PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on ollut EU:ssa epäyhtenäistä ja ilmoittajat eivät kaikissa tilanteissa ole saaneet kunnollista suojaa vastatoimia vastaan. Tämä puolestaan on voinut johtaa siihen, että väärinkäytöksistä ei ole uskallettu ilmoittaa eikä väärinkäytöksistä ole saatu tietoa. Direktiivin ja nyt voimaan tulleen ilmoittajansuojelulain tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset ilmoittajien suojelulle julkiselle ja yksityiselle sektorille koko EU:n alueella ja varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee väärinkäytöksiä, voi ilmoittaa siitä turvallisesti.
Keskeinen sisältö 
Laki velvoittaa pääsääntöisesti kaikkia vähintään 50 työntekijää työllistäviä organisaatioita perustamaan sisäisen ilmoituskanavan väärinkäyttöilmoituksia varten. Velvollisuus koskee laajasti eri aloilla toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja julkishallinnon toimijoita. Yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyritykset on rajattu ilmoituskanavan perustamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Organisaatioita koskevien velvoitteiden lisäksi laki velvoittaa jäsenvaltioita perustamaan ulkoisen ilmoituskanavan tai ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille. Suomessa tämän ilmoituskanavan toiminnasta vastaa oikeuskansleri.
Lakia sovelletaan aloihin, joita koskevien säännösten rikkominen voisi aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle. Näitä aloja ovat mm. julkiset hankinnat, ympäristönsuojelu, elintarvikkeiden ja liikenteen turvallisuus, kuluttajansuoja, yksityisyyden ja henkilötietojen sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.  
Soveltamisala on rajattu työn yhteydessä saatuihin tietoihin. Laki kattaa sekä nykyiset että aikaisemmat työntekijät samoin kuin työnhakijat, itsenäiset ammatinharjoittajat, osakkeenomistajat ja hallintoelimen jäsenet, vapaaehtoistyöntekijät, harjoittelijat sekä toimeksisaajien, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien työntekijät. Lakia sovelletaan yhtä lailla julkisella ja yksityisellä sektorilla työskenteleviin. 
Organisaatio voi päättää ottaa sisäisessä ilmoituskanavassa vastaan myös nimettömiä ilmoituksia. 
Suojan edellytykset 
Ilmoittajan suojelun edellytyksenä on, että ilmoittajalla on ilmoitushetkellä perusteltu syy uskoa rikkomista koskevien tietojen pitävän paikkansa. Ilmoittajan ei tarvitse olla varma tiedon paikkansapitävyydestä, mutta vilpitöntä mieltä häneltä edellytetään. Ilmeisen paikkansapitämättömät tiedot tai perusteettomat huhupuheet tai tiedot, jotka ovat jo kokonaisuudessaan julkistettuja, eivät oikeuta suojaan. Ilmoittamisen taustalla olevilla motiiveilla ei ole vaikutusta arvioitaessa sitä, täyttyvätkö ilmoittajan suojelun edellytykset. 
Ilmoitus on tehtävä ensisijaisesti sisäiseen ilmoituskanavaan. Jos yrityksellä ei ole sellaista ole, ilmoitus voidaan tehdä Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään viranomaiskanavaan. Tietyin edellytyksin tieto voidaan myös julkistaa esim. joukkoviestinten kautta. 
Suojan sisältö 
Ilmoittajaan ei saa kohdistaa mitään epäedullisia vastatoimia tai seuraamuksia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen ilmoituskanavaan tai julkistanut tiedon lain mukaisin edellytyksin. Suoja koskee myös ilmoittajaa, joka on ilmoittanut rikkomista koskevan tietonsa nimettömästi, jos hänet tunnistetaan myöhemmin. Vastatoimena voidaan pitää lähes mikä tahansa tekoa tai laiminlyöntiä, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittajalle perusteetonta haittaa. Esimerkiksi työsuhteen päättäminen tai lomauttaminen ovat kiellettyjä vastatoimia, jos niille ei ole lain mukaista perusteta ja ne ovat syy-yhteydessä ilmoittamiseen. Samoin muut toimet kuten työsuhteen ehtojen heikentäminen voi olla kielletty vastatoimi. 
Vastatoimien kielto koskee myös yritysten välisiä suhteita. Jos ilmoittajalta vaikkapa evätään tavaroiden tai palveluiden toimittaminen ilmoituksen kohteena olevalle tilaajalle, sopimussuhde päätetään ennenaikaisesti tai ilmoittajaan kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia, kysymys voi olla kielletystä vastatoimesta.
Ilmoittajalla on oikeus hyvitykseen ja vahingonkorvaukseen, jos häneen on kohdistettu kiellettyjä vastatoimia. Hyvitystä voidaan vaatia, vaikka vastatoimesta ei olisi aiheutunut vahinkoa ja vaikka suojelua olisi rikottu tahattomasti. Vahingonkorvauksen edellytyksenä sen sijaan on, että vastatoimien kieltoa on loukattu tahallisesti ja että aiheutuneen vahingon määrä voidaan näyttää toteen. 
Henkilötietojen suoja ja tietoturva ilmoituskanavassa ja ilmoitusten käsittelyssä
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen perustuu luottamuksellisuuteen ilmoittajien ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyydestä. Lisäksi ilmoituskanavissa käsitellään esimerkiksi todistajien ja kollegoiden henkilötietoja. Henkilötietojen suojalla ja tietoverkojen turvallisuudella on siten keskeinen asema ilmoituskanavan käyttämisen ja toiminnan kannalta.  
Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa, joita sovelletaan myös ilmoituskanavissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuojalainsäädännöllä turvataan näin osaltaan ilmoittajien ja ilmoituksen kohteiden oikeussuojaa. Ilmoittajansuojelulaissa henkilötietojen suojasta säädetään lisäksi mm. määräämällä, että ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilötietoja saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt, ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys on pidettävä salassa ja että tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, jollei säilyttäminen ei ole välttämätöntä jollakin muulla perusteella.   
Tietosuojariskien torjumisen kannalta merkitystä on erityisesti tietosuoja-asetuksen mukaisella vaikutustenarvioinnilla (DPIA, Data Protection Impact Assessment), joka ilmoituskanavista on tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaisesti tehtävä. Vaikutustenarvioinnissa kuvataan henkilötietojen käsittelyä, arvioidaan sen tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä samoin kuin toimenpiteitä, joilla riskeihin puututaan. 
Lopuksi  
Lain voimaantulo ei välttämättä edellytä yrityksiltä toimenpiteitä, sillä useilla yrityksillä ja julkisilla organisaatioilla on ollut jo ennestään käytössä ilmoituskanavia, joiden kautta on voitu tehdä ilmoituksia esimerkiksi henkilöstöasioista, työturvallisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä tai epäeettisestä toiminnasta. Lain valmistelutöiden yhteydessä vuonna 2021 tehdyn kyselyn yhteydessä kuitenkin ilmeni, että puolella vastanneista organisaatioista ei ollut käytössään ilmoituskanavaa ja puolet näistä ilmoitti, ettei kanavan hankinta ollut suunnitteillakaan. Tämä voi tarkoittaa, etteivät yritykset ainakaan tuolloin vielä tienneet direktiivin mukaisesta velvollisuudesta tarjota ilmoituskanava. 
Yritykset voivat järjestää sisäisen ilmoituskanavan itse tai hankkia sen ulkopuoliselta palvelujen tarjoajalta.  Samoin tietosuojavaatimusten toteuttaminen voi edellyttää palveluiden hankkimista ulkopuolelta, jos yrityksellä ei ole tähän liittyvää osaamista. Ota meihin yhteyttä, jos haluat apua ilmoituskanavan perustamisessa, käyttöönotossa, ilmoitusten vastaanottamisessa ja hallinnoimisessa tai ilmoituskanavaan liittyvissä tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä. Laaja tietoturvan ja riskienhallinnan kokemuksemme sekä tietosuojajuridinen osaamisemme varmistavat kaikkien asiassa vaadittavien relevanttien näkökohtien tulemisen huomioiduiksi.

Whistleblowing – ilmoittajien suojelua koskeva laki tuli voimaan 1.1.2023

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Seija Vartiainen

Jarkko Sihvonen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin