PWC Uutishuone

Veronkiertosäännöksen soveltaminen yritysjärjestelyissä

KHO:n tuoreen vuosikirjapäätöksen mukaan yritysjärjestelyä ei voida katsoa veronkiertämiseksi, jos siinä ei synny lain tarkoituksen vastaista veroetua.

Yhtiön jakautuminen, sulautuminen, liiketoimintasiirto ja osakevaihto voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä toteuttaa ilman välittömiä veroseuraamuksia. Verovapautta ei kuitenkaan sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyn yhtenä pääasiallisena tarkoituksena on veron kiertäminen tai välttäminen. KHO:n tuore ratkaisu koskee tämän veronkiertosäännöksen soveltamista osakevaihdon yhteydessä, mutta sen vaikutus ulottuu kaikkiin edellä mainittuihin yritysjärjestelyihin.

Verotuskäytännössä edellytyksenä yritysjärjestelyjen verovapaudelle on pidetty sitä, että verovelvollinen esittää järjestelylle liiketaloudellisia, verotuksesta riippumattomia syitä. Ratkaisunsa perusteluissa korkein hallinto-oikeus kuitenkin nimenomaisesti totesi, että esim. liiketoimintojen uudelleenjärjestely on jo itsessään hyväksyttävä syy järjestelyn toteuttamiselle ja ettei yksistään verovelvollisen esittämien liiketaloudellisten syiden ohuus ole riittävä syy järjestelyn arvioimiseen veronkiertämisenä. Sen sijaan olennainen arvioitava seikka on, syntyykö järjestelyn seurauksena konkreettisia, lain tarkoituksen vastaisia veroetuja. Jos tällaisia etuja ei synny, kyse ei voi olla veronkiertämisestä, eikä järjestelyn liiketaloudellisia syitä lainkaan tarvitse tutkia tarkemmin. Vain jos lain tarkoituksen vastaisia etuja syntyy, niitä on verrattava järjestelyn liiketaloudellisiin syihin. Tässäkin tilanteessa riittävät liiketaloudelliset syyt voivat siis estää veronkiertosäännöksen soveltamisen.

Osakevaihtoon voi liittyä useita veroetuja, kuten hankkivana osapuolena olevan yhtiön nettovarallisuuden kasvaminen ja yhtiöiden välisten osinkojen verovapaus. Lisäksi osakevaihdolla hankittujen osakkeiden hankintamenoksi katsotaan niiden käypä arvo osakevaihdon hetkellä, mikä voi johtaa hankintamenon nousuun ja sitä kautta luovutusvoiton pienenemiseen osakkeita myöhemmin luovutettaessa. Tuoreen ratkaisunsa perusteluissa KHO kuitenkin nimenomaisesti totesi, ettei mikään mainituista eduista ole osakevaihtoa koskevien säännösten tarkoituksen vastainen. Näin ollen niiden syntymisellä ei myöskään voida perustella veronkiertosäännöksen soveltamista.

KHO:n ratkaisu 2017:78 koski vain itse osakevaihdon toteuttamista, eikä KHO ottanut kantaa siihen, miten osakevaihdolla hankittujen osakkeiden mahdollista myöhempää luovutusta tulisi kohdella verotuksessa. Ratkaisu ei siis poista riskiä siitä, että osakevaihdolla hankittujen osakkeiden luovutus pian osakevaihdon jälkeen voitaisiin katsoa veronkierroksi.

Veroneutraaleita yritysjärjestelyjä koskevien säännösten tarkoituksena on mahdollistaa yritysjärjestelyjen toteuttaminen ilman verotuksen luomia esteitä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu laajentaakin mahdollisuuksia etenkin osakevaihdon hyödyntämiseen omistusrakenteiden uudelleenjärjestelyissä. Vaikka ratkaisu selkeyttää veronkiertosäännöksen soveltamisalaa ja -edellytyksiä myös sulautumisten, jakautumisten ja liiketoimintasiirtojen yhteydessä, yritysjärjestelyitä ja niihin liittyviä veroriskejä on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Jos yritysjärjestely voi olla ajankohtainen, ota yhteyttä!