PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla
Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot.
Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot.
PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet oli ulkomaisia hankintoja. Julkistetuilla kauppahinnoilla tarkasteltuna peräti 85 prosenttia kokonaispotista maksettiin ulkomaisista kohteista. Yrityshankintojen kauppahintojen kokonaisarvo on ollut 26,8 miljardia euroa, josta noin 22,6 miljardia euroa on kohdistunut ulkomaisten yhtiöiden hankintoihin. Eniten hankintoja tehtiin Suomen lisäksi lähimarkkinoilla, muista Pohjoismaista sekä Pohjois-Euroopasta.
“Yleisen narratiivin mukaan suomalaiset yritykset ostetaan ulkomaille. Datamme osoittaa kuitenkin varsin yksiselitteisesti, että liikettä tapahtuu runsaasti myös toiseen suuntaan. Ulkomailta ostokohteita etsiviä yhtiöitä vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla olivat esimerkiksi Harvia, Kemira, Kone, Metso, Nokia ja Scanfil. Tämän yritysostotrendin odotamme jatkuvan myös tulevaisuudessa”, PwC Suomen pääomamarkkinatransaktioihin erikoistunut partneri Sari Elonheimo toteaa.
Kotimaisia kauppoja maksetaan enemmän osakkeilla
Kotimaisissa kaupoissa osakkeita käytettiin useammin maksuvälineenä (31 prosentissa kaupoista) kuin ulkomaisissa hankinnoissa, joissa osakkeilla maksettiin osuus kauppahinnasta vain noin 22 prosentissa hankinnoista. Ulkomaisissa hankinnoissa rahavastikkeella on maksettu useammin kuin kotimaisissa.
“Tämä viittaa siihen, että ulkomaiset myyjät suosivat rahavastiketta, tai vaihtoehtoisesti suomalaiset yhtiöt ovat haluttomia dilutoimaan osakeomistustaan ulkomaisille omistajille”, Elonheimo sanoo.
Suomalaiset yrityshankinnat pääosin pieniä
Suurin osa suomalaisista yrityshankinnoista on ollut pieniä, alle 20 miljoonan euron kauppoja. Kaikista tarkastelujakson hankinnoista, joista kauppahinta on tiedossa, noin kaksi kolmasosaa kuuluu pienten hankintojen luokkaan. Suuria, yli 100 miljoonan euron hankintoja on tehty vuosittain keskimäärin kuusi.
Rahoituspalveluiden sektori kattoi noin 26 prosenttia kokonaishankintahinnasta, vaikka lukumäärällisesti vain noin 7 prosenttia yrityshankinnoista on rahoituspalvelusektorin yritysten toteuttamia. Hyödykesektorilla hankinnat olivat myös kauppasummiltaan vahvasti edustettuina 20 prosentin osuudella kokonaishankintahinnasta.
“Nasdaq Helsingin listayhtiöille luonteenomaisesti koneteollisuuden yrityksillä oli määrällisesti eniten transaktioita, vaikkakin sektorin kauppahinnat olivat keskimääräistä alhaisempia”, Elonheimo summaa.
Lisätietoja:
Suomalaisten listayhtiöiden yritysostot 2018-2024 (pdf)
PwC Suomen laatiman markkinaselvityksen ensimmäinen osa tarkastelee suomalaisten listayhtiöiden tekemien yrityskauppojen kokoja, maantieteellistä ja sektorijakaumaa sekä sitä, kuinka suuri osuus kauppahinnoista maksettiin osakkeilla. Tiedot kerättiin yhtiöiden tilinpäätöksistä, vuoden 2024 kvartaaliraporteista, Mergermarket-yrityskauppatietokannasta sekä S&P Capital IQ -yrityskauppatietokannasta.
