PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Euroopan parlamentti hyväksyi yritysvastuudirektiivin jo viime kesäkuussa, ja sen odotetaan astuvan voimaan EU:ssa vuoden 2027 tienoilla. Yritysvastuudirektiivi asettaa yrityksille velvollisuuden tunnistaa, lieventää ja torjua kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Vastuullisesta liiketoiminnasta on tarkoitus tehdä normistandardi Euroopassa.</p>
<p>Yritysvastuudirektiivi on saanut osakseen myös kritiikkiä, sillä se voisi olla tiukempikin. Kolmikantaneuvotteluissa säilytettiin linjaus olla kirjaamatta johdolle vastuusäännöksiä. Pk-yritykset pysyvät direktiivin soveltamisalan ulkopuolella.</p>
<h2>Mitä direktiivi edellyttää?</h2>
<p>Yritysvastuudirektiivi edellyttää, että yritykset noudattavat toiminnassaan ja toimitusketjuissaan huolellisuusvelvoitetta ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä seuraavilta osin:</p>
<ul>
<li>Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen toimintatapoihin ja johtamisjärjestelmiin</li>
<li>Riskien ja vaikutusten tunnistaminen ja arviointi</li>
<li>Riskienhallinnan toteuttaminen</li>
<li>Riskien ja niiden vaikutusten lieventäminen</li>
<li>Valitusmekanismin käyttöönotto</li>
<li>Huolellisuusvelvoitteen mukaisten toimien tehokkuuden seuraaminen</li>
<li>Toimintakertomuksen laatiminen huolellisuusvelvoitteen mukaisista toimista</li>
</ul>
<p>Yritysten on myös osallistettava huolellisuusvelvoiteprosessissa sidosryhmiä (mm. työntekijöitä, alkuperäiskansojen edustajia ja ihmisoikeuksien, ympäristöoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä hyvän hallintotavan puolustajia), joihin yrityksen toiminta vaikuttaa.</p>
<p>Lisäksi direktiivi edellyttää, että yritykset laativat siirtymäsuunnitelman, joka vastaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Johdon bonukset sidotaan tämän tavoitteen toteutumiseen.</p>
<h2>Keneen direktiivi soveltuu?</h2>
<ul>
<li>EU:ssa toimiviin suurin yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa</li>
<li>EU:ssa korkean riskin toimialoilla toimiviin yrityksiin, joilla on yli 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa</li>
<li>EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa</li>
</ul>
<p>Finanssisektori jää kolmikantaneuvotteluiden tuloksena syntyneessä sopimuksessa soveltamisalan ulkopuolelle. Finanssialan toimijat ovat velvoitettuja laatimaan Pariisin sopimuksen tavoitteita vastaavan siirtymäsuunnitelman. Muilta osin yritysvastuudirektiivin velvoitteet eivät toistaiseksi kohdistu finanssialan toimijoihin. Direktiiviin jää tarkistuslauseke, joka mahdollistaa rahoitusalan sisällyttämisen soveltamisalan piiriin myöhemmin.</p>
<h2>Rikkomukset ja yrityksille määrättävät rangaistukset</h2>
<p>Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja oikeudellisiin seuraamuksiin sekä siviilioikeudellisiin vastuisiin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksistä aiheutuneista vahingoista. Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärän tulee olla vähintään 5 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Siten vastuullisuusriskit ovat nousemassa merkittäviksi taloudellisiksi ja oikeudellisiksi riskeiksi liiketoiminta- ja maineriskien lisäksi.</p>
<h2>Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?</h2>
<p>Yritysvastuudirektiivi tarjoaa mahdollisuuden kehittää yritysten toimintaa ja toimitusketjuja vähentämällä niiden negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Se merkitsee ajattelutavan muutosta, sillä se asettaa yritykset vastuuseen vaikutuksistaan ja tunnistaa niiden roolin kestävän tulevaisuuden luomisessa. Lain noudattaminen ei pelkästään lisää oikeusvarmuutta ja paranna yritysten riskienhallintaa, vaan edistää myös asiakkaiden luottamusta, työntekijöiden sitoutumista, rahoituksen saatavuutta sekä houkuttelee kestävään kehitykseen suuntautuneita sijoittajia ja osaajia, mikä johtaa lopulta pitkän aikavälin menestykseen ja kestävyyteen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.</p>
<p>Neuvoston ja komission välisen poliittisen sovun myötä yritysvastuusääntelyn voimaantulo EU:ssa on enää virallista hyväksyntää vaille varmaa. Viimeistään nyt kannattaa yritysten aloittaa valmistautuminen direktiivin täytäntöönpanoon esimerkiksi seuraavasti:</p>
<ul>
<li>Henkilöstön kouluttaminen kestävyysseikoista ja huolellisuusvelvoitteesta</li>
<li>Organisaation tietotason ja ymmärryksen kehittäminen omasta arvoketjusta (arvoketjun määrittely) ja sen ympäristöön ja ihmisiin liittyvistä vaikutuksista (ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi)</li>
<li>Gap-analyysi, jossa arvioidaan yhtiön toimintatapojen ja johtamisjärjestelmien nykytila ja kehitystarve direktiivin edellytysten mukaisesti</li>
<li>Luoda vaikutustenarviointiprosessi, toteuttaa ensimmäiset vaikutusarvioinnit sekä suunnitella ja rakentaa huolellisuusvelvoiteprosessi loppuun</li>
</ul>
<p>On myös hyvä huomioida, että pian voimaan astuva CSRD vaatii huolellisuusvelvoiteprosessista raportointia. CSDDD:n ja CSRD:n huolellisuusstandardit ovat pitkälti yhteneväiset. Siten vaikutusten tunnistaminen jo ennen kuin CSDDD velvoittaa yrityksiä toimiin, tukee myös CSRD:n raportointivelvollisuutta.</p>


Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Saara Vahvaselkä

Palvelumme

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero