PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Hallituksen esitystä uudeksi säätiölaiksi ei ole vielä annettu eduskunnalle. Viimeisin luonnos hallituksen esityksestä tuli julkisuuteen 27.3.2014. Varsinainen hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014. Tämän artikkelin lopussa on mainittu säätiölain hallituksen esitysluonnoksen sisältämiä muutoksia säätiölain vahingonkorvausvelvollisuutta koskeviin määräyksiin.</p>
<p>Voimassaoleva yhdistyslaki ja säätiölaki sisältävät toisiaan vastaavat määräykset hallituksen jäsenen, toimielimen jäsen ja toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuutta koskien.</p>
<p>Yhdistyslain (1989/503) 39 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Vastuu yhdistyksen jäseniä tai muuta kolmatta tahoa kohtaan seuraa ainoastaan yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla aiheutetuista vahingoista.</p>
<p>Vastaavasti säätiölain (5.4.1930/109) 12 a §:n mukaan säätiön toimielimen jäsen ja toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut säätiölle. Hän on myös velvollinen korvaamaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon kolmannelle osapuolelle, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla säätiölakia tai säätiön sääntöjä.</p>
<p>Yhdistyksen ja säätiön hallituksen jäsenen ja toimihenkilöiden vastuu voi perustua tämän lisäksi myös mm. rikosoikeudelliseen tai vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen.</p>
<h3>Vastuun edellytykset</h3>
<p>Jotta yhdistyslain 39 §:n ja säätiölain 12 a §:n mukainen vastuu voi syntyä, tulee yleisten vahingonkorvausoikeudellisten edellytysten olla olemassa; on syntynyt korvattava vahinko ja vahinko on syntynyt tahallisella tai tuottamuksellisella teolla. Korvattava vahinko yhdistys- ja säätiötoiminnassa on tavallisesti ns. taloudellinen vahinko.</p>
<p>Korvausvelvollisuus koskee sekä hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden omia toimia, että toimia, jotka he ovat delegoineet muun tahon (esim. toimihenkilöiden) suoritettaviksi mutta joista he kuitenkin ovat itse vastuussa.</p>
<p>Kuten osakeyhtiöoikeudellisen korvausvastuunkin määrittelyssä myös yhdistys- ja säätiöoikeudellisen korvausvastuun määrittelyssä huomioidaan ns. liiketoimintapäätösperiaate (Business Judgement Rule), jonka mukaan tavanomaiseen toimintaan sisältyvä riski ei koidu hallituksen jäsenen vastuulle, jos päätökset ovat olleet perusteltuja ja harkittuja yhdistyksen/säätiön eduksi. Yhdistyksen ja säätiön hallituksen ja toimielinten on siten päätöksenteossaan kyettävä dokumentoimaan, ettei päätöksellä ole tavoiteltu omaa etua, päätös perustuu riittävään valmisteluun ja aitona tavoitteena on ollut yhdistyksen/säätiön etu.</p>
<h3>Vahingonkorvauskanteen nostaminen</h3>
<p>Hallituksen jäsen tai toimihenkilö vastaa vahingoista, jos korvausta häneltä erikseen vaaditaan. Yhdistyksen valtuustolla ja yhdistyksen jäsenellä on oikeus nostaa vahingonkorvausta koskeva kanne. Voimassaoleva säätiölaki ei sisällä määräyksiä siitä, kenellä on oikeus nostaa vahingonkorvausta koskeva kanne. Käytännössä voidaan kuitenkin katsoa, että säätiön hallituksella on tehtävä huolehtia siitä, että vahingon aiheuttajalta vaaditaan korvausta säätiölle koituneesta vahingosta. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus voi nostaa vahingonkorvauskanteen säätiön puolesta. Myös kolmas osapuoli, esimerkiksi säätiön edunsaaja tai velkoja voi nostaa korvauskanteen heille aiheutetusta vahingosta.</p>
<h3>Vastuun rajoittaminen ja vastuuvapauden myöntäminen</h3>
<p>Korvausvastuuta ei yleensä ole sellaisella jäsenellä eikä toimihenkilöllä, joka ei ole osallistunut päätösten tekemiseen tai päätösten täytäntöönpanoon. Vastuuseen ei siten joudu hallituksen jäsen tai toimihenkilö, joka on ollut esteellisenä tai muutoin pätevästä syystä poissa päätöksenteosta. Vastuuseen ei myöskään joudu hallituksen eronnut jäsen. Hallituksen jäsenellä on myös mahdollisuus saada pöytäkirjaan merkityksi eriävä mielipiteensä ja siten rajoittaa vastuutaan. Vastuusta vapautuakseen eriävän mielipiteen esittäneen on lisäksi tullut äänestää asiassa päätöstä vastaan ja erota hallituksesta eikä hän saa osallistua päätöksen täytäntöönpanoon.</p>
<p>Kuitenkin on tärkeää huomata, että hallituksen jäsenen ja toimihenkilön velvollisuutena olevaan yhdistyksen/säätiön asioiden huolelliseen hoitamiseen kuuluu aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja tehtävien hoitamiseen. Hallituksen jäsenen tulee arvioida ennen tehtävän vastaanottamista, että hänellä on riittävästi aikaa perehtyä yhdistyksen/säätiön asioiden hoitamiseen ja osallistua kokouksiin. Siten esimerkiksi hallituksen kokouksista ja päätöksenteosta poisjääminen ei yksinään rajoita korvausvelvollisuutta vaan saattaa päinvastoin osoittaa tällaisen jäsenen huolimattomuuden tehtävän hoidossa.</p>
<p>Hallituksen jäsen ja toimihenkilöt vastaavat pääsääntöisesti vain vahingoista, joita he ovat aiheuttaneet toimikautensa aikana, vaikka vahinko ilmenisin vasta toimikauden päättymisen jälkeen. Lisäksi uusi hallituksen jäsen tai toimihenkilö saattaa joutua vastuuseen myös ennen toimikauden alkua tehdystä päätöksestä, ainakin jos hän on osallistunut päätöksen täytäntöönpanoon. Uudella hallituksen jäsenellä ja toimihenkilöllä on myös velvollisuus perehtyä aikaisemmin tehtyihin päätöksiin siinä määrin, että hänellä on tarvittaessa mahdollisuus välttää tai pienentää tehdyistä päätöksistä aiheutunutta vahinkoa.</p>
<p>Yhdistyksen kokouksen myöntämä vastuuvapaus ei poista vastuuta, joka kohdistuu muulle kuin yhdistykselle aiheutettuun vahinkoon. Myönnetty vastuuvapaus ei koske myöskään vastuuta perusteille, jotka eivät olleet tiedossa vastuuvapautta myönnettäessä. Säätiöissä mahdollisesti hallituksen yläpuolella olevan toimielimen tekemä vastuuvapautta koskeva päätös, ei poista Patentti- ja rekisterihallituksen tai kolmannen osapuolen oikeutta nostaa korvauskannetta vastuuvelvollista kohtaan.</p>
<h3>Toimihenkilön ja asiamiehen vastuu</h3>
<p>Toimihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa yhdistykseen tai säätiöön. Säätiöissä toimihenkilöllä tarkoitetaan muun muassa asiamiestä. Yhdistyslain 39 §:ssä ja säätiölain 12 a §:ssä on nimenomaiset säännökset, joiden mukaan työntekijäasemassa olevan korvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Korvausvastuuseen mahdollisesti joutuvia toimihenkilöitä ovat mm. taloudenhoitaja, sihteeri tai muu yhdistyksen edustaja. Korvausvelvollisuus ei edellytä, että henkilöllä olisi yhdistyksen tai säätiön nimenkirjoitusoikeutta.</p>
<p>Useimmiten edellä mainitut toimihenkilöt työskentelevät hallituksen ja/tai muiden toimihenkilöiden valvonnassa, jolloin heidät voidaan katsoa työntekijöiksi. Korvausvastuu työntekijän aiheuttamista vahingoista kanavoituu työsopimuslain (26.1.2001/55) 12 luvun ja vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 4 luvun mukaan yhdistykselle/säätiölle työnantajana eikä työntekijällä ole velvollisuutta korvata vahingosta yhdistykselle/säätiölle syntynyttä vahinkoa kuin tahallisesti aiheutettujen vahinkojen osalta.</p>
<p>Säätiölain muuttamista koskevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi on esitetty olennaisia muutoksia voimassa olevan säätiölain vahingonkorvausvelvollisuutta koskeviin määräyksiin. Esitetyt muutokset koskevat mm. säännöksiä siitä, kuka voisi joutua säätiöoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen ja kuka päättäisi vahingonkorvauskanteen nostamisesta.</p>
<p>Luonnoksen mukaan säätiöoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen voisi joutua säätiön johtoon kuuluvat eli hallituksen jäsen, mahdollisen hallintoneuvoston jäsen ja mahdollinen toimielin-toimitusjohtaja. Muun kuin laissa määritettyyn säätiön johtoon kuuluvan elimen ja toimihenkilön korvausvastuuseen sovellettaisiin jatkossa vahingonkorvauslain ja sopimusvastuun periaatteita.</p>
<h3>Aiheesta muualla</h3>
<p>Halila, Tarasti; Yhdistysoikeus, 2006, s. 537–543<br />
Loimu; Yhdistystoiminnan käsikirja, 2002, s. 121–122<br />
Kemppinen, Kela; <a href="http://www.saatiopalvelu.fi/media/tietolaari-files/julkaisut/saation-hallituksen-vastuu_1266416915.pdf">Muistio Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:lle muistio säätiön hallituksen vastuu</a>, 2009<br />
Perälä, Juutinen, Lilja, Lindgren, Reinikainen, Steiner; Yhdistyksen hyvä hallinto, 2008, s. 109–112</p>
<p>Yhdistyksen ja säätiön toimintaan liittyviä vastuukysymyksiä käsittelevän sarjamme aikaisemmat osat:</p>
<p><a href="https://uutishuone.pwc.fi/vastuu-yhdistyksissa-ja-saatioissa/">Vastuu yhdistyksessä ja säätiöissä osa 1</a><br />
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/vastuu-yhdistyksissa-ja-saatioissa-osa-2/">Vastuu yhdistyksessä ja säätiöissä osa 2</a></p>


Yhdistyksen ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten sekä toiminnanjohtajan ja muun toimivan johdon vastuu

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yhdistys voi tarjota jäsenilleen verovapaasti kaikenlaista, mutta ei mitä tahansa

Keskusverolautakunnan päätös KVL 2023/26 apurahasäätiön verotuksellisesta asemasta

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Reinikainen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta