Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa (trilogi) on saavutettu poliittinen sopimus yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (yritysvastuudirektiivi eli CSDDD).

Euroopan parlamentti hyväksyi yritysvastuudirektiivin jo viime kesäkuussa, ja sen odotetaan astuvan voimaan EU:ssa vuoden 2027 tienoilla. Yritysvastuudirektiivi asettaa yrityksille velvollisuuden tunnistaa, lieventää ja torjua kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Vastuullisesta liiketoiminnasta on tarkoitus tehdä normistandardi Euroopassa.

Yritysvastuudirektiivi on saanut osakseen myös kritiikkiä, sillä se voisi olla tiukempikin. Kolmikantaneuvotteluissa säilytettiin linjaus olla kirjaamatta johdolle vastuusäännöksiä. Pk-yritykset pysyvät direktiivin soveltamisalan ulkopuolella.

Mitä direktiivi edellyttää?

Yritysvastuudirektiivi edellyttää, että yritykset noudattavat toiminnassaan ja toimitusketjuissaan huolellisuusvelvoitetta ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä seuraavilta osin:

Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen toimintatapoihin ja johtamisjärjestelmiin
Riskien ja vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
Riskienhallinnan toteuttaminen
Riskien ja niiden vaikutusten lieventäminen
Valitusmekanismin käyttöönotto
Huolellisuusvelvoitteen mukaisten toimien tehokkuuden seuraaminen
Toimintakertomuksen laatiminen huolellisuusvelvoitteen mukaisista toimista

Yritysten on myös osallistettava huolellisuusvelvoiteprosessissa sidosryhmiä (mm. työntekijöitä, alkuperäiskansojen edustajia ja ihmisoikeuksien, ympäristöoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä hyvän hallintotavan puolustajia), joihin yrityksen toiminta vaikuttaa.

Lisäksi direktiivi edellyttää, että yritykset laativat siirtymäsuunnitelman, joka vastaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Johdon bonukset sidotaan tämän tavoitteen toteutumiseen.

Keneen direktiivi soveltuu?

EU:ssa toimiviin suurin yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa
EU:ssa korkean riskin toimialoilla toimiviin yrityksiin, joilla on yli 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa
EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa

Finanssisektori jää kolmikantaneuvotteluiden tuloksena syntyneessä sopimuksessa soveltamisalan ulkopuolelle. Finanssialan toimijat ovat velvoitettuja laatimaan Pariisin sopimuksen tavoitteita vastaavan siirtymäsuunnitelman. Muilta osin yritysvastuudirektiivin velvoitteet eivät toistaiseksi kohdistu finanssialan toimijoihin. Direktiiviin jää tarkistuslauseke, joka mahdollistaa rahoitusalan sisällyttämisen soveltamisalan piiriin myöhemmin.

Rikkomukset ja yrityksille määrättävät rangaistukset

Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja oikeudellisiin seuraamuksiin sekä siviilioikeudellisiin vastuisiin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksistä aiheutuneista vahingoista. Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärän tulee olla vähintään 5 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Siten vastuullisuusriskit ovat nousemassa merkittäviksi taloudellisiksi ja oikeudellisiksi riskeiksi liiketoiminta- ja maineriskien lisäksi.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

Yritysvastuudirektiivi tarjoaa mahdollisuuden kehittää yritysten toimintaa ja toimitusketjuja vähentämällä niiden negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Se merkitsee ajattelutavan muutosta, sillä se asettaa yritykset vastuuseen vaikutuksistaan ja tunnistaa niiden roolin kestävän tulevaisuuden luomisessa. Lain noudattaminen ei pelkästään lisää oikeusvarmuutta ja paranna yritysten riskienhallintaa, vaan edistää myös asiakkaiden luottamusta, työntekijöiden sitoutumista, rahoituksen saatavuutta sekä houkuttelee kestävään kehitykseen suuntautuneita sijoittajia ja osaajia, mikä johtaa lopulta pitkän aikavälin menestykseen ja kestävyyteen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Neuvoston ja komission välisen poliittisen sovun myötä yritysvastuusääntelyn voimaantulo EU:ssa on enää virallista hyväksyntää vaille varmaa. Viimeistään nyt kannattaa yritysten aloittaa valmistautuminen direktiivin täytäntöönpanoon esimerkiksi seuraavasti:

Henkilöstön kouluttaminen kestävyysseikoista ja huolellisuusvelvoitteesta
Organisaation tietotason ja ymmärryksen kehittäminen omasta arvoketjusta (arvoketjun määrittely) ja sen ympäristöön ja ihmisiin liittyvistä vaikutuksista (ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi)
Gap-analyysi, jossa arvioidaan yhtiön toimintatapojen ja johtamisjärjestelmien nykytila ja kehitystarve direktiivin edellytysten mukaisesti
Luoda vaikutustenarviointiprosessi, toteuttaa ensimmäiset vaikutusarvioinnit sekä suunnitella ja rakentaa huolellisuusvelvoiteprosessi loppuun

On myös hyvä huomioida, että pian voimaan astuva CSRD vaatii huolellisuusvelvoiteprosessista raportointia. CSDDD:n ja CSRD:n huolellisuusstandardit ovat pitkälti yhteneväiset. Siten vaikutusten tunnistaminen jo ennen kuin CSDDD velvoittaa yrityksiä toimiin, tukee myös CSRD:n raportointivelvollisuutta.