Pääomalainan menetys luettiin mukaan vähennyskelpoiseen luovutustappioon
Korkein hallinto-oikeus on 19.4.2016 antanut vuosikirjapäätöksen KHO 2016:49 osakeyhtiön konkurssissa osakkeenomistajan menettämän pääomalainasaatavan verokohtelusta henkilöverotuksessa. Päätöksen mukaan pääomalaina oli katsottava osakkeenomistajan lisäsijoitukseksi yhtiöön ja siten pääomalainan määrä oli lisättävä osakkeiden hankintamenoon, kun osakkeenomistajalle konkurssin yhteydessä syntyneen luovutustappion määrä vahvistettiin.
Korkein hallinto-oikeus on 19.4.2016 antanut vuosikirjapäätöksen KHO 2016:49 osakeyhtiön konkurssissa osakkeenomistajan menettämän pääomalainasaatavan verokohtelusta henkilöverotuksessa. Päätöksen mukaan pääomalaina oli katsottava osakkeenomistajan lisäsijoitukseksi yhtiöön ja siten pääomalainan määrä oli lisättävä osakkeiden hankintamenoon, kun osakkeenomistajalle konkurssin yhteydessä syntyneen luovutustappion määrä vahvistettiin.
Yhtiö oli asetettu konkurssiin vuonna 2010. Osakkeenomistaja oli antanut yhtiölle vuosina 2007 ja 2009 osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa. Säännönmukaisessa verotuksessa osakkeenomistajan vuonna 2009 antama pääomalaina lisättiin osakkeiden hankintamenoon luovutustappion määrää vahvistettaessa, mutta ei osakkeenomistajan vuonna 2007 antamaa pääomalainaa.
Verotusta toimitettaessa ja myöhemmin valitusasteissa Verohallinnon kanta oli se, että osakkeenomistajan yhtiölle vuonna 2007 antamaa pääomalainaa tuli verotuksessa kohdella tavallisena velkasaatavana, jonka menetys ei ole vähennyskelpoinen luovutustappiona eikä muutoinkaan.
Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä (mm. KVL 1996:111) pääomalaina, vakautettu laina tai vastaava oman pääoman ehtoinen laina on lisätty osakkeiden hankintamenoon konkurssitilanteissa luovutustappiota vahvistettaessa, jos laina on annettu yhtiön ollessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja lainalla on pyritty selvitystilan välttämiseen ja yhtiön toiminnan pelastamiseen. Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa osakkeenomistajan vuonna 2007 antama pääomalaina ei liittynyt yhtiön hankalaan taloudelliseen tilanteeseen, vaan yhtiö tarvitsi rahoitusta yritysostoa varten.
Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksen perusteluissa mm. seuraavaa:
”A on osakkeenomistajan asemassa antanut yhtiölle pääomalainan, kun yhtiö on tarvinnut osakkeenomistajiltaan rahoitusta osakekauppaa varten. A:n ja yhtiön välisen pääomalainasopimuksen mukaan laina on ollut vakuudeton ja viimesijainen yhtiön konkurssissa. Lisäksi lainan tai korkojen takaisinmaksu on sovittu sallituksi vain silloin, kun vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Ottaen huomioon solmitun pääomalainasopimuksen ehdot korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:n yhtiölle antama pääomalaina on ollut yhtiöön tehty lisäsijoitus, jonka määrä on luettava A:n omistamien yhtiön osakkeiden hankintamenoon.”
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös laajentaa osakkeenomistajien pääomalainan muodossa tekemien lisäsijoitusten vähennysoikeutta tilanteissa, joissa osakkeiden arvonmenetys katsotaan lopulliseksi. Päätöksen perusteella konkurssin tai siihen verrattavan syyn vuoksi menetetyn pääomalainasaatavan määrä on mahdollista lukea mukaan luovutustappioon, vaikka pääomalainan antamisen syynä ei olisikaan ollut selvitystilan välttäminen tai muutoin yhtiön toiminnan jatkumisen turvaaminen.