Alitajuiset ennakkoluulot tasa-arvon esteenä

1. Tiedostamattomat ennakkoluulot esimerkiksi siitä, mitkä asiat ovat ”tyttöjen juttuja” ja mitkä taas ”poikien puuhia”, syntyvät vähitellen kokemusten myötä. Se, että tytöt pitäisivät pinkistä ja hakeutuvat mielellään hoiva-ammatteihin tai että pojat tykkäävät raisuista leikestä ja matematiikasta, ei ole syntymässä saatua, vaan kasvatuksen ja kokemusten tulosta. Sen vuoksi niitä voidaan myös tehdä näkyväksi, ja niitä voidaan purkaa ilman että niiden annetaan ohjata vaikkapa ammatinvalintaa.

2. Tiedostamattomat ennakkoluulot ovat monimutkainen ilmiö, joihin on vaikea päästä käsiksi. Niiden pohjalta mahdollisesti syntyneet epätasa-arvoa tuottavat käytännöt paljastavat niistä osan. Me kaikki kannamme tiedostamattomia ennakkoasenteita mukanamme.

3. Näitä ennakkoluuloja tai niitä kantavia ihmisiä on vaikea alkaa muuttaa, mutta onneksi on yksi keino: toimintaa ja prosesseja muuttamalla voidaan yrittää luoda kaikille samanarvoiset edellytykset. Kysymys on johtamisen prosesseista, jotka riippumatta toimijan tiedostetuista tai tiedostamattomista ennakkoluuloista johtavat kaikkien kohdalla tasapuolisiin käytäntöihin.

4. Työelämässä kysymys on rekrytointiin, ylenemiseen, palkkaukseen ym. vastaaviin liittyvästä johtamisesta ja sen käytännöistä. Palkka-erot naisten ja miesten välillä johtuvat osittain siitä, että naiset kouluttautuvat harvemmin teknisille aloille, joilla sen seurauksena on enemmän miehiä. Palkatkin ovat lähtökohtaisesti paremmat kuin vaikkapa hoiva-aloilla.

Janne kysyi lopuksi, mitä tasa-arvo minulle merkitsee. Totesin, että siinä on kysymys ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvosta ja oikeudesta tulla nähdyksi omana itsenään, ei pelkästään sukupuoleen mahdollisesti sisältyvien ennakkokäsitysten kautta. Tasa-arvo tarkoittaa henkilökohtaisesti minulle myös sitä, että omien lasten sukupolven ei tarvitsisi enää kahlata läpi kaikkia samoja kokemuksia kuin meidän vanhempien.

Tiedostamattomat ennakkoluulot eivät ole vain sukupuolten tasa-arvon toteutumisen este, vaan voivat näkyä muutakin monimuotoisuutta kahlitsevana tekijänä.

Janne tiivisti lopuksi sanomansa toteamalla, että tutkimusten mukaan monimuotoiset organisaatiot ovat tehokkaita ja tuloksellisia.

Itse jäin vielä miettimään, että mitähän kaikkia ennakkoluuloja minunkin alitajuntani edelleen tuottaa. Niihin pitäisi päästä käsiksi. Ehkä se sama lääke toimii oman itseni kanssa kuin mitä Janne Tienari kertoi organisaatioista: tutkimalla toimintaa ja tekemisen tapoja saadaan selville vinoutuneet käsitykset.

Omallakin kohdalla on siis katsottava oman johtamisen ja vuorovaikutuksen tuloksia. Silti osa tiedostamattomista ennakkoluuloista todennäköisesti jää pimentoon. Onneksi myös lähellä olevat ihmiset voivat toimia peilinä ja keskustelukumppanina valottaen tätäkin puolta omasta persoonasta. Muistetaan kuitenkin, ettei se ole peilin vika, jos oma naama on vino.

**********

Kuuntele Sustiskahvien jakso Kuinka murtaa työelämän tiedostamattomia ennakkoluuloja?

Kuuntele iTunesissa

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.