Yritysjohtajien palkkioiden laskutuksessa piilee veroriski

Verokonsulttina törmää toisinaan tilanteisiin, joissa yrityksen johdossa hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai muuna keskeisenä avainhenkilönä toimiva on laskuttanut palkkionsa yrityksensä kautta. Ilmiö on yleinen, mutta ei valitettavasti kestä useissa tilanteissa päivänvaloa oikeellisen verotuksen näkökulmasta. Pahimmillaan se aiheuttaa sekä palkkion saajalle että sen maksajalle merkittävän veroriskin.

Ennakkoperintälain 13 § on kovin ehdoton siinä, että yrityksen hallintoelimen, kuten toimitusjohtajan tai hallituksen palkkiot ovat aina ja kaikissa tilanteissa henkilökohtaista, ennakonpidätyksenalaista tuloa, jota ei voi laskuttaa yritykselle työkorvauksena. Sen sijaan vaikeampi kysymys, johon ei yhtä selkeitä ja ehdottomia vastauksia voi antaa, on se, voiko tällainen ammattijohtaja laskuttaa samaan aikaan oman yrityksensä kautta jostain muusta palvelusta sellaista yritystä, jossa toimii samalla johtavassa asemassa ja saa siitä henkilökohtaista palkkiota. Palkan ja työkorvauksen rajanvedolta ei myöskään välty edes silloin, kun palkkioita maksetaan ulkomaille.

PwC järjesti tänä keväänä Hallitusammattilaiset ry:n jäsenille webinaarin hallitusammattilaisten verotuksesta. Tietoiskussa käytiin läpi mm. hallituspalkkioiden rinnalla yhtäaikaisesti tapahtuvan laskutuksen mahdollisuudesta.

Verotus- ja oikeuskäytäntö samanaikaiseen hallintopalkkioon ja laskutettavaan työkorvaukseen ei ole yleislinjaltaan kovin salliva. Tämä johtuu siitä, että yrityksen hallintoelimen, kuten toimitusjohtajan tai hallituksen yleistoimivalta on osakeyhtiölain näkökulmasta erittäin laaja ja siihen voidaan nähdä kuuluvan hyvin monia erilaisia tehtäviä. Vero-oikeuden näkökulmasta ei siis ole mahdollista sellainen, että toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ensin konsultoi itseään ja johtamaansa yritystä lähettäen mojovan laskun oman osakeyhtiönsä kautta ja sitten vaihtaa päässään hattua ja tekee yrityksen johtamiseen tarvittavan päätöksen saaden siitä vain vaatimattoman henkilökohtaisen palkkion.

Ymmärrettävästi työkorvauksen laskutuksen motiivina ovat yleensä verosäästöt, sillä ansiotuloverotuksen taso on ankaran progression myötä suuremmissa tuloissa paljon korkeampi kuin verorasitus yrittäjän osakeyhtiöstään nostamista tuloista. Vaikka oikeustila ei anna ammattijohtajien tilanteessa kovin laveasti laillisia suunnittelumahdollisuuksia, on kuitenkin olemassa joitakin tilanteita, joissa veroviranomainenkin on antanut hieman siimaa vapaammalle tulkinnalle.

Verohallinto kirjoittaa viranomaisohjeessaan Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus, että hallituksen jäsenyys tai toimitusjohtajuus voi joissakin tilanteissa kuulua osana konsultoinnin kokonaistoimeksiantoa. Tällöin henkilökohtaista toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen palkkiota on kokonaiskorvauksesta se osa, joka kohdistuu mainittuun yrityksen johtotehtävään ja muu osa on tapauskohtaisesti joko palkkaa tai työkorvausta.

Mitä tämä muu sitten voisi olla ja miten sen voi määritellä? Valmiita askelmerkkejä ei ole olemassa, vaan Verohallinto säilyttää vapautensa kokonaisharkintaan. Olennaista on kuitenkin kuvatussa kokonaistoimeksiannossa ja muissa tilanteissa tehtävien ja tehtäväkokonaisuuksien sekä niistä määräytyvien palkkioiden selkeä erillisyys. Työkorvaussuorituslajia voi myös yleisesti perustella verrattuna palkkaan toimeksisaajan liiketoiminnan laajuudella ja laadulla sekä esimerkiksi toimeksiannon läpinäkyvällä ja intressiristiriidattomalla hankintaprosessilla.

Entä mitä merkitystä on sillä, kun sanotaan, että jotakin ”ei voi laskuttaa”. Havaitessaan työkorvauksena laskutetun jotakin sellaista, jonka kuuluisi olla palkkaa tai palkkiota verotuksessa, Verohallinto saattaa aloittaa muutosverotuksen ja maksuunpanna maksajalle ja saajalle puuttuvien verojen lisäksi huomattavat veronkorotukset ja viivästysseuraamukset. Tällainen maksuunpano voi olla seurausta verotarkastuksesta, mutta aivan hyvin myös jostakin kevyemmästä ja yleisemmästä verovalvontatilanteesta, kuten eri verolajien kausivalvonnasta tai rekisteröintihakemuksen käsittelystä.

Yrityksen hallintohenkilöiden työkorvausten veroriskit voivat olla euromääräisesti huomattavia sekä koskevat yhtä lailla palkkion maksajaa kuin sen saajaa. Riskejä voi pienentää ja järjestelyjä vahvistaa huolellisella valmistautumisella. PwC:llä on vastaavista tilanteista paljon hyvää kokemusta ja osaamista.