, kun talous kasvaa, energiajärjestelmiä sähköistetään ja digitalisaatio lisääntyy. Tästä syystä energian kysynnän hallintaan on syytä keskittyä poliittisella tasolla samalla, kun yritykset kehittävät lisää energiatehokaita ratkaisuja markkinoille.

Tiiviimpi yhteistyö on vihreän siirtymän edellytys

Energian kysynnän tehokkaampi hallinta tarjoaa sekä yrityksille että hallitukselle mahdollisuuden nopeuttaa tarvittavia ilmastotoimenpiteitä. Yrityksillä on mahdollisuus asemoida itsensä edelläkävijöinä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, kiertotalouden liiketoimintamallien omaksumisessa ja optimoitujen tuotantoprosessien toteuttamisessa. Hallitus puolestaan voi tehostaa yrityksien toimia sovittamalla poliittiset päätöksensä yhteen yritysten innovaatiotoiminnan kanssa, mikä on kriittinen askel vihreän siirtymän mahdollistamiseen.

Nokkalan mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmän kestävyys varmistetaan siten, että saatavilla on sekä teknistä että taloudellista tukea.

“Julkiset investoinnit ja politiikka, kuten verokannustimet ja dynaaminen sähkön hinnoittelu, voivat edistää yrityksien investointeja energiatehokkuuteen. Tähän pyrkii muun muassa hallituksen esitys suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Kyseisen verohyvityksen tavoitteena on tukea vähintään 50 miljoonan euron investointeja esimerkiksi teollisten tuotantoprosessien vähähiilistämiseen”, Nokkala sanoo.

PwC:n Net Zero Economy Index -analyysi
Net Zero Economy Index -analyysin ensisijainen tarkoitus on määrittää maailmanlaajuinen ja eri maiden kansallinen hiili-intensiteetti (CO2/BKT) sekä seurata muutostahtia, joka vaaditaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.

PwC laskee IPCC:n hiilibudjetin perusteella, kuinka paljon päästöjä on vähennettävä tulevaisuudessa. Tämän jälkeen vähennystarve jaetaan ennustetuilla BKT:n kasvuluvuilla. Näin voidaan tarkastella, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä BKT:n ennustetun kasvuvauhdin säilyttämiseksi. Tämä auttaa arvioimaan, millaisia toimenpiteitä tarvitaan talouskasvun irrottamiseksi hiilidioksidipäästöistä.