PWC Uutishuone

Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varojen omistusoikeus

Korkein oikeus antoi huhtikuun lopussa yhdistysoikeudellisesti merkittävän päätöksen siitä, kenelle urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden rahavarat kuuluvat.

Tapauksessa rekisteröidyn urheiluseurayhdistys A:n jalkapallojaoston joukkueista osa oli siirtynyt kokonaisuudessaan uuteen rekisteröityyn urheiluseurayhdistykseen B. Lisäksi yhden joukkueen pelaajista osa oli siirtynyt B:hen. Ennen siirtymistään joukkueilla oli ollut omaan toimintaansa tarkoitettuja rahavaroja joukkuekohtaisilla A:n pankkitileillä.

Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli A:ta parempi oikeus varoihin niiden joukkueiden osalta, jotka olivat siirtyneet kokonaisuudessaan B:hen.

Korkein oikeus perusteli kantaansa muun muassa seuraavasti:

  1. kukin joukkue vastasi omasta taloudestaan itsenäisesti
  2. joukkueet olivat pysyviä yhdistyksen toimintayksiköitä, joilla oli vakiintuneet toimintamuodot
  3. vakiintunut käytäntö oli jatkunut pitkään
  4. kerätyt varat olivat pelaajien vanhempien lapsensa joukkueelle keräämiä varoja (ns. erillisvarallisuutta)
  5. joukkueet jatkoivat uudessa seurassa samaa aatteellista toimintaa kuin edellisessä seurassa.

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan yhdistykseen (tässä urheiluseuraan) kuuluvilla rekisteröimättömillä yhdistyksillä (tässä joukkueilla) voi olla hallinnassaan sellaista erillisvarallisuutta, joka on siirrettävissä samanlaista aatteellista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen. Korkein oikeus ei antanut merkitystä sille, että kyseiset varat olivat sisältyneet A:n tilinpäätökseen ja ne olisivat olleet ulosottokelpoisia, jos A olisi joutunut pakkotäytäntöönpanon kohteeksi.

Valon suositukset tapaukseen pohjautuen

Valo (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) on julkaissut internetsivuillaan tapausta koskevan artikkelin ja samalla antanut urheiluseuroille suosituksia taloushallinnon hoitamisesta jatkossa.

Valo suosittelee, että seuran taloushallinto hoidetaan jatkossa keskitetysti eikä jaosto- tai joukkuekohtaisesti. Suosituksessaan Valo on perustellut keskitetyn, hallitusvetoisen taloushallinnon etuja mm. sillä, että tällöin seuran taloudesta vastaa tosiasiallisesti se taho, jolla yhdistyslain mukaan on talouden valvonnan vastuu. Lisäksi keskitetty taloushallinto mahdollistaa seuran paremman riskien- ja maineenhallinnan.

Valon suosituksen mukaan jaostojen/joukkueiden talouden keskittäminen edellyttää seuran taloushallinnolta resursseja kuten toimivan taloushallinnon sovelluksen. Valon mukaan taloushallinnon keskittäminen tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että seuran rahaliikenne kulkee ainoastaan seuran hallituksen päätöksillä avattujen tilien kautta ja seuran hallitus päättää yhteisesti kerättyjen rahojen käytöstä ja keillä henkilöillä on tilien käyttöoikeus. Tällöin varojen luovuttaminen seurasta irtautuvien jaostojen tai joukkueiden käyttöön vaatisi hallituksen nimenomaisen päätöksen.

Valo suosittelee myös, että taloushallinnon keskittäminen kirjataan seuran sääntöihin esim. seuraavasti:

Yhdistyksen ja sen jaostojen/joukkueiden taloushallinnosta päättää hallitus. Jaoston/joukkueen ja seuran toiminnassa mukana olevien yhdistyksen nimissä keräämät varat ovat yhdistyksen varoja. Hallitus päättää näiden varojen käytöstä.

Jos sääntöjen muutos ei onnistu, voi hallitus antaa taloushallinnon järjestämistä koskevan taloussäännön, joka saatetaan toiminnassa mukana olevien tietoon (esim. seuran internetsivuille).

Korkein oikeus ei ottanut kantaa verotuksellisiin seikkoihin.

Verotuksessa urheiluseuratoimintaa pidetään pääsääntöisesti yleishyödyllisenä toimintana. Talkootyötä pidetään yleishyödyllisen yhteisön verovapaana varainhankintana silloin, kun talkootyö on satunnaista tai pienimuotoista. Lähtökohtaisesti seurasta A irtautuneen rekisteröidyn urheiluseuran B toimintaa pidetään yleishyödyllisenä (olettaen, että A on ollut yleishyödyllinen) ja sille siirtyvät varat ovat sen verovapaata tuloa.

A:n tilinpäätökseen on sisältynyt varoja, jotka korkeimman oikeuden antaman päätöksen mukaisesti eivät ole olleet A:n hallinnassa. Tapaus nostaa esiin kysymyksen urheiluseurojen tilinpäätöksen laatimisesta ja tilinpäätöksen antamasta oikeasta kuvasta. Monien urheiluseurojen perinteisesti käyttämässä hajautetussa mallissa tuleekin jatkossa ratkaista, miten joukkueiden erillisvarallisuudet, jotka eivät ole seuran omistuksessa, tulisi esittää tilinpäätöksessä. Tällaisen erillisvarallisuuden kirjanpitokäsittelyyn vaikuttaa ainakin varallisuuden käyttörajoitusten sitovuus ja mahdollinen palautusvelvollisuus. Kyseeseen voisi tulla joukkueen hyväksi saatua varallisuutta vastaavien pääomien esittäminen yhdistyksen taseessa sidottuna rahastona. Mikäli käyttörajoitukseen liittyy myös varojen palautusvelvoite, voi kyseeseen tulla myös velan kirjaaminen. Kirjanpitokäsittelystä ja käyttörajoituksesta sekä palautusvelvollisuudesta tulisi mainita tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.