PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on ollut EU:ssa epäyhtenäistä ja ilmoittajat eivät kaikissa tilanteissa ole saaneet kunnollista suojaa vastatoimia vastaan. Tämä puolestaan on voinut johtaa siihen, että väärinkäytöksistä ei ole uskallettu ilmoittaa eikä väärinkäytöksistä ole saatu tietoa. Direktiivin ja nyt voimaan tulleen ilmoittajansuojelulain tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset ilmoittajien suojelulle julkiselle ja yksityiselle sektorille koko EU:n alueella ja varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee väärinkäytöksiä, voi ilmoittaa siitä turvallisesti.
Keskeinen sisältö 
Laki velvoittaa pääsääntöisesti kaikkia vähintään 50 työntekijää työllistäviä organisaatioita perustamaan sisäisen ilmoituskanavan väärinkäyttöilmoituksia varten. Velvollisuus koskee laajasti eri aloilla toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja julkishallinnon toimijoita. Yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyritykset on rajattu ilmoituskanavan perustamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Organisaatioita koskevien velvoitteiden lisäksi laki velvoittaa jäsenvaltioita perustamaan ulkoisen ilmoituskanavan tai ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille. Suomessa tämän ilmoituskanavan toiminnasta vastaa oikeuskansleri.
Lakia sovelletaan aloihin, joita koskevien säännösten rikkominen voisi aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle. Näitä aloja ovat mm. julkiset hankinnat, ympäristönsuojelu, elintarvikkeiden ja liikenteen turvallisuus, kuluttajansuoja, yksityisyyden ja henkilötietojen sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.  
Soveltamisala on rajattu työn yhteydessä saatuihin tietoihin. Laki kattaa sekä nykyiset että aikaisemmat työntekijät samoin kuin työnhakijat, itsenäiset ammatinharjoittajat, osakkeenomistajat ja hallintoelimen jäsenet, vapaaehtoistyöntekijät, harjoittelijat sekä toimeksisaajien, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien työntekijät. Lakia sovelletaan yhtä lailla julkisella ja yksityisellä sektorilla työskenteleviin. 
Organisaatio voi päättää ottaa sisäisessä ilmoituskanavassa vastaan myös nimettömiä ilmoituksia. 
Suojan edellytykset 
Ilmoittajan suojelun edellytyksenä on, että ilmoittajalla on ilmoitushetkellä perusteltu syy uskoa rikkomista koskevien tietojen pitävän paikkansa. Ilmoittajan ei tarvitse olla varma tiedon paikkansapitävyydestä, mutta vilpitöntä mieltä häneltä edellytetään. Ilmeisen paikkansapitämättömät tiedot tai perusteettomat huhupuheet tai tiedot, jotka ovat jo kokonaisuudessaan julkistettuja, eivät oikeuta suojaan. Ilmoittamisen taustalla olevilla motiiveilla ei ole vaikutusta arvioitaessa sitä, täyttyvätkö ilmoittajan suojelun edellytykset. 
Ilmoitus on tehtävä ensisijaisesti sisäiseen ilmoituskanavaan. Jos yrityksellä ei ole sellaista ole, ilmoitus voidaan tehdä Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään viranomaiskanavaan. Tietyin edellytyksin tieto voidaan myös julkistaa esim. joukkoviestinten kautta. 
Suojan sisältö 
Ilmoittajaan ei saa kohdistaa mitään epäedullisia vastatoimia tai seuraamuksia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen ilmoituskanavaan tai julkistanut tiedon lain mukaisin edellytyksin. Suoja koskee myös ilmoittajaa, joka on ilmoittanut rikkomista koskevan tietonsa nimettömästi, jos hänet tunnistetaan myöhemmin. Vastatoimena voidaan pitää lähes mikä tahansa tekoa tai laiminlyöntiä, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittajalle perusteetonta haittaa. Esimerkiksi työsuhteen päättäminen tai lomauttaminen ovat kiellettyjä vastatoimia, jos niille ei ole lain mukaista perusteta ja ne ovat syy-yhteydessä ilmoittamiseen. Samoin muut toimet kuten työsuhteen ehtojen heikentäminen voi olla kielletty vastatoimi. 
Vastatoimien kielto koskee myös yritysten välisiä suhteita. Jos ilmoittajalta vaikkapa evätään tavaroiden tai palveluiden toimittaminen ilmoituksen kohteena olevalle tilaajalle, sopimussuhde päätetään ennenaikaisesti tai ilmoittajaan kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia, kysymys voi olla kielletystä vastatoimesta.
Ilmoittajalla on oikeus hyvitykseen ja vahingonkorvaukseen, jos häneen on kohdistettu kiellettyjä vastatoimia. Hyvitystä voidaan vaatia, vaikka vastatoimesta ei olisi aiheutunut vahinkoa ja vaikka suojelua olisi rikottu tahattomasti. Vahingonkorvauksen edellytyksenä sen sijaan on, että vastatoimien kieltoa on loukattu tahallisesti ja että aiheutuneen vahingon määrä voidaan näyttää toteen. 
Henkilötietojen suoja ja tietoturva ilmoituskanavassa ja ilmoitusten käsittelyssä
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen perustuu luottamuksellisuuteen ilmoittajien ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyydestä. Lisäksi ilmoituskanavissa käsitellään esimerkiksi todistajien ja kollegoiden henkilötietoja. Henkilötietojen suojalla ja tietoverkojen turvallisuudella on siten keskeinen asema ilmoituskanavan käyttämisen ja toiminnan kannalta.  
Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa, joita sovelletaan myös ilmoituskanavissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuojalainsäädännöllä turvataan näin osaltaan ilmoittajien ja ilmoituksen kohteiden oikeussuojaa. Ilmoittajansuojelulaissa henkilötietojen suojasta säädetään lisäksi mm. määräämällä, että ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilötietoja saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt, ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys on pidettävä salassa ja että tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, jollei säilyttäminen ei ole välttämätöntä jollakin muulla perusteella.   
Tietosuojariskien torjumisen kannalta merkitystä on erityisesti tietosuoja-asetuksen mukaisella vaikutustenarvioinnilla (DPIA, Data Protection Impact Assessment), joka ilmoituskanavista on tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaisesti tehtävä. Vaikutustenarvioinnissa kuvataan henkilötietojen käsittelyä, arvioidaan sen tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä samoin kuin toimenpiteitä, joilla riskeihin puututaan. 
Lopuksi  
Lain voimaantulo ei välttämättä edellytä yrityksiltä toimenpiteitä, sillä useilla yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on ollut jo ennestään käytössä ilmoituskanavia, joiden kautta on voitu tehdä ilmoituksia esimerkiksi henkilöstöasioista, työturvallisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä tai epäeettisestä toiminnasta. Lain valmistelutöiden yhteydessä vuonna 2021 tehdyn kyselyn yhteydessä kuitenkin ilmeni, että puolella vastanneista organisaatioista ei ollut käytössään ilmoituskanavaa ja puolet näistä ilmoitti, ettei kanavan hankinta ollut suunnitteillakaan. Tämä voi tarkoittaa, etteivät yritykset ainakaan tuolloin vielä tienneet direktiivin mukaisesta velvollisuudesta tarjota ilmoituskanava. 
Yritykset voivat järjestää sisäisen ilmoituskanavan itse tai hankkia sen ulkopuoliselta palvelujen tarjoajalta.  Samoin tietosuojavaatimusten toteuttaminen voi edellyttää palveluiden hankkimista ulkopuolelta, jos yrityksellä ei ole tähän liittyvää osaamista. Ota meihin yhteyttä, jos haluat apua ilmoituskanavan perustamisessa, käyttöönotossa, ilmoitusten vastaanottamisessa ja hallinnoimisessa tai ilmoituskanavaan liittyvissä tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä. Laaja tietoturvan ja riskienhallinnan kokemuksemme sekä tietosuojajuridinen osaamisemme varmistavat kaikkien asiassa vaadittavien relevanttien näkökohtien tulemisen huomioiduiksi.

Whistleblowing – ilmoittajien suojelua koskeva laki tuli voimaan 1.1.2023

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Seija Vartiainen

Jarkko Sihvonen

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!