Verot kestävyysraportoinnissa
Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta.
Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena
Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten ja taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien perusteella. Raportti tulee tehdä eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti, jotka komissio hyväksyi delegoiduilla säädöksillä. ESRS-standardit määrittelevät listan aiheista arvioitavaksi kaksoisolennaisuusanalyysissa. Tämä lista ei kuitenkaan ole kaikenkattava ja yritysten tulisi tarpeen mukaan sisällyttää analyysiin puuttuvia aiheita, kuten verot.
Näiden niin sanottujen yrityskohtaisten aiheiden materiaalisuus arvioidaan osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Mikäli verot nousevat olennaiseksi aiheeksi, tulee ne raportoida osana kestävyysraporttia. Kestävyysraportissa verotiedot raportoidaan käyttäen parasta mahdollista raportointistandardia, joka on tällä hetkellä GRI 207 (2019). Tämä johtuu siitä, että ESRS-standardit eivät tarjoa erillistä ohjeistusta verojen raportointiin. GRI 207 perustuu OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin ja antaa käytännönläheisen ohjeen sisältövaatimuksille.
Tulevaisuudessa tullaan näkemään toimialakohtaisia ESRS-standardeja ja täsmennyksiä kestävyysraportoinnin ohjeistukseen. Nämä voivat auttaa yrityksiä valitsemaan aiheita raporttiin. Toistaiseksi yritysten on kuitenkin itse ymmärrettävä verotuksen merkitys ja sisällytettävä se kaksoisolennaisuusanalyysin.
Verojen raportointi osana ESRS-standardeja
Vaikka veroa ei pidettäisi merkittävänä aiheena kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella, verotusta koskevat tiedot saattavat olla tarpeen ESRS:ien perusteella, kuten:
- ESRS S3 – Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt (Affected Communities), joka viittaa ”aggressiivisiin strategioihin verotuksen minimoimiseksi” mahdollisena vaikutuksena vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin
- ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen (Business Conduct)
Verot ja EU-taksonomia
Mikäli yritys luokittelee toimintaansa EU-taksonomian (kriteeristö kestävälle taloudelliselle toiminnalle) mukaisesti, sen on noudatettava vähimmäistason suojatoimia, joista yksi on verot. Vähimmäistason suojatoimet edellyttävät yrityksiä noudattamaan kansainvälisiä ohjeita ja periaatteita, kuten OECD:n toimintaohjeita. Näiden perusteella yrityksellä tulee olla dokumentoituna muun muassa lainmukaisuus, toimivat prosessit, riskienhallinta ja vastuut kunkin osa-alueen osalta. Myös kestävyysraporttiin sisällytetään joitakin tietoja vähimmäistason suojatoimista. Lisää aiheesta tässä blogikirjoituksessa.
Mitä hyötyä verotietojen raportoinnista on?
Verovastuullisuudesta on tulossa tehokas indikaattori sille, kuinka yritys näkee roolinsa yhteiskunnassa ja kuinka sitoutunut se on kestävän kehityksen tavoitteisiinsa. Verrattuna esimerkiksi päästötavoitteisiin, joiden dokumentointi ja saavuttaminen voi viedä vuosia, yrityksen maksamien verojen määrä ja niiden kohde antavat välittömän kuvan yrityksen toiminnan vaikutuksista. Sen vuoksi sijoittajat tarkastelevat yhä useammin veroasioita varhaisena indikaattorina siitä, kuinka yritykset hoitavat muita ESG-teemojaan.
