Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Hallituksen esitystä uudeksi säätiölaiksi ei ole vielä annettu eduskunnalle. Viimeisin luonnos hallituksen esityksestä tuli julkisuuteen 27.3.2014. Varsinainen hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014. Tämän artikkelin lopussa on mainittu säätiölain hallituksen esitysluonnoksen sisältämiä muutoksia säätiölain vahingonkorvausvelvollisuutta koskeviin määräyksiin.</p>
<p>Voimassaoleva yhdistyslaki ja säätiölaki sisältävät toisiaan vastaavat määräykset hallituksen jäsenen, toimielimen jäsen ja toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuutta koskien.</p>
<p>Yhdistyslain (1989/503) 39 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Vastuu yhdistyksen jäseniä tai muuta kolmatta tahoa kohtaan seuraa ainoastaan yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla aiheutetuista vahingoista.</p>
<p>Vastaavasti säätiölain (5.4.1930/109) 12 a §:n mukaan säätiön toimielimen jäsen ja toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut säätiölle. Hän on myös velvollinen korvaamaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon kolmannelle osapuolelle, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla säätiölakia tai säätiön sääntöjä.</p>
<p>Yhdistyksen ja säätiön hallituksen jäsenen ja toimihenkilöiden vastuu voi perustua tämän lisäksi myös mm. rikosoikeudelliseen tai vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen.</p>
<h3>Vastuun edellytykset</h3>
<p>Jotta yhdistyslain 39 §:n ja säätiölain 12 a §:n mukainen vastuu voi syntyä, tulee yleisten vahingonkorvausoikeudellisten edellytysten olla olemassa; on syntynyt korvattava vahinko ja vahinko on syntynyt tahallisella tai tuottamuksellisella teolla. Korvattava vahinko yhdistys- ja säätiötoiminnassa on tavallisesti ns. taloudellinen vahinko.</p>
<p>Korvausvelvollisuus koskee sekä hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden omia toimia, että toimia, jotka he ovat delegoineet muun tahon (esim. toimihenkilöiden) suoritettaviksi mutta joista he kuitenkin ovat itse vastuussa.</p>
<p>Kuten osakeyhtiöoikeudellisen korvausvastuunkin määrittelyssä myös yhdistys- ja säätiöoikeudellisen korvausvastuun määrittelyssä huomioidaan ns. liiketoimintapäätösperiaate (Business Judgement Rule), jonka mukaan tavanomaiseen toimintaan sisältyvä riski ei koidu hallituksen jäsenen vastuulle, jos päätökset ovat olleet perusteltuja ja harkittuja yhdistyksen/säätiön eduksi. Yhdistyksen ja säätiön hallituksen ja toimielinten on siten päätöksenteossaan kyettävä dokumentoimaan, ettei päätöksellä ole tavoiteltu omaa etua, päätös perustuu riittävään valmisteluun ja aitona tavoitteena on ollut yhdistyksen/säätiön etu.</p>
<h3>Vahingonkorvauskanteen nostaminen</h3>
<p>Hallituksen jäsen tai toimihenkilö vastaa vahingoista, jos korvausta häneltä erikseen vaaditaan. Yhdistyksen valtuustolla ja yhdistyksen jäsenellä on oikeus nostaa vahingonkorvausta koskeva kanne. Voimassaoleva säätiölaki ei sisällä määräyksiä siitä, kenellä on oikeus nostaa vahingonkorvausta koskeva kanne. Käytännössä voidaan kuitenkin katsoa, että säätiön hallituksella on tehtävä huolehtia siitä, että vahingon aiheuttajalta vaaditaan korvausta säätiölle koituneesta vahingosta. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus voi nostaa vahingonkorvauskanteen säätiön puolesta. Myös kolmas osapuoli, esimerkiksi säätiön edunsaaja tai velkoja voi nostaa korvauskanteen heille aiheutetusta vahingosta.</p>
<h3>Vastuun rajoittaminen ja vastuuvapauden myöntäminen</h3>
<p>Korvausvastuuta ei yleensä ole sellaisella jäsenellä eikä toimihenkilöllä, joka ei ole osallistunut päätösten tekemiseen tai päätösten täytäntöönpanoon. Vastuuseen ei siten joudu hallituksen jäsen tai toimihenkilö, joka on ollut esteellisenä tai muutoin pätevästä syystä poissa päätöksenteosta. Vastuuseen ei myöskään joudu hallituksen eronnut jäsen. Hallituksen jäsenellä on myös mahdollisuus saada pöytäkirjaan merkityksi eriävä mielipiteensä ja siten rajoittaa vastuutaan. Vastuusta vapautuakseen eriävän mielipiteen esittäneen on lisäksi tullut äänestää asiassa päätöstä vastaan ja erota hallituksesta eikä hän saa osallistua päätöksen täytäntöönpanoon.</p>
<p>Kuitenkin on tärkeää huomata, että hallituksen jäsenen ja toimihenkilön velvollisuutena olevaan yhdistyksen/säätiön asioiden huolelliseen hoitamiseen kuuluu aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja tehtävien hoitamiseen. Hallituksen jäsenen tulee arvioida ennen tehtävän vastaanottamista, että hänellä on riittävästi aikaa perehtyä yhdistyksen/säätiön asioiden hoitamiseen ja osallistua kokouksiin. Siten esimerkiksi hallituksen kokouksista ja päätöksenteosta poisjääminen ei yksinään rajoita korvausvelvollisuutta vaan saattaa päinvastoin osoittaa tällaisen jäsenen huolimattomuuden tehtävän hoidossa.</p>
<p>Hallituksen jäsen ja toimihenkilöt vastaavat pääsääntöisesti vain vahingoista, joita he ovat aiheuttaneet toimikautensa aikana, vaikka vahinko ilmenisin vasta toimikauden päättymisen jälkeen. Lisäksi uusi hallituksen jäsen tai toimihenkilö saattaa joutua vastuuseen myös ennen toimikauden alkua tehdystä päätöksestä, ainakin jos hän on osallistunut päätöksen täytäntöönpanoon. Uudella hallituksen jäsenellä ja toimihenkilöllä on myös velvollisuus perehtyä aikaisemmin tehtyihin päätöksiin siinä määrin, että hänellä on tarvittaessa mahdollisuus välttää tai pienentää tehdyistä päätöksistä aiheutunutta vahinkoa.</p>
<p>Yhdistyksen kokouksen myöntämä vastuuvapaus ei poista vastuuta, joka kohdistuu muulle kuin yhdistykselle aiheutettuun vahinkoon. Myönnetty vastuuvapaus ei koske myöskään vastuuta perusteille, jotka eivät olleet tiedossa vastuuvapautta myönnettäessä. Säätiöissä mahdollisesti hallituksen yläpuolella olevan toimielimen tekemä vastuuvapautta koskeva päätös, ei poista Patentti- ja rekisterihallituksen tai kolmannen osapuolen oikeutta nostaa korvauskannetta vastuuvelvollista kohtaan.</p>
<h3>Toimihenkilön ja asiamiehen vastuu</h3>
<p>Toimihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa yhdistykseen tai säätiöön. Säätiöissä toimihenkilöllä tarkoitetaan muun muassa asiamiestä. Yhdistyslain 39 §:ssä ja säätiölain 12 a §:ssä on nimenomaiset säännökset, joiden mukaan työntekijäasemassa olevan korvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Korvausvastuuseen mahdollisesti joutuvia toimihenkilöitä ovat mm. taloudenhoitaja, sihteeri tai muu yhdistyksen edustaja. Korvausvelvollisuus ei edellytä, että henkilöllä olisi yhdistyksen tai säätiön nimenkirjoitusoikeutta.</p>
<p>Useimmiten edellä mainitut toimihenkilöt työskentelevät hallituksen ja/tai muiden toimihenkilöiden valvonnassa, jolloin heidät voidaan katsoa työntekijöiksi. Korvausvastuu työntekijän aiheuttamista vahingoista kanavoituu työsopimuslain (26.1.2001/55) 12 luvun ja vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 4 luvun mukaan yhdistykselle/säätiölle työnantajana eikä työntekijällä ole velvollisuutta korvata vahingosta yhdistykselle/säätiölle syntynyttä vahinkoa kuin tahallisesti aiheutettujen vahinkojen osalta.</p>
<p>Säätiölain muuttamista koskevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi on esitetty olennaisia muutoksia voimassa olevan säätiölain vahingonkorvausvelvollisuutta koskeviin määräyksiin. Esitetyt muutokset koskevat mm. säännöksiä siitä, kuka voisi joutua säätiöoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen ja kuka päättäisi vahingonkorvauskanteen nostamisesta.</p>
<p>Luonnoksen mukaan säätiöoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen voisi joutua säätiön johtoon kuuluvat eli hallituksen jäsen, mahdollisen hallintoneuvoston jäsen ja mahdollinen toimielin-toimitusjohtaja. Muun kuin laissa määritettyyn säätiön johtoon kuuluvan elimen ja toimihenkilön korvausvastuuseen sovellettaisiin jatkossa vahingonkorvauslain ja sopimusvastuun periaatteita.</p>
<h3>Aiheesta muualla</h3>
<p>Halila, Tarasti; Yhdistysoikeus, 2006, s. 537–543<br />
Loimu; Yhdistystoiminnan käsikirja, 2002, s. 121–122<br />
Kemppinen, Kela; <a href="http://www.saatiopalvelu.fi/media/tietolaari-files/julkaisut/saation-hallituksen-vastuu_1266416915.pdf">Muistio Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:lle muistio säätiön hallituksen vastuu</a>, 2009<br />
Perälä, Juutinen, Lilja, Lindgren, Reinikainen, Steiner; Yhdistyksen hyvä hallinto, 2008, s. 109–112</p>
<p>Yhdistyksen ja säätiön toimintaan liittyviä vastuukysymyksiä käsittelevän sarjamme aikaisemmat osat:</p>
<p><a href="https://uutishuone.pwc.fi/vastuu-yhdistyksissa-ja-saatioissa/">Vastuu yhdistyksessä ja säätiöissä osa 1</a><br />
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/vastuu-yhdistyksissa-ja-saatioissa-osa-2/">Vastuu yhdistyksessä ja säätiöissä osa 2</a></p>


Yhdistyksen ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten sekä toiminnanjohtajan ja muun toimivan johdon vastuu

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Yhdistys voi tarjota jäsenilleen verovapaasti kaikenlaista, mutta ei mitä tahansa

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future