Lakipalvelut
Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon
Perheyritysten omistajien tietoisuus omistajastrategiasta ja sen merkityksestä sekä samalla mielenkiinto prosessia kohtaan ovat kokemukseni mukaan kasvaneet...
- Aiheet
Yritysvastuudirektiivin vaikutukset yrityksille
EU:n parlamentti hyväksyi kesäkuussa odotetun direktiivin yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (yritysvastuudirektiivi), jonka odotetaan tulevan voimaan koko EU:ssa seuraavan parin vuoden aikana. Yritysvastuudirektiivi asettaa yrityksille velvollisuuden tunnistaa, lieventää ja torjua kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Yritysvastuudirektiivi on kuitenkin saanut osakseen myös kritiikkiä – se voisi olla tiukempikin. Pk-yritykset eivät sisälly direktiivin soveltamisalaan, eikä se enää sisällä johtajien velvollisuuksia, joiden avulla johtajia olisi voitu pitää vastuussa loukkauksista. Näin menetetään myös yksi mahdollisuus tehokkaasti suojella oikeuksien haltijoita.
Mitä direktiivi edellyttää?
Yritysvastuudirektiivi edellyttää, että yritykset noudattavat toiminnassaan ja toimitusketjuissaan huolellisuusvelvoitetta ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä seuraavilta osin:
- Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen toimintatapoihin ja johtamisjärjestelmiin
- Riskien ja vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
- Riskienhallinnan toteuttaminen
- Riskien ja niiden vaikutusten lieventäminen
- Valitusmekanismin käyttöönotto
- Huolellisuusvelvoitteen mukaisten toimien tehokkuuden seuraaminen
- Toimintakertomuksen laatiminen huolellisuusvelvoitteen mukaisista toimista
Yritysten on myös osallistettava huolellisuusvelvoiteprosessissa ryhmiä (mm. työntekijät, alkuperäiskansojen edustajat ja ihmisoikeuksien, ympäristöoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä hyvän hallintotavan puolustajat), joihin yrityksen toiminta vaikuttaa
Lisäksi direktiivi edellyttää, että yritykset laativat siirtymäsuunnitelman, joka vastaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Johdon bonukset on sidottava tämän tavoitteen toteutumiseen.
Keneen direktiivi soveltuu?
- EU:ssa toimiviin yrityksiin, joilla on yli 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, sekä emoyhtiöihin, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.
- EU:n ulkopuoliset yritykset, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa kuuluvat sääntöjen piiriin, jos vähintään 40 miljoonaa euroa liikevaihdosta on kertynyt EU:n alueella.
Rikkomukset ja yrityksille määrättävät rangaistukset
Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja oikeudellisiin seuraamuksiin sekä siviilioikeudellisiin vastuisiin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksistä aiheutuneista vahingoista. Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärän tulee olla vähintään 5 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Siten vastuullisuusriskit ovat nousemassa merkittäviksi taloudellisiksi ja oikeudellisiksi riskeiksi business- ja maineriskien lisäkäsi.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Yritysvastuudirektiivi tarjoaa mahdollisuuden kehittää yritysten toimintaa ja toimitusketjuja vähentämällä niiden negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Se merkitsee ajattelutavan muutosta, sillä se asettaa yritykset vastuuseen vaikutuksistaan ja tunnistaa niiden roolin kestävän tulevaisuuden luomisessa. Lain noudattaminen ei pelkästään lisää oikeusvarmuutta ja paranna yritysten riskienhallintaa, se myös edistää asiakkaiden luottamusta, työntekijöiden sitoutumista, rahoituksen saatavuutta sekä houkuttelee kestävään kehitykseen suuntautuneita sijoittajia ja osaajia, mikä johtaa lopulta pitkän aikavälin menestykseen ja kestävyyteen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Vaikka yritysvastuudirektiivin lopullinen versio on vielä julkaisematta, yritysten kannattaa jo nyt aloittaa valmistautuminen direktiivin täytäntöönpanoon esimerkiksi seuraavasti:
- Organisaation tietotason ja ymmärryksen kehittäminen omasta arvoketjusta (arvoketjun määrittely) ja sen ympäristöön ja ihmisiin liittyvistä vaikutuksista (ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi)
- Gap-analyysi, jossa arvioidaan yhtiön toimintatapojen ja johtamisjärjestelmien nykytila ja kehitystarve direktiivin edellytysten mukaisesti
- Luoda vaikutustenarviointiprosessi, toteuttaa ensimmäiset vaikutusarvioinnit sekä suunnitella ja rakentaa huolellisuusvelvoiteprosessi loppuun
On myös hyvä huomioida, että pian voimaan astuva CSRD vaatii huolellisuusvelvoiteprosessista raportointia. Siten vaikutusten tunnistaminen jo ennen kuin CSDDD velvoittaa yrityksiä toimiin, tukee myös CSRD:n raportointivelvollisuutta.
