Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä
Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat.
Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat.
Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa. Tanska on sijalla 11. ja Norja sijalla 14. Heikoiten Pohjoismaista menestyi Ruotsi, jonka sijoitus on vasta 21. Vertailussa viimeisiksi sijoittuivat Italia, Kolumbia ja Kreikka.
”Suomen kohentuneen sijoituksen taustalla vaikuttaa nuorisotyöllisyysasteen merkittävä paraneminen. Olemme vertailussa yksi niistä kolmesta OECD-maasta, jotka ovat onnistuneet laskemaan nuorisotyöttömyyttään eniten”, PwC Suomen henkilöstöjohtaja Tytti Bergman sanoo.
PwC on laatinut nuorisotyöllisyyttä vertailevaa selvitystä jo vuodesta 2006. Indeksissä seurataan nuorten työllisyyden kehittymistä 38 OECD-maassa. Mittaus kartoittaa seitsemän indikaattorin yhdistelmää, kuten työmarkkinoille osallistumista, työsuhteen luonnetta ja nuorten kouluttautumisastetta.
”Sijoitustamme indeksissä heikentää osa-aikaisessa työsuhteessa olevien nuorten suuri määrä. Noin 45 % suomalaisnuorista työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisesti, ja sijoitumme tällä mittarilla vertailun seitsemän kärkeen. Osa-aikaiset työt ovat yleensä heikommin palkattuja kuin vakituiset, ja työsuhteiden jatkuvuuteen saattaa liittyä epävarmuutta”, Bergman sanoo.
Indeksin tämän vuoden kakkonen Sveitsi ja kolmonen Islanti ovat sijoittuneet vertailun parhaaseen kolmikkoon jo monta kertaa aiemmin. Kirkkaimpaan kärkeen nousi tällä kertaa kuitenkin Alankomaat, joka on onnistunut parantamaan merkittävästi niin nuorten työllisyysastetta kuin NEET-lukua (nuori, joka ei ole työssä, koulutuksessa tai suorittamassa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta).
”Kärkimaita yhdistää onnistumiset nuoriin suunnatuissa poliittisissa toimenpiteissä, joissa keskitytään osaamisen vahvistamiseen, kuten ammatilliseen koulutukseen ja tehokkaaseen työnvälitykseen. Nuorten työllisyyttä tuetaan lisäksi hallituksen ja yritysten välisellä koordinoidulla yhteistyöllä”, Bergman sanoo.
Vihreä siirtymä voi parantaa nuorten työllisyyttä
Selvitys kertoo, että tulevaisuudessa vihreä siirtymä voi parantaa merkittävästi nuorten työllisyysastetta. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ennusteen mukaan se voi tuoda jopa 18 miljoonan työpaikan nettolisäyksen.
Raportin mukaan yli 72 prosenttia opiskelijoista haluaa työskennellä työnantajalle, joka on sitoutunut kestävään kehitykseen. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, että nuorilla ammattilaisilla ei välttämättä ole vihreässä siirtymässä tarvittavia taitoja. Raportissa kannustetaankin valtioita sisällyttämään nuorten opintoihin aiempaa enemmän vastuullisuusasioita.
PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä vertailtiin nuorisotyöllisyyteen vaikuttavia lukuja OECD-maissa seitsemän keskeisen työmarkkinaindikaattorin kautta. Indeksi laaditaan kahden vuoden välein julkisista lähteistä saatavilla olevien tietojen perusteella. Lisäksi raporttia on täydennetty eri organisaatioiden edustajien haastatteluilla, joita tehtiin yhdessä Conductr-tutkimusyhtiön kanssa vuonna 2023. Tutustu raporttiin tarkemmin: Youth Employment Index 2024 (pdf)
