”Yritysten kestävä toiminta ei ole pelkästään tuottavaa vaan mitä suurimmassa määrin liiketoiminnan edellytys” – PwC Women 2022 -tapahtumassa keskusteltiin ESG:n lisäksi työelämän tunnetaidoista
”Tämä tuli tässä kohdassa tarpeeseen.”
”Tämä tuli tässä kohdassa tarpeeseen.”
Lausahdus oli osuva yhteenveto PwC Women 2022 -virtuaalitilaisuuden tunnelmista.
Yli 350 osallistujaa oli mukana tapahtumassa, joka vei hetkeksi ajatuksia pois synkästä maailman tilanteesta – vaikka Ukrainan rajua tilannetta ei täysin haluttukaan sivuuttaa.
Tilaisuuden vetäjä, partneri Mirva Laaksonen PwC:ltä kertoi, että naisten omia tilaisuuksia on ollut jo 14 kertaa. Koronapandemian takia tämä ja edellinen kerta on tavattu ja keskusteltu verkossa.
Varsinaisia teemoja olivat tällä kertaa ESG sekä työelämän tunnetaidot ja empatia.
Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvola veti omassa puheenvuorossaan yhteen kestävää sijoittamista tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Hän huomautti, että teema on nyt ajankohtaisempi kuin äkkiseltään huomaisi.
– Nyt on menossa historiallinen finanssisota, jossa sijoitusvarallisuuden pako Venäjältä on saanut mielettömät mittasuhteet. Kukaan ei vielä viikko sitten olisi uskonut tällaista mahdolliseksi, Silvola huomautti.
Hän pohtii, että itänaapuriin sijoittamisen riskit eivät kuitenkaan tulleet lopulta yllätyksenä. Viime aikojen tapahtumat ovat avanneet silmät näkemään asiat, jotka jokainen jollakin tapaa tiesi.
Irtautuminen idän energiantuotannosta on saamassa aikaan voimakkaan vihreän siirtymän, jossa ovat mukana kaikki yritysjohdosta, politiikoista ja mielipidevaikuttajista alkaen.
Silvola huomauttaa, että maailman riskikartalla Venäjä ei suinkaan ole ainoa punaisella hohkava. Vastuullisuuden riskejä tiedämme olevan muun muassa Kiinassa.
Parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä
Silvola kertoi lukuisista tutkimuksista, joissa ESG:n eli ilmaston, sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvän hallinnon huomioon ottava sijoittaminen tuottaa pitkällä aikavälillä tavanomaisempaa paremmin.
Usein kuullaan kysymys, täytyykö vastuullisen sijoittajan tinkiä tuotosta.
– Lyhyellä aikavälillä tuotosta aiheutuu kustannuksia, kun vastuullisuuteen investoidaan, mutta pitkällä aikavälillä vastuullisuus palkitsee.
Vastuullinen sijoittaja tekee usein eettisiä arvovalintoja ja poistaa salkustaan esimerkiksi ase-, alkoholi- ja aikuisviihdeteollisuuden.
– Poissulkeminen ei pienennä tuottoa. Ainoa poikkeus on tupakka. Sen poissulkemisesta tulee tuoton menetystä.
Kyse kilpailueduista
– Perinteisesti vastuullinen sijoittaminen on tarkoittanut yrityksille ja sijoittajille riskienhallintaa. Nyt rahoittajat ovat heränneet ESG:n teemoihin. On meneillään melkoinen kuhina, kun mietitään, miten kestävän kehityksen ydinmittareita sidotaan lainasopimuksiin, Silvola kertoo.
Vastuullisuus tarkoittaa yritykselle myös kustannusvaikutuksia. Jo arkijärki sanoo, että jos toiminta on tehokasta, säästää energiaa ja raaka-aineita, se paksuntaa kukkaroa.
Kahden viime vuoden aikana markkinoille on tullut vihreitä ja kestäviä lainoja. Silvola huomauttaa, että jos pankki ei ole ottanut ESG:n teemoja lainaneuvotteluissa vielä esille, seuraavalla kierroksella näin taatusti tapahtuu.
Pankki kysyy yrityksen kestävän kehityksen siirtymäsuunnitelmasta ja tavoitteista, joihin pyritään pääsemään esimerkiksi viiden vuoden aikana. Kuinka hyvin tässä onnistutaan, vaikuttaa lainakoron marginaaliin.
– Vastuullinen ja kestävä rahoitus on voimakkaasti rahoitukseen vaikuttava selkeä trendi ja alkaa vaikuttaa yhä pienempiin yrityksiin.
Myös inhimillinen ja sosiaalinen puoli sekä dataturvallisuus ovat yhä tärkeämpiä menestyksen ajureita ja näkyvät muun muassa rekrytoinneissa.
Silvola kertoo kuulleensa, kuinka työhaastatteluissa etenkin nuoret hakijat kysyvät yksityiskohtaisia kysymyksiä: he eivät halua tietää ainoastaan, minne yritys maksaa veronsa, vaan minne yrityksen omistajat maksavat veronsa.
Millaista on vastuuton sijoittaminen?
Silvolan tutkimusryhmä kysyi vastikään tutkimusta varten yli 5 000 suomalaiselta sijoittajalta, haluavatko he ottaa ESG-asiat huomioon sijoituspäätöksissään. Yli puolet vastasi, että kyllä. Kyllä-vastaajia olivat erityisetsi naiset sekä alle 40-vuotiaat sijoittajat.
Hän kertoo, että lisää kimmokkeita tulee jatkuvasti. EU:lta on tulossa massiivista raportoinnin regulaatiota, ja se tarkoittaa myös yritysten hallitusten vastuiden kasvua.
– Kun koronapandemia alkoi, kysyttiin, joko vastuullisuus unohtui. Itse asiassa kävi päinvastoin, vastuullinen sijoittaminen tuotti yhä paremmin.
– Nyt voi kysyä, mitä sota tekee vastuulliselle sijoittamiselle. Oma näkemykseni on, että tilanne kiihdyttää vihreää siirtymää ja sen myötä uusia investointeja ja sijoituksia vihreään teknologiaan ja hyvinvointiin.
Silvolalta kysytään niin ikään, millaista on vastuuton sijoittaminen. Hän sanoo, että viimeaikaiset tapahtumat ovat tehneet vastaamisesta aiempaa helpompaa.
– Se on sellaista, joka pitää vihreää siirtymää uhkana, ei kunnioita ihmisoikeuksia sekä on korruptoitavissa ja lahjottavissa. Kestävä toiminta ei ole enää pelkästään tuottavaa vaan mitä suurimmassa määrin liiketoiminnan edellytys, Silvola summaa.
Rahoitusta runsaasti tarjolla
Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine kertoo pohtineensa, miten sotatilanteessa on mahdollista puhua tahdikkaasti ilmastonmuutoksesta. Hänen mielestään kuitenkin akuuttien kriisien vyöryessä päälle on entistäkin tärkeämpää käydä läpi prioriteetit ja riskiarviot.
Akuutteihin kysymyksiin kuuluu muun muassa, mitkä asiat kriisissä ovat kiireellisiä. Ilmastonmuutos kuuluu näihin ja käy yhä vaikeammaksi, jos annamme sen karata käsistämme.
Ilmastonmuutoksen torjumisessa liiketoiminta-ajureita ovat kilpailuetu, kustannustehokkuus, maine ja regulaatio.
– Lähes kaikilla toimialoilla ilmastoratkaisujen edistäminen eturintamalla saa aikaan kilpailuetua. Päästöjen aiheuttamisesta tulee kiellettyä, yhä vaikeampaa tai vähintäänkin kalliimpaa.
Hyvä uutinen on, että ilmastoratkaisuihin on rahoitusta tarjolla ja vieläpä erittäin runsaasti. Kärkenä tässä ovat yksityiset kanavat, vaikka myös julkista rahaa on saatavilla.
Vihreät lainat alkavat olla tuttuja, ja tarjolla on myös kestävän kehityksen lainoja. Lainaehtoihin saatetaan liittää päästövähennystavoitteita. Myös vihreät bondit ovat yleistyneet.
Julkinen raha täydentää yksityistä ja on tarpeen, jotta poikkeuksellinen määrä investointeja saadaan liikkeelle lyhyessä ajassa.
Pelkästään EU:n Suomelle osoittamassa elvytyspaketissa on 800 miljoonaa euroa vihreään siirtymään. EU:n vihreän kehityksen green deal pitää sisällään 1 000 miljardia euroa käytettäväksi 10 vuoden aikana. Tuosta summasta Suomeen pelkästään Nesteelle tulee yli 80 miljoonaa euroa käytettäväksi vihreän vedyn ratkaisujen kehittämiseen.
Saatavilla on lisäksi kansallista innovaatiorahoitusta esimerkiksi Finnveralta, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Business Finlandilta.
Pääomalainoja myöntää myös Laineen edustama Ilmastorahasto, valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen.
Rahoituksen saamiseksi esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman on oltava uskottava.
Rahoituskohteissa otetaan huomioon, millaisia vaikutuksia niillä tavoitellaan, millainen päästövähennyspotentiaali niillä on. Toki myös liiketoiminta- ja tuottavuuden mahdollisuudet käydään läpi. Kriteeristö on hyvin yhtenäinen.
Näillä kriteereillä on rakennettu salkku, johon kuuluvat Solar Foods, Elstor, Magsort, Betolar, P2X Solutions ja Joensuu Biocoal. Mukana on toisin sanoen eri toimialojen yrityksiä. Laine kertoo, että rahaston hoidossa tuskaa teettää tarve arvioida yritysten aikaan saamia vaikutuksia.
– Sitä ei tehdä kerralla vaan se vaatii jatkuvaa tekemistä. Mutta onneksi voimme yhdessä tukea toisiamme ja seurata esimerkiksi, millaiseen asentoon raportointivaatimukset asettuvat.
Laine huomauttaa, että ilmastoasioiden edistäminen vaatii jatkossakin riskinottoa sekä työtä vaikutusten arvioinnissa ja raportoinnissa.
– Mutta sama savotta on edessä kaikilla. Edelläkävijät saavat kilpailuetua.
Tärkeät myötätunto ja myötäinto
Sokerina pohjalla naisten tapahtumassa oli vuorossa tutkija ja myötätuntokouluttaja Mia Paakkanen kertomassa työelämän tunnetaidoista ja myötäelämisestä.
Hänellä on mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka iso vaikutus työelämän tunnetaidoilla on yrityksen menestykseen.
Hän kertoi esimerkkinä amerikkalaisesta Prudential-vakuutusjätin fuusiosta. Johto päätti panostaa voimakkaasti empatiaan ja myötätuntoon. Tulokset olivat huimat, sillä tunnetaitojen avulla saatiin lopulta aikaan paremmat tulokset kuin mitä oli asetettu tavoitteeksi.
Fuusiosta huolimatta 95 prosenttia vanhoista asiakkaista säilyi uudessa yhtiössä, työntekijöiden tyytyväisyys kasvoi ja yrityksen tulos kasvoi 20 prosenttia.
Hienoja tuloksia on perusteltu nimenomaan tunnetaitojen isolla roolilla. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muiltakin toimialoilta. Keskeistä näissä kaikissa on ollut se, että työntekijät ovat saaneet tuntea, kuinka heistä välitetään aidosti.
– Välittämisen ja yhteenkuuluvuuden tunteiden puute on yhtä haitallista terveydelle kuin esimerkiksi liikalihavuus, liikkumattomuus tai tupakointi, Paakkanen kertoo.
Työpaikoilla välittäminen on myötätuntoa, johon kuuluu halu olla toisen vierellä, ja siihen kuuluu myös myötäinto. Tuolloin otetaan huomioon, mikä toiselle on tärkeää ja ollaan siitä kiinnostuneita. Innostutaan toisen mukana.
Myös jämäkkyys on myötätuntoa
Paakkanen huomauttaa, että harvassa ovat organisaatiot, joissa kaikki on hyvin. Mutta yhtä lailla harvassa organisaatiossa myöskään kaikki on mätää. Kaikissa tehdään joitakin asioita hienosti, ja näitä hienoja asioita kannattaa levittää. Hyvään keskittyminen lisää voimavaroja.
Hän korostaa, että myötätuntoon ja hyvään keskittyminen ei poista tarvetta kohdata ongelmia. Jämäkkyys on osa myötätuntoa. Jos ongelmia tai palautetta vältellään, evätään organisaatiolta ja ihmisiltä mahdollisuus oppia ja kehittyä.
Ensi vuonna kasvokkain
Amerikkalaisessa vakuutusjätissä käytössä on ollut muun muassa vastavuoroisuusrinki: jokainen tapahtumaan osallistuva kirjoittaa lapulle oman työnsä senhetkisen haasteen. Kollegat käyvät niitä läpi ja keksivät ratkaisuja toistensa paikka paikoin hyvinkin ongelmallisiin tilanteisiin.
Paakkanen vinkkaa, että vastavuoroisuuden ideaa voidaan toteuttaa vaikkapa nettifoorumeina sparrauksena.
Tunteet ja teot tarttuvat. Paakkanen kehottaa lähtemään liikkeelle pienillä teoilla, joilla osoitetaan välittämistä ihmisistä, joiden kanssa tehdään työtä.
– Empatiasta tulee vähitellen yhteinen voima, johon uskalletaan yhdessä panostaa yhä enemmän.
Tilaisuuden puhujia kiiteltiin vuolaasti. Keskustelu hoitui tällä kertaa chatissa, mutta iso toive on päästä verkostoitumaan ensi vuonna kasvokkain.
