PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Ratkaisussa <a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1451304434286.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KKO 2015:104</a> oli kyse siitä, että Finnlines Oyj:n (jatkossa ”Finnlines”) varsinainen yhtiökokous oli 20.5.2008 päättänyt osingosta tilikaudelta 2007. Finnlinesin osakkeista yli kymmenen prosenttia omistanut osakkeenomistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (jatkossa ”Il­marinen”) oli yhtiökokouksessa vaatinut OYL 13 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähemmistöosingon jakamista. Ilmarisen mukaan osingonjaon perustana olevaan tilikauden voittoon tilikaudelta 2007 olisi pitänyt laskennallisesti lisätä yhteensä 34 002 000 euron määräiset konserniavustukset. Konserniavustukset Finnlines oli hallituksen päätöksin maksanut kolmelle täysin omistamalleen tytäryhtiölle tilikauden 2007 aikana.
Yhtiökokouksen päätökseksi oli jäänyt osakkeenomistajien enemmistön kanta, jonka mukaan vähemmistöosinko (noin 180 000 euroa) laskettiin yhtiökokouksessa vahvistetun tilinpäätöksen osoittamasta tilikauden voitosta (noin 360 000 euroa).
Ilmarinen vaati kanteessaan, että yhtiökokouksen päätöstä osingon maksamisesta muutettaisiin siten, että osinkoa maksettaisiin 17 181 000 euroa. Toissijaisesti Ilmarinen vaati, että osingonjakopäätös julistettaisiin pätemättömäksi.
KKO piti äänestysratkaisullaan lopputulokseltaan voimassa Helsingin hovioikeuden (HHO) Ilmarisen kanteen hylkäävän tuomion. KKO katsoi, että vähemmistöosingon määrään tyytymättömän osakkeenomistajan on kohdistettava moitekanteensa varsinaisen osingon määrää koskevan yhtiökokouksen päätöksen lisäksi myös yhtiökokouksen tilinpäätöksen vahvistamista koskevaan päätökseen. OYL 13 luvun 7 §:n vähemmistöosinkosäännökseen vetoamalla ei voi KKO:n mukaan perustella poikkeamista siitä lähtökohdasta, että vähemmistösinko määräytyy, kuten muukin yhtiön voitonjako, viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella (OYL 13 luvun 3 §).
KKO:n mukaan Finnlines-asiassa ei ollut tarpeen arvioida sitä, onko osingonjakopäätös ollut määrällisesti OYL 13 luvun 7 §:n vastainen, kun osingonjaon perusteena olevaa tilinpäätöksen vahvistamista koskevaa päätöstä ei ollut riitautettu. KKO ei perusteluissaan myöskään ottanut kantaa siihen, oliko konserniavustuksen antamisella ollut hyväksyttävät liiketaloudelliset perusteet. Näihin kysymyksiin KKO otti kantaa samana päivänä annetussa ratkaisussaan KKO 2015:105 (ks. <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oheisen liitteen</a> kohta D).
KKO:n eri mieltä olleiden oikeusneuvosten mukaan vähemmistöosakkeenomistajan oikeussuoja osakkeenomistajana edellyttää, että osakkeenomistaja voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi kysymyksen vähemmistöosingon määrään vaikuttaneiden konserniavustusten yhtiöoikeudellisesta hyväksyttävyydestä riippumatta siitä, onko muita yhtiökokouksessa tehtyjä päätöksiä moitittu.
<h2>Arvioitavat asiat</h2>
Tässä kirjoituksessa käsitellään seuraavia kysymyksiä (kohdat I ja II):
I Tuleeko yhtiökokouksen päätöstä tilinpäätöksen vahvistamisesta moittia, jos vähemmistöosinko halutaan maksettavaksi erisuuruisena kuin yhtiökokous on tilinpäätöksen perusteella päättänyt jakaa?
KKO:n ratkaisun 2015:104 mukaan yhtiön varojen jakamisen tulee perustua yhtiön viimeiseen vahvistettuun tilinpäätökseen (OYL 13 luvun 3 §). Ilmarisen vaatimus voitonjakoa koskevan päätöksen laskennallisesta oikaisemisesta siten, että maksetut konserniavustukset olisi tullut lisätä tilikauden voittoon vähemmistöosinkoon vaikuttavasti, olisi tarkoittanut, että voitonjaon perusteena olisi ollut joku muu kuin yhtiön viimeksi vahvistettu tilinpäätös. Tilinpäätökseen perustumattomien laskennallisten lisäysten tekeminen osingonjaon perusteena olevaan tilikauden voittoon olisi KKO:n mukaan vastoin tiettyjä keskeisiä varojen jakamista koskevia säännöksiä ja niiden ilmentämiä periaatteita (OYL 13 luvun 1 ja 3 §).
Toisaalta KKO:n eri mieltä olleiden oikeusneuvosten mukaan vähemmistöosakkeenomistajan oikeussuoja osakkeenomistajana edellyttäisi, että osakkeenomistaja voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi kysymyksen vähemmistöosingon määrään vaikuttaneiden konserniavustusten yhtiöoikeudellisesta hyväksyttävyydestä riippumatta siitä, onko muita yhtiökokouksessa tehtyjä päätöksiä moitittu.
Aikaisempaan oikeuskäytäntöön tukeutuen asiassa voi perustellusti olla KKO:n vähemmistön kanssa samaa mieltä. Tarkasteltaessa vähemmistöosinkoa ja konserniavustusta koskevaa <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">aikaisempaa oikeuskäytäntöä</a>, on ollut riittävää, että vähemmistöosakkeenomistaja moittii vain yhtiön voitonjakoa koskevaa päätöstä. Itä-Suomen hovioikeuden lainvoimaisessa ratkaisussa 28.8.2003, S 02/1352, joka on kuvattu <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oheisen liitteen</a> kohdassa A, vähemmistöosakkeenomistaja oli vastustanut yhtiökokouksessa konserniavustuksen huomioon ottamista yhtiön voitonjakokelpoisten varojen määrää laskettaessa. Hovioikeus oli tutkinut annetun konserniavustuksen liiketaloudelliset perusteet ja sen, oliko konserniavustuksella loukattu vähemmistöosakkaan oikeutta vähimmäisosinkoon sekä sen, oliko yhtiökokouksen päätöstä tarpeen muuttaa siten, että vähemmistöosakkeenomistajalle tulevan osingon määrää laskettaessa taseen osoittaman tilikauden voittoon lisätään annettu konserniavustus.
Myös Helsingin hovioikeuden kanta Finnlinesia ja Ilmarista koskevassa ratkaisussa oli se, että Ilmarinen ei ollut hyväksynyt tilinpäätöstä vähemmistöosingon maksamista koskevilta osin, vaikka olikin hyväksynyt tilinpäätöksen vahvistamisen. Ilmarinen ei ollut edes väittänyt, että tilinpäätös vuodelta 2007 olisi sinänsä ollut virheellinen. Ilmarinen ei ollut edellyttänyt yhtiökokouspäätöstä moittiessaan eikä kanteessaan tilinpäätöksen muuttamista, vaan vaati ainoastaan tilinpäätöksen laskennallista (sisällöllistä) oikaisemista.
Mielenkiintoinen näkökulma tapaukseen onkin pohtia, millaisesta päätöksestä tilinpäätöksen vahvistamisessa on kysymys. Luonnolliselta vaikuttaisi ajatella, että päätöksellä yhtiökokous &#8220;siunaa&#8221; toimivan johdon laatiman raportin, jossa tilinpäätöstä koskevien normien mukaisesti annetaan oikea ja riittävä kuva yhtiön taloudellisesta asemasta. Käsityksemme mukaan tämä on ollut vallitseva kanta. Jos yhtiön hallitus on tilikauden aikana päättänyt konserniavustuksen suorittamisesta ja mahdollisesti myös pannut täytäntöön konserniavustuksen jakamisen, ei tämän kuvaavassa tilinpäätöksessä ole tältä osin mitään virhettä eikä sen vahvistamispäätöksessä vastaavasti mitään moitittavaa.
Korkeimman oikeuden enemmistö tuntuu ajattelevan, että tilinpäätöksen vahvistamista koskeva päätös olisi eräänlainen &#8220;superpäätös&#8221;, jolla tehtäisiin mahdollisesti hyvinkin suuri määrä aineellisia päätöksiä, kuten esimerkiksi tilinpäätöksen kuvaaman tilikauden aikaisten tapahtumien hyväksymistä. Jo nopeasti ajateltuna tällaisen tulkinnan voi nähdä johtavan moniin tulkintakysymyksiin esimerkiksi toimivallanjaon ja päätösmenettelyn, etenkin tiedonsaannin, osalta.
II Tuleeko vähemmistöosinko laskea tuloksesta, johon on laskennallisesti lisätty yhtiön maksamat konserniavustukset, ja edellyttääkö yhdenvertaisuusperiaate, että vähemmistöosakkeenomistajat saavat konserniavustuksen antamisesta osingonmenetystään vastaavan hyödyn?
Osakeyhtiölain vähemmistöosinkosäännöksen (OYL 13 luvun 7 §) mukaan osinkona on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, jos sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin mitä ilman velkojien suostumusta on mahdollista jakaa eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta.
Lain esitöissä (HE 109/2005, s. 128–129) todetaan, että voittoa ei voi jakaa OYL:n säännösten vastaisesti. Voittoa ei voi jakaa, ellei yhtiöllä ole jakokelpoisia varoja, eikä jakaminen saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Esitöiden mukaan vähemmistöosinko lasketaan tilikauden voitosta.
Oikeuskirjallisuudessa (Airaksinen &#8211; Pulkkinen &#8211; Rasinaho: Osakeyhtiölaki II, 2010, s. 26–27) todetaan, että verosäännösten mukaan tytäryhtiölle annettu konserniavustus vähentää emoyhtiön voittoa, mutta se voidaan kirjoittajien mielestä nähdä investointina tytäryhtiöön. Tytäryhtiölle annettu konserniavustus kuitenkin vähentänee myös vähemmistöosingon määrää. Kirjoittajat toteavat, että konserniavustuksen antaminen tytäryhtiölle lienee vähemmistöosinkosäännöksen vastaista tilanteessa, jossa konserniavustukselle ei ole osoitettavissa liiketaloudellisia syitä. Oikeuskirjallisuudessa (Pauli Koski &#8211; Matti J. Sillanpää: Yhtiöoikeus, Yritystietosarja, päivitys 4.11.2009) on todettu myös, että jos yhtiössä on vähemmistöosakkeenomistajia, tulee yhdenvertaisuusperiaatteeseen kiinnittää erityistä huomiota ja kompensoida emoyhtiön saama konserniavustus vähemmistölle jollakin tavalla.
Yhdenvertaisuusperiaatteen (OYL 1 luvun 7 §) mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Lain perusteluissa (HE 109/2005, s. 39) todetaan tältä osin, että osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi osakeyhtiöoikeuden keskeisistä periaatteista ja sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Yhdenvertaisuusperiaate soveltuu tyypillisesti varojen jakamiseen. Yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella kaikenlaisen epäoikeutetun taloudellisen edun antaminen vähemmistön kustannuksella on kiellettyä.
Myös oikeuskäytännössä tulee esille ajatus siitä, että vähemmistöosakkeenomistajien tulisi tietyssä tilanteessa saada jonkinlainen kompensaatio konserniavustuksen antamisesta johtuvasta osinkomenetyksestään. Edellä selostetussa ja <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oheisen liitteen</a> kohdassa A kuvatussa Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 28.8.2003, S 02/1352 vähemmistöosinko oli määrätty laskettavaksi ja maksettavaksi ikään kuin konserniavustusta ei olisi annettu, vaikka tilinpäätöksen vahvistamispäätöstä ei ollut moitittu. Ratkaisun perustelujen mukaan yhtiö ei ollut esittänyt vähemmistöosakkeenomistajan kannalta hyväksyttäviä liiketaloudellisia perusteita konserniavustuksen antamiselle eikä vähemmistöosakkeenomistajan ollut näytetty hyötyneen konserniavustuksen antamisesta tai saaneen muutoinkaan osingonmenetystään vastaavaa etua.
Ratkaisun perusteella on oikeuskirjallisuudessa (Patrik Nyström: Tarkoituksenmukainen on lain­mukainen?, Oikeustieto 5/2013) esitetty tulkinta, jonka mukaan Itä-Suomen hovioikeuden edellytys vähemmistöosakkeenomistajan osingonmenetyksen korvaamisesta ei liittyisi siihen tilanteeseen, jossa konserniavustuksen antaminen on liiketaloudellisesti perusteltua, vaan on esitetty seuraava johtopäätös:
<ol>
<li>Jos liiketaloudellinen peruste on olemassa, konserniavustus on sallittu myös vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksien näkökulmasta eikä konserniavustusta tarvitse lisätä tilikauden voittoon vähemmistöosingon laskennassa.</li>
<li>Jos liiketaloudellista perustetta ei ole, vähemmistöosakkeenomistajille on korvattava heidän osingonmenetyksensä.</li>
<li>Jos liiketaloudellista perustetta ei ole eikä osingonmenetystä korvata vähemmistöosakkeenomistajille, konserniavustus on lisättävä tilikauden voittoon vähemmistöosingon laskennassa.</li>
</ol>
Mitä oikeuskäytännössä esitettyyn muutoin tulee, Finnlines-ratkaisuun johtaneessa Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 29.11.2011 S 10/1082 (<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oheisen liitteen</a> kohta c1) katsottiin, että hyväksyttävin perustein annetut konserniavustukset eivät ole vastoin vähemmistöosinkosäännöstä. Myös Vaasan hovioikeuden ratkaisussa 2.7.2012, S 12/29 (<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oheisen liitteen</a> kohta d1) katsottiin, että konserniavustuksia ei ole välttämättä tarvinnut lisätä konserniavustusta antaneen yhtiön voittovaroihin.
Näyttää siltä, että Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisun tulkintaan perustuvat näkökulmat vähemmistöosakkeenomistajan konserniavustuksen antamisesta johtuvasta osingonmenetyksen korvaamisesta ovat edelleen sovellettavaa oikeutta. Kuitenkin KKO:n tulkinta siitä, että vähemmistöosakkeenomistajan pitäisi oikeuksiensa turvaamiseksi moittia myös tilinpäätöksen vahvistamispäätöstä tilanteessa, jossa tytäryhtiölle annettu konserniavustus pienentää vähemmistöosingon määrää, tuo asiaan uuden huomioitavan näkökulman.
Liite: <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2016/04/Taulukko-oikeustapauksista.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Konserniavustusta ja vähemmistöosinkoa koskevat oikeustapaukset tiivistelmineen</a>

KKO:n uusi linjanveto vähemmistöosinkoa koskevassa asiassa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin