PWC Uutishuone

Vastuu yhdistyksissä ja säätiöissä osa 1

Tämä artikkeli on ensimmäinen julkaistavista kirjoituksissa, joissa esitetään keskeisimmät seikat yhdistyksen ja säätiön johdon vastuusta. Klassista vallan kolmijako-oppia noudattaen esitetään yhdistyksistä erikseen jäsenten/edustajiston, hallituksen/hallintoneuvoston ja toiminnanjohtajan/muun toimivan johdon asemaa. Säätiöissä ei ole omistajaa, joten siellä soveltuvat vain kaksi viimeksi mainittua.

Aloitetaan lyhyellä katsauksella asian taustaan. ”Vastuu” on usein käytetty termi, joka vaatii tarkennusta. Esimerkiksi kauppaoikeuden professori emeritus Heikki Toiviainen on omissa vastuuta koskevissa esityksissään erottanut useita vastuutyyppejä:

1. Korvausvastuu
Lain tai sopimuksen perusteella voidaan vahinkoa aiheuttaneelta vaatia korvausta toimilla tai niiden puutteella (laiminlyönnillä) aiheutetusta vahingosta.
2. Rangaistusvastuu
Länsimaisessa oikeusjärjestelmässä rangaistus- eli rikosvastuu edellyttää nimenomaista laintasoista säännöstä.
3. Vastuu velvoitteista
Tutuin esimerkki on sopimuksen osapuolten velvollisuus vastata velvoitteistaan (tämä on harvoja suomalaistenkin juristien latinaksi tuntemia oikeudellisia ilmiöitä: pacta sunt servancda eli sopimukset on täytettävä). Vastuu rahavelasta on tyypillinen tällainen sopimus.
4. Parlamentaarinen/liiketaloudellinen vastuu
Arkikielessä ”tulos tai ulos” -vastuuksi kutsuttu vastuutyyppi tarkoittaa sen osoittamista, ketä kussakin tilanteessa on syyttäminen.
5. Riskin kantaminen
Tyypillinen esimerkki riskinotosta on toisen puolesta annettu takaus tai takuu. Johdannaissopimuksilla tällaiset vastuut voidaan muodostaa hyvinkin monimutkaisiksi.
6. Vastuu määrätyn tehtävän tulemisesta suoritetuksi
Säädöksissä ja sopimuksissa on usein asetettu erilaisia toimintavelvoitteita, esimerkiksi tilintarkastajalla on velvollisuus tehdä asianmukaisia tarkastustoimenpiteitä ja antaa niistä tietyt raportit kuten tilintarkastuskertomus.

Yleensä yhdistyksen ja säätiön johdon vastuusta puhuttaessa tarkoitetaan korvaus- ja rikosvastuuta (edellä kohdat 1 ja 2). Niihin seuraavat kirjoituksetkin keskittyvät. Yhdistyksen ja säätiön johdolla voi kuitenkin olla myös muun tyyppisiä vastuita; lainsäädännössä johdolle on asetettu useita erilaisia toimintavelvoitteita (edellä kohta 6), kuten kirjanpitolain mukainen vastuu tilinpäätöksen laatimisesta. Yhdistyksen ja säätiönkin johdolla on useimmiten parlamentaarinen vastuu (edellä kohta 4), sillä heidät voidaan erottaa/jättää valitsematta uudelleen.

Johdolla ei suoraan lain perusteella ole henkilökohtaista vastuuta yhdistyksen tai säätiön velvoitteista, mutta joskus tällainenkin vastuu on voitu esimerkiksi takauksella tai pantin antamisella ottaa.