PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<a href="https://corporatespirit.fi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Corporate Spirit</a>in tarina alkoi vuonna 1986, jolloin Jukka Pohjola perusti yhtiön, silloin nimeltään USP Corporate Image Oy, Turkuun. Liikeideana oli alusta lähtien erikoistua pitkälle räätälöityihin sisäisiin ja ulkoisiin yrityskuvatutkimuksiin, vaativiin B-to-B-asiakassuhdetutkimuksiin sekä tutkimustulosten hyödynnettävyyden parantamiseen. Tullessaan markkinoille yritys edusti aivan uutta asiakaslähtöistä ja hyvin laatutietoista ajattelua. 30 vuodessa Corporate Spirit kasvoi yli 30 huippuasiantuntijan innostavaksi yritykseksi, jonka tarkoituksena on luoda kestäviä menestystarinoita yhdessä asiakkaidensa kanssa.
Maaliskuussa 2019 päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto oli noin 3.1 miljoonaa euroa ja oikaistu käyttökate noin 450 000 euroa. Yhtiöllä on toimistot Espoossa ja Turussa ja reilut 30 työntekijää.
<h2>Markkinajohtajan seuraava askel: valmistautuminen yrityksen myyntiin</h2>
Corporate Spiritin liiketoiminnan keskiössä ovat korkealaatuiset tutkimus- ja kehittämispalvelut organisaation, johtamisen ja esimiestyön sekä tiimi- ja työyhteisötaitojen kehittämisessä ja tukemisessa. Nykyisin Corporate Spirit on markkinajohtaja henkilöstötutkimuksissa sekä 360-arvioinneissa Suomessa. Yhtiö on toteuttanut yli 4 500 HR-tutkimusta ja auttanut yli 400 asiakasorganisaatiota menestymään entistä paremmin, henkilöstönsä kautta.
Kesällä 2016 yhtiön perustaja Jukka Pohjola keskittyi hallitustyöskentelyyn, ja Corporate Spiritin toimitusjohtajan tehtäviin tarttui Laura Santasalo. Jo tällöin oli selvää, että tulevaisuudessa myös yhtiön omistuspohjaa tullaan tarkastelemaan uudelleen. Kun Jukka sitten vuoden 2018 aikana alkoi pohtia omistajastrategisia vaihtoehtoja tarkemmin, oli alusta alkaen tärkeää, että pitkän historian omaavalle yhtiölle löydetään ”hyvä uusi koti”. Jos yhtiö myytäisiin, uuden omistajan olisi kyettävä takaamaan tuleva kehitys ja työn jatkuminen.
Jukka Pohjola kilpailutti neuvonantajansa. Eurojakin mietittiin, mutta niitä tärkeämmäksi kriteeriksi neuvonantajia valittaessa nostettiin PwC:n sopivuus ja palvelu Turusta käsin. 
&#8220;Vahvuutenamme pidettiin myös globaalia verkostoamme, sillä ostajan uumoiltiin löytyvän mahdollisesti ulkomailta”, sanoo PwC:n yritysjärjestelyasiantuntija Ahti Koskilahti.
&#8220;Kauppaa alettiin valmistella loppuvuodesta 2018 ja kaupat <a href="https://www.vmp.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">VMP</a>:n kanssa tehtiin 1.4.2019. Suhteellisen nopean aikataulun mahdollisti hyvin suunniteltu ja valmisteltu prosessi, mutta myös se, että VMP oli ilmoittanut aidon kiinnostuksensa jo heti prosessin alkuvaiheissa”, Pohjola kertoo.
Kauppaa hierottiin luottamuksellisesti kulisseissa, avoimeen huutokauppaan ei haluttu. VMP:llä on hyvä maine ja pitkäaikainen historia suomalaisena henkilöstöpalveluyrityksenä, ja se valikoitui vahvaksi ostajakandidaatiksi. Lisäksi VMP:n ajatusmaailma tulevaisuuden kokonaisvaltaisesta työelämän ja organisaatioiden kehittämisestä oli yhtenevä Corporate Spiritin kanssa. Uusi hyvä koti oli löytynyt.
”En tuntenut entuudestaan Turun PwC:n ydintiimiläisiä, ja alkuun hieman arvelutti tiimin koostuminen nuorista miehistä. Asiantuntijoiden into, draivi ja osaaminen kuitenkin vakuuttivat, ja ydintiimiä täydennettiin tarpeen tullen PwC:n isommasta yritysjärjestelytiimistä. Yrityskauppaprosessi sujui kaikin puolin erinomaisesti, mistä täydet pisteet niin PwC:n tiimille kuin turhaa nipotusta välttäneelle ostajalle”, toteaa Jukka Pohjola.
<h2>Yrityskaupan lopputulos hyödyttää asiakkaita</h2>
VMP Oyj:n yrityskaupan tarkoituksena on tukea ja kehittää Corporate Spiritin palveluiden käyttöä kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan kehittämisen eri osa-alueilla. Tavoitteena on vahvistaa yhtiöiden edelläkävijyyttä ja markkinajohtajuutta organisaation ja johtamisen kehittämisen palveluiden parissa.
Yrityskaupan seurauksena pystytään tarjoamaan monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisesti asiakaskohtaisesti räätälöityjä palveluita. Uudet yhteistyökumppanit myös mahdollistavat ketterän kehittymisen sekä kustannustehokkuuden palvelutarjonnassa.
”Corporate Spirit on viime vuosina uudistunut yhä enemmän organisaatioiden ja ihmisten kehittäjäyritykseksi. Toimintamme kivijalkoina ja kilpailuetuna ovat tutkimukset työkaluina, kehitysosaaminen sekä teknologiaedelläkävijyys ja -kehitys. Osana VMP:tä voimme jatkaa tällä kehityksen tiellä ja tarjota asiakkaillemme aiempaa monipuolisemmat HR-palvelut”, toteaa Corporate Spiritin toimitusjohtaja Laura Santasalo.

Yrityskaupalla hyvä koti menestyneelle turkulaisyhtiölle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Vetovoimaindeksi: Ruotsi on yritysten kannalta Suomea houkuttelevampi

Oletko harkinnut vapaa-ajan asunnon ostoa ulkomailta?

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Ahti Koskilahti

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?