Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

The general VAT rate in Finland will increase to 25.5 percent on September 1st. Most likely, this change will be treated similarly to numerous other indirect tax rate changes by large, globally operating corporations, as they may face several such changes throughout the year. The indirect tax-related system settings for larger international corporations are designed...

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset...

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

PwC:n AI Jobs Barometer -selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 eri maasta selvittääkseen tekoälyn todellisia vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulokset paljastavat, kuinka tekoäly muuttaa maailmaa, tekee ihmisistä ja yrityksistä tuottavampia sekä vaikuttaa samalla siihen, mitä työntekijöiltä vaaditaan menestymiseen. Tekoäly on kuuma puheenaihe, jonka vaikutuksia pohditaan ja pyritään ennustamaan monissa organisaatioissa juuri nyt. Odotukset työnteon tehostamiseen ovat...

Miten tekoäly vaikuttaa työtehtäviin, vaadittavaan osaamiseen, palkkoihin ja tehokkuuteen?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tapauksessa belizeläinen holding-yhtiö oli myynyt suomalaisen osakeyhtiön osakkeita. Osakkeiden myyntihetkellä oli selvää, että belizeläinen holding-yhtiö oli Suomessa asuvan henkilön määräysvallassa ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (väliyhteisölaki) tarkoittamalla tavalla. Kyseistä henkilöä pidettiin osakkeiden myyntihetkellä Suomessa yleisesti verovelvollisena. Osakekaupan jälkeen Suomessa asunut henkilö oli muuttanut saman vuoden aikana Maltalle, minkä myötä hänet katsottiin verosopimuksessa tarkoitetulla tavalla Maltalla asuvaksi.
Hallinto-oikeus totesi, että väliyhteisölaissa ei ole tulon jaksottamista koskevaa säännöstä tai muutakaan säännöstä väliyhteisötulon realisoitumishetkestä.
<blockquote>Väliyhteisölaissa väliyhteisön saamia yksittäisiä tuloeriä ei lueta osakkaan saamaksi tuloksi, vaan osakkaan tulona verotetaan osuus väliyhteisön tulosta, minkä vuoksi tulon määrä on laskettavissa vasta tilikauden päätyttyä.</blockquote>
Hallinto-oikeus totesi, että väliyhteisölaissa tarkoitettua määräysvallan kriteeriä arvioidaan vasta tilikauden päättymisen ajankohdan mukaan. Edellä mainittujen seikkojen perusteella hallinto-oikeus katsoi, että väliyhteisötulo realisoitui osakkaalle väliyhteisön tilikauden päättymispäivänä. Suomella ei ollut verosopimuksen mukaan oikeutta verottaa kyseistä tuloa, koska henkilö katsottiin holding-yhtiön tilikauden päättyessä verosopimuksen mukaan Maltalla asuvaksi.
Päätös ei ole lainvoimainen.

Väliyhteisötulon verottamisen edellytyksiä arvioitiin ulkomaisen väliyhteisön tilikauden päättymisajankohdan perusteella

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

KVL: Sijoitusyhtiö ulkomailla – Voiko se olla väliyhteisö?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen