Venäjään kohdistuvat pakotteet ja sanktiot Ukrainan sodan johdosta

EU on asettanut pakotteita ja sanktioita Venäjälle Ukrainan sodan seurauksena. Pakotteet ovat erittäin merkittäviä ja mittakaavaltaan ennennäkemättömiä, minkä vuoksi niillä on laajoja vaikutuksia myös silloin, kun vienti ei kohdistu suoraan Venäjälle. 

Pakotteet ja sanktiot kohdistuvat muun muassa seuraaviin:

• tiettyihin EU:n lainsäädännössä listattuihin henkilöihin ja yhteisöihin. Näiden osalta varoja on jäädytetty ja useimmille listatuille henkilöille on määrätty matkustus- ja kauttakulkurajoituksia. Kaupankäynti näiden henkilöiden tai näiden henkilöiden määräysvallassa olevien yritysten kanssa on kiellettyä, koska henkilöille ei saa asettaa varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti käytettäväksi. Myös Venäjän, Venäjän hallituksen sekä Venäjän keskuspankin rahoittaminen on kiellettyä, samoin kuin liiketoiminta tiettyjen Venäjän valtion hallinnassa olevien tahojen kanssa.
• EU:n kaksikäyttötavaralistalla oleviin kaksikäyttötavaroihin, joiden vienti on kiellettyä. On myös huomioitava, että Venäjän vientiin liittyvät aiemmin myönnetyt vientiluvat perutaan. Kaksikäyttötavaroiden lisäksi on muistettava, että vientikielto koskee myös kaksikäyttöteknologiaa.
• radio- ja navigointitekniikkaan, öljyntuontantoon ja -etsintään liittyviin tavaroihin (mutta ei öljyyn), tietyt energia-alan käyttöön tarkoitetut tuotteet, laivoihin ja ilma-aluksiin sekä näiden vara-osiin, traktoreihin ja raskaaseen kuljetuskalustoon sekä näiden varaosiin (mm. moottoreihin) ja puolustustarvikkeisiin. Näiden tavaroiden osalta on vientikielto Venäjälle
• tiettyihin ylellisyystuotteisiin, kuten ajoneuvoihin ja kodinkoneisiin, joiden vienti on kiellettyä.
• tiettyihin palveluihin. Esimerkiksi kaksikäyttötuotteiden vientiin tai muihin vientikiellon alla oleviin tavaroihin liittyvät palvelut ovat kiellettyjä.
• rauta- ja terästuotteisiin, joiden tuonti Venäjältä on pääosin kiellettyä.
• esimerkiksi kaupallisen yhteistyön lopettaminen tiettyjen pankkien kanssa ja Swift-verkkoa koskevat rajoitteet.

Niiden tavaroiden osalta, jotka eivät ole vientikiellon alaisia tai joiden kauppaan ei suoraan liity pakotelistattuja henkilöitä, on toimijoiden syytä kiinnittää huomioita tuotteen loppukäyttäjään, koska tavaroita ei saa luovuttaa myöskään välillisesti kielletyille tahoille tai kiellettyihin tarkoituksiin. 

Pakotteisiin ja rajoituksiin liittyy tiettyjä siirtymäaikoja ja poikkeuksia. Kaksikäyttötuotteiden osalta on mahdollista pyytää vientilupa ulkoministeriöltä, jos kauppasopimus on laadittu ennen 26. helmikuuta 2022 ja vientilupa haetaan siirtymäaikana (ennen 1. toukokuuta 2022), mutta luvan hakeminen edellyttää perusteluja sille, miksi vienti tulisi sallia. Siirtymäajan jälkeen vientilupa voidaan myöntää ainoastaan laissa määritettyihin hyvin rajattuihin tarkoituksiin (esimerkiksi vienti siviilialan televiestintäverkostoa varten).

Myös Yhdysvallat on asettanut omia pakotteita ja rajoitteita, jotka yritysten tulisi huomioida, jos yrityksellä on yhdysvaltalaisia kumppaneita ja se myy yhdysvaltalaista alkuperää olevia tuotteita tai tuotteita, jotka sisältävät yhdysvaltaltalaista alkuperää olevia komponentteja (Yhdysvaltojen säännöt pätevät, jos US-komponentti on 25% tavaran arvosta). Vienti voi olla kiellettyä, tai Yhdysvaltojen viranomaiselta saatetaan tarvita vientilupa (ulkoministeriön myöntämän luvan lisäksi). 

Viimeisin pakotepaketti astui voimaan 16. maaliskuuta ja se täydentää edellisiä pakotesäädöksiä. Myös Valko-Venäjälle on asetettu sanktioita ja pakotteita, jotka toimijoiden tulisi huomioida.

Kirjoituksemme vastaa tilannetta 16. maaliskuuta 2022. Haluamme korostaa, että tilanne muuttuu jatkuvasti ja muutoksia lainsäädäntöön voi tulla nopeallakin aikataululla.

Lisätietoa pakotteista löytyy muun muassa EU-komission sivuilta sekä ulkoministeriön sivuilta.