PWC Uutishuone

Vastuullisuuden raportointi talousraportoinnin tasolle – kuinka se tehdään?

Sijoittajat arvostavat yritysten vastuullisuudesta kertovaa tietoa yhtä paljon kuin talousdataa. ESG-raportoinnin tulisikin olla jo yhtä luotettavaa kuin taloudellinen raportointi.

Selvityksemme (PwC’s 2021 Global investor survey) mukaan sijoittajat haluavat yritysten vastuullisuudesta kertovaan tietoon luotettavuutta ja samantasoista auditointia kuin mitä talousraportoinnissa on.

Talouden raportointia varten yrityksillä on yhteiset, vertailukelpoiset mittarit. Tulosta, liikevaihtoa tai vaikkapa henkilöstömäärää on ulkopuolisenkin helppo seurata säännöllisen raportoinnin ja yhteneväisten taloudellisen raportoinnin viitekehysten ansiosta.

Vastuullisuuden etenemisestä raportoitaessa esiin nousee aivan toisenlaisia kysymyksiä: Miten voidaan mitata saati raportoida ei-taloudellista dataa ja suoriutumista säännöllisesti ja järjestelmällisesti? Kuinka eri toimintojen täsmällisiä vaikutuksia ilmastoon tai paikalliseen yhteisöön voidaan ylipäätään arvioida? Miten ympäristötavoitteita voidaan asettaa, ellei lähtötilannetta tiedetä?

Vertailu jo pelkästään saman toimialan yritysten kesken voi olla vaikeaa, sillä vastuullisuutta kuvaava data on laadultaan erilaista ja eritasoista. Dataa kootaan, tulkitaan ja raportoidaan yrityksissä eri tavoin.

Yrityksiä varten ei ole yhtenäistä määrittelyä esimerkiksi siitä, mikä niiden ESG-raportoinnissa (environmental, social, governance) on kaikkein olennaisinta. Raportointi on kirjavaa ja moniselitteistä, sijoittajien ja sidosryhmien mielestä vaikeasti tulkittavaa.

Vaikka sääntely on lisääntynyt, yritysten itsensä vastuulla on pitkälti se, mitä he raportissaan kertovat. Ja onhan suuri osa ESG-raportoinnista edelleen vapaaehtoista.

Nykytilanteessa riskinä on, että ESG-raportoinnista tulee kikkailua, kun mukaan valitaan positiivista mielikuvaa lisäävää dataa ja jätetään tarkoituksella jotakin muuta kertomatta. Yritys saattaa kertoa esimerkiksi, että päällikköinä on yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta jättää mainitsematta naisten saavan vähemmän palkkaa.

Raportoinnin muokkaaminen oman edun mukaiseksi näyttää ulkoapäin viherpesulta. Mainehaitta tilanteen paljastumisen jälkeen voi käydä yritykselle kalliiksi.

PwC:n Strategy+business-julkaisussa kollegani Matthew Falconer and Cécile Saint-Martin kokosivat kolmen kohdan listan asioista, jotka on syytä ottaa huomioon tehokasta ESG-raportointia suunniteltaessa:

  1. Määrittele, mikä kiinnostaa ja mikä on tärkeää sijoittajille ja sidosryhmille. Joskus raportointi voi rakentua sen mukaan, mitä tietoa on helposti saatavilla sen sijaan, että raportoija määrittelisi sidosryhmälähtöisesti, mitkä tiedot ovat oleellisia ja merkittäviä. Tällöin raportointiin voi liittyä viherpesuvaara ja epäilys, kerrotaanko asioista valikoiden.Raportointia tukeestrateginen lähestymistapa vastuullisuuteen, mikä samalla auttaa sijoittajia ja sidosryhmiä ymmärtämään yrityksen vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Useassa suomalaisessa edelläkävijäyhtiössä vastuullisuus onkin jo selkeästi linkitetty yhtiön strategiaan ja sitä tukeviin mitattaviin tavoitteisiin. Tätä viestiä vahvistamaan myös suomalaisyrityksessä ylimmän johdon palkitsemisesta löytyy aiempaa enemmän ESG-linkitettyjä tavoitteita, joiden suoriutumisesta raportoidaan myös julkisesti. Myös johtoryhmissä painotetaan aiempaan enemmän ESG-asiantuntijuutta. Myös tarkastusvaliokuntien kiinnostus ESG-asioita kohtaan on kasvanut valtavasti.
  2. Varmista tietojen laatu. Jo ennen raportoinnin alkamista on varmistettava, että kerättävä tieto pitää paikkansa ja että se on vertailukelpoista riippumatta siitä, mistä yhtiön lokaatiosta tieto tulee. Toisin sanoen tiedon on oltava luotettavaa ja laadukasta.Tiedon luotettavuuden ja laadun varmistamisessa avainasemassa ovat yhteneväiset raportointiohjeistukset läpi organisaation; mitä tietoa kerätään, miten se raportoidaan ja konsolidoidaan. Työlästä? Kyllä, mutta alun järjestelmällinen työ on tärkeää raportoitavien tietojen laadun näkökulmasta sekä se auttaa auttaa yhtiöitä valmistautumaan tulevan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä vaadittuun määrämuotoisempaan ja säädellympään raportointiin. Viimeistään pakollinen varmennus tulee parantamaan tiedon laatua, mutta tiedon laatu on syytä varmistaa jo ennen ulkoista varmennusta.
  3. Määrittele vastuut ja luo prosessi. ESG-raportoinnin mittareista ja datan keräämisestä huolehtiminen ei ole pieni lisätehtävä, jonka voi sälyttää muiden tehtävien päälle. Organisaatiossa on päätettävä, kenen vastuulle tehtävät kuuluvat, ja järjestää tätä varten tarvittavat resurssit. Vastuisiin kuuluu huolehtia myös, että tilinpäätöksestä ja vuosikertomuksesta tuttu kurinalaisuus ulottuu myös ESG-raportointiin. Etenkin alkuvaiheessa tässä voi olla hyvä hyödyntää myös ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on laajaa kokemusta vastuullisuusohjelmien luomisesta, raportointi- ja kontrolliympäristöistä sekä ESG-regulaation tulkinnoista ja vaikutuksista yhtiöiden raportointiin. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että vastuullisuudesta tulee osa yrityksen normaalia raportointia.Vastuullisuuden mittareita, mittaamista ja raportointia varten voi olla syytä perustaa oma ohjausryhmänsä, joka seuraa säännöllisissä tapaamisissaan ESG-mittareita, niiden tuloksia sekä mittareiden yhteyttä strategiaan ja toimintaan.

Suomessa tulevaan kestävyysraportoinnin regulaatioon on alettu jo useassa yrityksessä valmistautua, mutta kiirettä pitää, jotta ollaan valmiita viimeistään silloin, kun raportointi on pakollista. Usealle ESG-regulaation, uusien kirjainyhdistelmien ja raportointivaatimusten kanssa tuskaileville yrityksille olen todennut, että pää kylmänä ja peruna kerrallaan. Ensin on syytä keskittyä oman toimialan ja liiketoimintastrategian kannalta kaikkein olennaisimpien ESG-mittareiden luotettavaan mittaamiseen ja raportointiin. Kun perusasiat ovat hallussa, sekä tekemistä että raportointia voi laajentaa entisestään.