Varainsiirtoverotuksessa hengästyttävät uudenvuodenlupaukset ─ kahdeksan kaavailtua muutosta tulossa voimaan

Nähdäkseni ns. suurta tai ainakin suurehkoa yleisöä voivat kiinnostaa seuraavat muutokset:

• Ensiasunnon ostajan verovapaus poistetaan 1.1.2024 lukien. Tätä tuskin on voinut olla huomaamatta, ellei elä täydellisessä mediapimennossa. Ripeästi siis ostajat ostoksille (ja myyjät korottamaan vajaalla parilla prosentilla hintoja vuodenvaihteeseen saakka).
• Verokantoja alennetaan (jatkossa kiinteistöt 3 %, kaikki arvopaperit 1,5 %). Jotta markkina ei jäätyisi muutosta odotellessa nykyistäkin kiinteämmäksi klöntiksi, tarkoitus on soveltaa uusia verokantoja takautuvasti hallituksen esityksen julkaisusta lukien (12.10.2023) tehtyihin luovutuksiin.
• Veropohjaan lisätään lainasaamisten myynti osakekaupan yhteydessä. Käsittelin muutosta tarkemmin Litigaationurkan tekstissäni. Suhteessa aiempaan luonnokseen nykyinen esitys on jossain määrin täsmällisempi ja sisältää joitakin konkreettisia esimerkkejä. Epäilemättä seuraavan viiden vuoden ajan saadaan hakea rajanvetoa siitä, milloin lainasaamisten myynti sitten liittyy osakekauppaan ja milloin ei. Nyanssina mainittakoon, että kiinnostavasti lain sanamuodossa ei esimerkiksi edellytetä, että lainasaamisten myynnin tulisi tapahtua osakkeiden ostajalle tai tämän intressipiirille, vaikka tämä kaiketi on muutoksen tarkoituksena. Sanamuoto ei myöskään vaikuta ottavan huomioon sitä, että sama lainasaaminen voi kiinteistöyhtiöiden kohdalla joissain tilanteissa tulla veropohjaan myös muuta kautta – esimerkiksi yhtiölainana – jolloin ainakin ns. silmälaput päällä tehtävillä tulkinnoilla veroa siis maksettaisiin samasta asiasta kahteen kertaan. Tältä osin lakimuutoksen on ehdotettu tulevan voimaan 1.1.2024 lukien.

Hieman raffinoituneempia tarpeita palvelevat seuraavat muutokset:

• Liiketoimintasiirron verovapaus ei jatkossa edellytä siirtoa tätä varten vastikään perustetulle yhtiölle. Totta puhuen tämän edellytyksen tausta on aina ollut melkoinen mysteeri. Kyse on siis varsin tervetulleesta ja linjakkaasta muutoksesta. Samalla liiketoimintasiirtoon liittyvästä palautusmenettelystä luovutaan. Kiinnostavasti esityksen perusteluissa viitataan myös Verohallinnon ohjeisiin, joissa on katsottu, että samaa pykälää voitaisiin soveltaa myös osakeyhtiölain nykyään mahdollistamaan yhtiöittämällä toteutettavaan jakautumiseen. Tästä ei kuitenkaan ole jälkiä ehdotetun lain sanamuodon tasolla, joten viittauksen merkitys jää ainakin jossain määrin epäselväksi. Muutosta on ehdotettu sovellettavan 9.10.2023 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuneisiin luovutuksiin.
• Jos arvopapereita jaetaan osinkona tai vapaasta omasta pääomasta (in natura), verovelvollisuus kääntyy jakavalle yhtiölle. Tämän taustalla on käytännön ongelma: jos pörssiyhtiö jakaa omistamiaan osakkeita käteisen sijaan, vastaanottajien joukko saattaa kasvaa suureksi. Varainsiirtoverotus yksinkertaistuu, kun yhtiö hoitaa verot ja byrokratian osakkeenomistajien puolesta. Muutos vaikuttaa kuitenkin tavoitteitaan laajemmalta, kun se soveltuu myös listaamattomien yhtiöiden varojenjakoon, joissa kyseinen ongelma lienee maltillisempi. Muutos tulisi voimaan 1.1.2025 lukien.
• Veroa ei tarvitse periä ulkomaiselta ostajalta, jos ostaja on sen jo maksanut. Näin usein toimitaan kauppojen yhteydessä. Kuten hallituskin on havainnut, ”perimisvelvollisuudelle näissä tilanteissa ei luonnollisestikaan ole perustetta”. Ilmoitusvelvollisuus myös seuraa maksajaa.

Vielä valikoidumpi spesialistien joukko saattaa innostua seuraavista:

• Vähemmistöosakkaiden lunastukseen liittyviä säännöksiä täsmennetään.
• SOTE-uudistukseen liittyvät tietyt kuntien toteuttamat yhtiöittämiset ovat väliaikaisesti verovapaita. Näissä esimerkiksi kiinteistö luovutetaan kunnan toimesta apportilla yhtiölle.

Muutokset ovat tällä hetkellä eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.