VATT:n selvitys: Perintöveron poistaminen ei tukisi merkittävästi talouden kasvua
Valtiovarainministeriö antoi Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle perintöveroon liittyvän selvitystehtävän. VATT julkaisi 2.4.2025 raporttinsa, joka ei puolla perintö- ja lahjaveron poistamista.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että ”perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään”. Valtiovarainministeriö puolestaan antoi kirjausta koskevan selvitystehtävän Valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle (VATT), joka julkaisi raporttinsa 2.4.2025.
VATT:n raportti ei puolla perintö- ja lahjaveron poistamista. Raportin yhteenvetona todetaan, että perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverotuksella laskisi valtion verotuottoja vähintään noin 300–400 miljoonalla eurolla. Toisaalta muutos ei raportin mukaan olisi kustannustehokas keino talouskasvun vauhdittamiseen. Sekä perheyritysten sukupolvenvaihdosten kiistattomia vero-ongelmia että esimerkiksi asuntovarallisuuden perimiseen liittyviä ongelmia olisi raportin mukaan tarkoituksenmukaisempaa uudistaa nykyisen järjestelmän sisällä.
VATT:n raportti on laaja ja epäilemättä perustellusti laadittu. Kaikki siinä esitetyt näkökohdat eivät kuitenkaan vastaa sitä, mitä päivittäisessä työssämme nimenomaan perheyhtiöiden ja niiden omistajien neuvonantajina näemme. Raportti ei täysin tunnista sitä, kuinka vahvasti nykyinen perintö- ja lahjavero voi vaikuttaa perheyhtiöiden ja -yrittäjien päätöksentekoon esimerkiksi yhtiön investoinneista, varojenjaosta tai riskinottokyvystä. Näiden vaikutusten merkitystä myöskään yhtiöiden kasvuun ei pitäisi aliarvioida.
Hiljattain julkaistiin myös Aalto-yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus, joka osoittaa, että viimeisten vuosien aikana nimenomaan listaamattomien yhtiöiden omistajien muuttaminen pois Suomesta on kiihtynyt. Knüpfnerin tutkimus ei sinänsä ota kantaa muuttamisen syihin. Käytännön kokemuksemme kuitenkin on, että perintövero on varsin usein ainakin yksi osatekijä yrityksen omistajan harkitessa muuttoa ulkomaille. Tavoitellun kansantalouden kasvun näkökulmasta olisi tärkeää huolehtia siitä, että kannusteet omistaa ja yrittää nimenomaan Suomessa olisivat kunnossa.
Jos perintö- ja lahjaveron poistaminen ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa osoittaudu poliittisesti mahdolliseksi, vähintäänkin sukupolvenvaihdosten verotusta koskevia sääntöjä pitäisi selkeyttää. Niihin liittyvät selkeät epäoikeudenmukaisuudet, kuten alaikäisten perijöiden sulkeminen huojennuksen ulkopuolelle, tulisi korjata. Poliittisia linjauksia myös perintö- ja lahjaveron kohtaloon liittyen voidaan odottaa hallituksen puoliväliriihestä huhtikuun lopulla.
