Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Ensimmäiset oppini sain havainnoimalla omia esimiehiä ja vanhempia tieteenharjoittajia, sen jälkeen erilaisten valmennusten kautta ja kirjoja lukemalla. Tästä kaikesta on muodostunut oma johtamisnäkemykseni. Hyvän johtamisen perusteet ovat mielestäni ajattomia.</p>
<p>Johtaminen ei ole tähtitiedettä. Se on ennen kaikkea kyky kohdata ihmisiä siten, että henkilöt tuntevat itsensä arvostetuiksi.</p>
<blockquote><p>Johtamiskäsityksessäni korostuu vahvasti myös johtamiseen liittyvä vuorovaikutus, jossa on mukana aina kaksi tai useampia ihmisiä. Molemmilla osapuolilla on näissä tilanteissa vastuu, ei vain henkilöllä, jolla on tilanteessa esimiehen rooli.</p></blockquote>
<p>Paras johtaminen ei siis synny vain johtajan tavalla johtaa, vaan myös vuorovaikutuksessa olevan toisen henkilön kyvyllä toimia yhteistyössä ja johtaa itseään. Puhun henkilökohtaisen vastuun kantamisesta.</p>
<p>Hyvä johtaminen muodostuu mielestäni seuraavista asioista, joita tarkastelen kahden kokonaisuuden – positiivisen vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen vastuun – kautta. Monet alla listatuista kohdista kuulostavat itsestään selviltä, mutta niiden toteutumisen eteen varsinkin koko yritystasolla on tehtävä paljon ja jatkuvaa työtä.</p>
<h2><span style="color: #800000;">Positiivinen vuorovaikutus</span></h2>
<h3>Valmentava ja innostava ote johtamiseen</h3>
<p>Innostaminen on ihan keskeistä hyvässä johtamisessa. Nykypäivänä työtä tehdään useimmiten tiimeissä ja sillä miten itse käyttäydymme, on iso merkitys myös muiden ihmisten fiilikselle ja tekemiselle. Organisaatiotasot ja rakenteet eivät oikeasti saa mitään aikaiseksi, vaan me ihmiset niitä asioita teemme. Johtamisessa pitääkin keskittyä hyvään ihmisistä lähtevään kannustavaan johtamiseen kaikilla organisaation tasoilla. Parhaat tiimit menestyvät valmentamalla, ei käskyttämällä.</p>
<h3>Arvostan yksilöitä sellaisina kuin he ovat</h3>
<p>Mielestäni hyvä johtaminen lähtee liikkeelle ihmisten vahvuuksien kautta; jos jollakin ihmisellä on vahva sisäinen motivaatio tai intohimo tehdä asioita, tämä johtaa lähes aina hyvään lopputulokseen. Johtajan tehtävä on tunnistaa ja keskusteluttaa ihmisistä nämä vahvuudet esille. Johtajan tehtävä on katsoa myös koko pelikenttää ja ohjata ihmisten tekemisiä niin, että kaikille pelipaikoille löytyy tai kasvaa sopivia pelaajia vahvuuksien ja intohimojen puitteissa talon sisältä sopivassa aikataulussa. Jos riittävästi osaamista ei löydy talon sisältä, tarvittavaa osaamista ja kompetenssia on haettava ajoissa talon ulkopuolelta.</p>
<h3>Keskittyminen positiivisiin asioihin itseluottamuksen vahvistamiseksi</h3>
<p>Maailman sivu on tehty tutkimuksia, jotka osoittavat, että positiivisella kannustamisella on todella iso merkitys siihen, kuinka arvostetuksi koemme itsemme organisaatiossa. Tunnemmeko luottamusta toisiamme kohtaan? Lisääkö esimiehemme itseluottamustamme vai viekö hän sitä pois? Hyvään johtamiseen kuuluu se, että positiivisia tekijöitä nostetaan tietoisesti esille – juhlitaan voittoja, palkitaan hyvistä suorituksista ja tehdään kaikki tämä todella näkyväksi. Tällaiset teot ja positiivinen palaute parantavat itseluottamusta, minkä merkitystä yritysmaailmassakaan ei pitäisi aliarvioida. Omaan mielialaan pystyy vaikuttamaan ajattelemalla positiivisesti ja sama pätee myös koko organisaation tasolla.</p>
<h3>Johtajan tehtävä on auttaa muita kehittymään ja menestymään</h3>
<p>Johtajan rooli on palveluammatti. Johtajan tehtävä on mahdollistaa muiden menestystä ja kasvamista. Auttamalla tiimiläisiä saavuttamaan omat tavoitteensa esimies saavuttaa usein myös omansa. Yksin ei kukaan, ei johtajakaan, nykyään pärjää, mutta yhdessä tekemällä saada ihmeitä ja haluttua muutosta aikaiseksi.</p>
<h3>Oman esimerkin voimalla johtaminen</h3>
<p>Hyvän johtajan pitää pystyä johtamaan vahvasti esimerkin voimalla. Johtajan pitää pystyä työskentelemään, kuten vaatii muitakin työskentelemään, ja mieluummin vielä vähän tiukemmin kuin muut. Johtajan pitää näkyä käytävillä, tapahtumissa ja myös yhä enenevässä määrin sosiaalisessa mediassa – viestintää ja läsnäoloa monen kanavan kautta.</p>
<h3>Rohkaiseminen ajatusten jakamiseen</h3>
<p>Paras viisaus harvoin asuu ylimmässä johdossa tai johtoryhmässä. Johtajan tehtävä on omalta osaltaan varmistaa, että on olemassa väylät ja tavat, että kaikki pystyvät tuomaan esille hyviä ajatuksia ja ideoita siitä, miten eri asioita voisi kehittää ja mitkä ovat asiakastarpeet juuri nyt ja tulevaisuudessa. Yleensä parhaat ideat ja innovaatiot tulevat ns. eturintamasta työskenteleviltä ihmisiltä, jotka eniten viettävät aikaa asiakkaiden kanssa – oli sitten kyse ulkoisista tai sisäisistä asiakkaista.</p>
<h3>Strategiaan yhdistetyt tavoitteet ja roolittaminen</h3>
<p>Kokemukseni mukaan ihmiset haluavat oikeasti ymmärtää, miten heidän tekemisensä liittyy ns. isoon kuvaan – firman strategiaan, oman liiketoiminnan kehittymiseen ja oman ryhmän tekemiseen. Toki tänä päivänä lähtöoletus on, että hyvissä yhtiössä mahdollisimman paljon tietoa on kaikkien saatavilla ja asioista viestitään avoimesti, jotta ihmiset tietävät missä mennään. On silti tärkeää, että johtajat organisaation eri osissa ja tasoilla aina välillä muistuttavat, miten asiat liittyivätkään toisiinsa ja isoon kuvaan. Arjen touhussa oma katsontakanta voi joskus kaventua. Ison kuvan ymmärtäminen luo usein myös enemmän merkityksellisyyttä työhön.</p>
<h2><span style="color: #800000;">Henkilökohtainen vastuu</span></h2>
<h3>Otan ja kannan vastuun omasta toiminnastani</h3>
<p>Yrityksissä on fiksuja ihmisiä töissä. Tähän pyritään tiukalla ja ammattitaitoisella rekrytoinnilla ja kiinnittämällä jo rekrytoinnissa huomiota substanssiosaamisen lisäksi mm. firman ja ihmisten arvomaailmojen sopivuuteen. Lähtökohta johtamisessa pitää olla, että jokainen kantaa vastuunsa omasta tontistaan ja tämän takia firmassa ei tarvitse ihan joka asiaa kontrolloida.</p>
<blockquote><p>Kontrolli ja vastuu tekemisistä on mahdollisimman pitkälle vietynä tiimeille tai henkilökohtaiselle tasolle.</p></blockquote>
<p>Kun sovitaan, että jotain tehdään niin se myös tehdään. Jos tekemiseen tarvitaan apua, on henkilön omalla vastuulla sitä pyytää ja toisaalta muiden vastuulla auttaa, jos joku apua pyytää. Jos on ongelmia esimerkiksi aikataulujen suhteen, siitä kerrotaan ajoissa, että tilanteet voidaan ratkaista ja tehdä päätöksiä yhdessä. Ei siis ihmetellä vasta silloin, kun deadline tuli jo syliin. Tällä tavalla organisaatiossa säilyy ketteryys tekemisessä.</p>
<h3>Tavoitteellinen itsensä johtaminen</h3>
<p>Keskeistä johtamisessa ja henkilökohtaisen vastuun kantamisessa on itsensä johtaminen ja kehittäminen. Parhaat esimiehet ja myös asiantuntijat ovat käyttäneet merkittävästi aikaa, että ymmärtävät omat vahvuutensa ja kehityskohteet ja myös sen, miten oma tekemisen tapa vaikuttaa muihin. Palautteen pyytäminen 360-asteen periaatteella on tässä oleellista. Miltä oma johtaminen ja tekeminen tuntuu muista? Miten voi sitä kehittää? Palautetta pyydetään nimenomaan tavoitteellisesti itsensä kehittämistä varten – ei muita varten.</p>
<p>Nämä näkemykset ovat minun ajatuksiani hyvästä johtamisesta, ja näitä yritän toteuttaa työssäni. Näkemykseni eivät ole parempia tai oikeampia kuin jonkun toisen tapa johtaa tai ajatella; hyviin tuloksiin voi päästä hyvinkin erilaisilla johtamistavoilla.</p>
<blockquote><p>Jokaisen johtajan ja yrityksen on hyvä miettiä ja tehdä tietoinen valinta, mikä on se johtamistapa, joka kyseisessä tapauksessa tai yhtiössä johtaa pitkällä aikavälillä parhaaseen lopputulokseen.</p></blockquote>
<p>Suosittelen myös, että valittu johtamistapa kirjoitetaan yhtiössä auki siten, että se on myös helppo viestiä organisaatiossa ja esimerkiksi rekrytointitilanteissa eteenpäin.</p>
<p>Johtajana toimiminen on vastuullinen paikka. Se antaa isoja mahdollisuuksia kehittää muita, mutta myös isoja kasvun paikkoja itselle. Toivon, että mahdollisimman moni ottaa ja saa jossakin vaiheessa uraa vastuun paitsi itsensä myös muiden johtamisesta. Se on kasvattavaa,  ja johtamiskokemusta rikkaampana oma toiminta eri rooleissa kehittyy nopeasti.</p>


Ajatuksia hyvästä johtamisesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen