Uudistuminen on elinehto myös kolmannella sektorilla

Uudistuminen lähtee arvoista

Erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden taustalla on aina jokin suurempi yhteiskunnallinen tehtävä ja arvopohja, joka ohjaa niiden toimintaa. On tärkeää aika ajoin pysähtyä ja kirkastaa keskeinen tarkoitus sekä arvioida ja pitää huolta, että käytännön toiminta johtaa tavoitteiden ja arvojen mukaiseen lopputulokseen. 

Monien organisaatioiden kehittämishankkeet muistuttavat yrityksistä tuttuja strategiaprosesseja. Usein järjestöissä toimivat vapaaehtoiset tuovat mukanaan omasta päivätyöstä tuttuja hyviä kehittämiskäytäntöjä ja hyvän hallintotavan periaatteita yritysmaailman puolelta. 

Kehittämismalleja pitää toki soveltaa kolmannen sektorin tarpeisiin, sillä yritysten ja kolmannen sektorin välillä on merkittäviä eroja. Yksi iso ero on omistajan äänen puuttuminen ja toinen jo edellä mainittu vapaaehtoisten osallistuminen toimintaan. Lisäksi kehittämisessä korostuu yhdistyksen tai säätiön arvot sekä tarkoituksen mukainen toiminta. Tässä ohjenuorana toimii ainakin yhdistyksen tai säätiön säännöt, joiden pohjalta voidaan arvioida uudistamistoimenpiteitä.

Ihmiset ovat uudistumisen moottori

Uudistamishankkeiden toimeenpano on monelle haastavin vaihe. Onnistumisen kannalta on tärkeää osallistaa jäsenistöä ja muita toimintaan osallistuvia uudistamisen alusta saakka. Avoin keskustelu varmistaa, että taustalla olevien arvojen pohjalta kirkastetaan yhteinen näkemys uudistamisesta, ymmärretään toimintaan osallistuvien ajatukset ja sovitaan yhteinen suunta. Näin jäsenistöllä ja toimintaan osallistujilla on ymmärrys, mitä ollaan tekemässä ja avoimen keskustelun avulla luotu luottamus uusien toimintamallien tarpeellisuudesta.  

Avoimuus ja jäsenistön tarpeiden ymmärtäminen on koko ajan tärkeämpää, sillä kilpailu ihmisten ajasta kiristyy koko ajan. Suuri osa toimijoista on riippuvaisia vapaaehtoisten työpanoksesta. Ihmisten ajankäytön muutokset ja odotukset toimintaa kohtaan aiheuttavat paineita myös organisaatioille. Aiemmin järjestötoiminnasta puhuttiin harrastuksena, mutta nyt siitä on tullut vapaaehtoistyötä. Monelle toiminnan projektiluonteisuus on samalla lisääntynyt: mennään mukaan mielenkiintoisiin hankkeisiin eikä välttämättä sitouduta toimintaan entiseen malliin vuosiksi eteenpäin.

Talouden epävarmuus lisää paineita uudistaa toiminnan rahoittamista

Viime aikoina on paljon keskusteltu Veikkauksen roolin mahdollisesta muutoksesta. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa epävarmuutta aiheuttava asia. Muidenkin kolmannen sektorin rahoittajien toimintatapojen muutokset kuten omavastuuosuuksien yleistyminen ja erilaiset kilpailutukset ovat tuoneet talouteen paineita. Nämä ovat aiheuttaneet monelle kolmannen sektorin organisaatiolle päänvaivaa, varsinkin kun taloudessa on muutenkin paljon epävarmuutta. Kolmannen sektorin rahoituksen uudistamistarpeet ja -mallit ovat siten paljon suurempi kysymys kuin yksittäisen rahoittajan tuoma muutospaine.

Toiminnan jatkuvuuden kannalta jokaisen kolmannen sektorin toimijan pitää miettiä mahdollisimman laaja-alainen rahoitusmalli. Toisille se voi tarkoittaa maksullisten palvelujen tuottamista, joka mahdollistaa taas vähempiosaisille ilmaisia palveluja. Toisille yksityiset rahoittajat, jäsenmaksut tai esimerkiksi yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa jatkuvan pohjan toiminnan pyörittämiselle. 

Pelkkä rahan pyytäminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan yrityksille pitää pystyä tarjoamaan vastinetta rahalle. Tällöin toiminnan arvot ja perustehtävän kirkas ymmärrys ovat tärkeässä roolissa, kun mietitään miten tehdään yhteisille arvoille pohjautuvaa yhteistyötä.

Samalla pitää myös yleisemmin miettiä, mikä on kolmannen sektorin toiminnan ja sen tuottamien palveluiden rooli yhteiskunnassa ja kansalaisille: miten tärkeänä pidämme sitä ja millä tavoin haluamme uudistaa rahoitusmekanismeja.

PwC Suomi järjesti kolmannelle sektorille tapahtuman strategisesta uudistumisesta ja toiminnan kehittämisestä 14.1.2020 Helsingissä. Tapahtumassa keynote-esityksen piti Laura Raitio (Diakonissalaitoksen hallituksen puheenjohtaja) ja paneelikeskustelussa aihetta käsiteltiin Merja Hirvosen (Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja), Kristiina Kumpulan (Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri) ja Kari Markkulan (Partiosäätiön hallituksen jäsen ja Maanpuolustuskiltojen säätiön asiamies) toimesta. Tämä kirjoitus perustuu heidän ajatuksiinsa tapahtumassa.

PwC:n asiantuntija Jaana Salmi auttaa kolmannen sektorin uudistumishankkeissa ja sparraavat yleishyödyllisiä yhteisöjä ja säätiöitä toiminnassaan eteenpäin.