Anna meille arvoa

Toden totta, maailma on muuttunut näiden vuosien aikana. YK:n Vastuullisen sijoittamisen periaatteet on allekirjoittanut jo 1 380 sijoittajaa, pääomasijoittajaa, varainhoitajaa ja palveluntuottajaa. Suomalaisia tuosta joukosta on 33.

ESG on alkanut tulla terminä tutummaksi: moni tunnistaa kirjainten takaa sanat Environment, Social ja Governance eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan ja johtamiseen liittyvät ulottuvuudet.

Sitoutuminen periaatteisiin tarkoittaa, että allekirjoittaja ottaa ESG-asiat huomioon omassa sijoitusprosessissaan, omistajakäytännöissään sekä sijoituskohteeltaan odottamassaan raportoinnissa. Lisäksi allekirjoittaja lupaa edistää vastuullista sijoittamista toimialalla sekä tehdä näissä asioissa yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Sitoutujan myös odotetaan raportoivan omista vastuullisen sijoittamisen toimistaan vuosittain.

Kyse on aika vahvasta muutosajurista, ja markkinoilla on alkanut tapahtua. Sijoittajat ovat kyselleet varoja kerääviltä pääomasijoittajilta, miten ne hoitavat omia ESG-asioitaan ja edellyttävätkö ne sijoituskohteiltaan jotakin niihin liittyvää. Tämä on kiihdyttänyt pääomasijoittajien sitoutumista. Pikaisella tarkastelulla suomalaisista pääomasijoittajista alle puolelta löytyy tällä hetkellä oma ESG-politiikka. Viisi vuotta sitten niitä oli tuskin kellään.

Vaikka edistymisestä voi iloita, niin suuriin hurraa-huutoihin ei taida olla aihetta. Pelkät politiikat eivät riitä, vaan niitä on myös sovellettava aktiivisesti käytäntöön. Varsinaisesti ESG-asiat pitää valjastaa luomaan arvoa sijoituskohteelle. Tämä päätee hyvin pääomasijoittajiin mutta myös kehen tahansa sijoittajaan, joka tavoittelee kohdeyrityksen omista-arvon kasvattamista.

Tässä kohtaa kuitenkin törmää suureen kysymysmerkkiin. Mitkä ESG-tekijät tuottavat eniten arvoa? Miten niihin sisältyvä arvonluontipotentiaali saadaan realisoiduksi? Miten siitä pitää raportoida? Kaikki hyviä kysymyksiä, joihin kuitenkin on vähän vastauksia.

Olen miettinyt tätä asiaa useasti, ja löytänyt ainakin yhden tekijän, joka pitäisi ensin pystyä ratkaisemaan: me emme taida ymmärtää kovin hyvin, mitä kaikkia tekijöitä ja pääomanlajeja arvonmuodostukseen tarvitaan. Taloudellinen pääoma on hallussa, ja luonnon meille tarjoama pääomakin on helppo ymmärtää. Mutta entä ne muut, kuten inhimillinen, sosiaalinen jne. pääoma?

PwC:n yritysvastuubarometri 2015 kertoo, että 9 prosenttia analysoiduista 151 yrityksestä on kuvannut arvonluontiaan siten, että taloudellista pääomaa useammat pääomanlajit on otettu siinä huomioon. Se ei vielä ole suuri joukko yrityksiä, mutta pää on avattu.

Vaikka monet ESG-asiat ovat hyviä ja tavoiteltavia itsessään, haemme niistä kuitenkin aikaisempaa selkeämmin myös taloudellista arvoa joko suoraan tai välillisesti. Uskon, että tulemme näkemään nopeaa kehitystä sen ymmärtämisessä ja kuvaamisessa, miten ESG-asiat vaikuttavat sekä kassavirtaan että rahoituksen hintaan ja miten niiden avulla saadaan aikaan kestävää taloudellista kasvua. Tämä vaatii myös metodologiakehitystä, mutta sen asian kimpussa meistä jo on moni. Seuraavassa kirjassanikin tulee olemaan ESG-aiheesta aikaisempaa enemmän sivuja. Tämä on lupaus.