Yhtiön terveystarkastus: pääoman menettämisen riskit ja korjauskeinot
Joulukuussa 2023 pidetyn osakeyhtiölakiwebinaarimme aiheena oli "Yhtiön terveystarkastus". Tarkastelimme osakeyhtiön oman pääoman riittävyyttä, sen seurantaa ja keinoja, joilla omaa pääomaa voidaan lisätä yhtiöön ja näin välttää osakeyhtiölain mukainen rekisteröintivelvollisuus. Webinaarissa muistutimme myös hallituksen jäsenten vastuusta oman pääoman seurannassa ja yhtiön maksukyvyn arvioinnissa sekä korostimme oikeustapausten kautta asian merkityksellisyyttä yrityksille ja niiden johdolle.
Joulukuussa 2023 pidetyn osakeyhtiölakiwebinaarimme aiheena oli ”Yhtiön terveystarkastus”. Tarkastelimme osakeyhtiön oman pääoman riittävyyttä, sen seurantaa ja keinoja, joilla omaa pääomaa voidaan lisätä yhtiöön ja näin välttää osakeyhtiölain mukainen rekisteröintivelvollisuus. Webinaarissa muistutimme myös hallituksen jäsenten vastuusta oman pääoman seurannassa ja yhtiön maksukyvyn arvioinnissa sekä korostimme oikeustapausten kautta asian merkityksellisyyttä yrityksille ja niiden johdolle.
Vaivat: Yhtiön pääoman menettäminen ja sitä koskeva rekisterimerkintä (OYL 20:23 §)
Osakeyhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Jos yhtiön hallitus havaitsee oman pääoman olevan negatiivinen, sen on viipymättä ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin oman pääoman korjaamiseksi, tai sillä on osakeyhtiölain mukainen velvollisuus ilmoittaa pääoman menettäminen rekisteröitäväksi kaupparekisteriin (OYL 20:23). Yhtiön oman pääoman väheneminen voidaan havaita yhtiön tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tai tilikauden aikana, esimerkiksi tavanomaisen talousraportoinnin kautta. Havaitsemisvelvollisuus onkin voimassa koko ajan, mikä korostaa hallituksen yleistä ja jatkuvaa velvollisuutta seurata yhtiön taloudellisen tilanteen kehittymistä.
Pääoman menettämisen rekisteröinti on tärkeää, koska se tuo yrityksen taloudellisen tilanteen kaikkien sidosryhmien tietoon. Rekisteröintivelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa hallituksen vahingonkorvausvastuuseen.
Osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, mikäli yhtiön oma pääoma tilintarkastajan tarkastaman tilinpäätöksen mukaan ylittää puolet osakepääomasta.
Julkisella osakeyhtiöllä on edellä mainitun lisäksi velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin jo siinä vaiheessa kun yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Julkisen yhtiön hallituksen on tällöin viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi.
Voinnin seuranta: yhtiön maksukyvyn merkitys
Yhtiön oma pääoman määrää ja maksukykyä arvioidaan myös erilaisissa varojenjakotilanteissa. Varojenjaon yleisistä edellytyksistä säädetään OYL 13 luvussa. Varojenjakoa rajoittavat erityisesti yhtiön oman pääoman määrää ja maksukykyä koskevat vaatimukset, joita voidaan arvioida niin kutsutun tasetestin ja maksukykytestin avulla.
Tasetesti (OYL 13:3)
OYL 13:3:n mukaisen ”tasetestin” mukaan varojenjaon tulee perustua yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Varojenjako voi tapahtua myös kuluvalta tilikaudelta, mikäli yhtiössä laaditaan osittaiselta tilikaudelta tilinpäätös, joka osoittaa OYL:n mukaisten varojenjaon edellytysten olevan olemassa. Varojenjaon perustana olevan tilinpäätöksen tulee olla vahvistettu ja tarvittaessa tilintarkastettu.
Maksukyky (OYL 13:3)
Yhtiön taloudellisen aseman olennaisten muutosten huomioiminen on keskeistä varojenjakotilanteissa. OYL 13:2:n mukaisen ”maksukykytestin” mukaan yhtiön varoja ei saa jakaa, jos [jaosta päätettäessä] tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai että varojenjako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden. Olennaista on se, mitä päätöstä tehtäessä tiedettiin tai olisi pitänyt tietää, ei niinkään se, mitä yhtiön maksukyvystä tiedetään päätöksen jälkeen ilmi tulleen tiedon valossa.
Maksukyvyn arviointi edellyttää yrityksen nykytilan tuntemisen lisäksi tulevaisuuden ennustamista. Maksukyvyn arvioinnissa voidaan käyttää monenlaista aineistoa, kuten tilinpäätöstä, kassabudjettia ja kannattavuuslaskelmia. Webinaarissa esitimme myös taloushallinnon näkökulmasta liiketoiminnan voinnin seurantaa ja seikkoja, jotka voivat indikoida yhtiön taloudellisia haasteita.
Varojenjakotilanteita voidaan arvioida myös yhtiön tilanteen kriittisyyden (kuten liiketoiminnan vakaus, omavaraisuusaste, rahoituslähteet) ja jaettavan määrän suuruusluokan perusteella, mikä voi auttaa hallitusta määrittämään riittävän huolellisen toiminnan tasoa erilaisissa päätöstilanteissa. Päätöksenteon voidaan liiketoimintaperiaatteen mukaisesti katsoa olleen huolellista, jos päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan ja riittäviin tietoihin, ja päätösten tarkoitus on yhtiön edun mukainen, eikä päätöksillä ole tavoiteltu omaa etua, eikä niihin sisälly muuta eturistiriitaa. Päätösten huolellinen perustelu ja päätöksenteon dokumentointi edesauttavat johdon huolellisen toiminnan osoittamista jälkeenpäin.
Lääkkeet: Oman pääoman korjaamisen keinot (OYL 9-12 luvut)
Omaa pääomaa vahvistamalla yhtiö voi välttää osakepääoman menettämisestä aiheutuvan rekisteröintivelvollisuuden. Osakeyhtiölaki mahdollistaa joustavia vaihtoehtoja oman pääoman vahvistamiseen, kuten pääomasijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan, pääomalaina, osakeannit ja velan muuntaminen. Vaihtoehdon valinnassa on hyvä huomioida muun muassa yhtiön omistusrakenne pääoman tarpeen aikataulu, pääomasijoituksen maksutapa ja pääomasijoituksen palautusmahdollisuus. On tärkeää harkita huolellisesti, mikä vaihtoehto sopii parhaiten oman yrityksen tarpeisiin ja tilanteeseen.
Katso koko webinaari tästä linkistä (vaatii rekisteröitymisen).
