Arvo pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perustana

2.6.2020  |  Blogi

Yksi yrityksen tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa osakkeenomistajille arvoa pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin arvo kulkee käsi kädessä muiden sidosryhmien tarpeiden kanssa, vaikka lyhyellä aikavälillä johtajat joutuvat tekemään päätöksiä, jotka saattavat suosia yksittäistä sidosryhmää. Tärkeintä päätöksentekotilanteessa on miettiä, mikä on järkevintä yrityksen pitkän aikavälin arvoon peilaten. Kun yrityksen terveys on hyvällä pohjalla, pystyy se tuottamaan arvoa myös muille sidosryhmille.

Nimensä mukaisesti pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tehtävänä on mitata ja palkita johtajia pitkän aikavälin menestyksestä. Kvartaalitalous kuitenkin luo yrityskulttuureihin lyhyen aikavälin mentaliteettia, jota voi olla vaikea sivuuttaa.

Tuoreen johdon palkkaselvityksemme mukaan Helsingin pörssin suurien yhtiöiden, vuoden 2019 alkaneiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien käytetyimmät mittarit olivat earnings per share (EPS), total shareholder return (TSR), liikevaihdon kasvu ja sijoitetun pääoman tuotto.

Mittariluokista katepohjaiset mittarit, joihin myös EPS kuuluu, olivat suosituimpia.

Mittarit ja niiden laskentatavat ovat helposti ymmärrettävissä, mutta niiden todellinen vaikutus osakkeen omistajien pitkän aikavälin arvoon on usein syvemmän tarkastelun päässä.

 

Mittariluokat – 2019 alkaneet pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (Helsingin pörssi, large cap)

Kannustinjärjestelmissä käytettyjen mittarien erot

EPS ja muut katepohjaiset mittarit ovat lyhyen aikavälin mittareita – varsinkin, jos niitä käytetään vuoden ansaintajaksolla. EPS:ää voidaan manipuloida monella tavalla, esimerkiksi kustannusten vähentäminen arvoa tuottavista toiminnoista voi kasvattaa katteita lyhyellä aikavälillä, mutta laskea niitä pitkällä. EPS on myös siksi epätäydellinen mittari, sillä kaikki kate ei ole yhtä paljon arvoa tuottavaa. Ratkaisevammassa asemassa ovat yrityksen kassavirrat. Kate, jonka ansaintaan tarvitaan suuria investointeja, ei tuota suuria kassavirtoja.

TSR on arvoon perustuva mittari. Hyviä puolia arvoon perustuvissa mittareissa on se, että ne katsovat pitkälle tulevaisuuteen. Yrityksen arvo teoriassa on sen tulevaisuuden kassavirrat diskontattuna nykyhetkeen.

Onko TSR kuitenkaan täydellinen mittari?

TSR voi hyvinkin toimia LTI-järjestelmässä (LTI=long term incentive), mutta sen toiminta ja puutteet tulee ymmärtää. Esimerkiksi markkinoiden yleiset liikkeet vaikuttavat TSR:ään. Tätä ongelmaa voidaan taklata suhteellisen TSR:n käytöllä, jossa yrityksen TSR:ää vertaillaan verrokkiryhmään. Hankalaa suhteellisen TSR:n käytössä on se, että sopivaa verrokkiryhmää voi olla hankala muodostaa. Helsingin pörssissä suhteellista TSR:ää oli käytetty vain muutamassa yrityksessä.

Toinen ongelma TSR:n käytössä on, että sen kasvattaminen on helpompaa, jos yritykseen kohdistuvat odotukset ovat matalalla. Jos taas yrityksen odotukset ovat huipussaan, TSR:n kasvattaminen tai sen pitäminen samalla tasolla on huomattavasti vaikeampaa, koska huippumenestys on jo hinnoiteltu osakkeeseen. TSR ei siis monen muunkaan mittarin tavoin ole täydellinen mittari, mutta monessa tapauksessa sen käyttö voi olla hyvinkin perusteltua.

Yrityksen arvoa voidaan mitata myös muilla mittareilla, kuten liikevaihdon kasvun ja sijoitetun pääoman tuoton yhdistelmällä tai economic value added -mittarilla (EVA).

Kun sijoitetun pääoman tuotto on suurempi kuin yrityksen pääoman kustannus, kasvu tuottaa arvoa. Kun sijoitetun pääoman tuotto taas on alle pääoman kustannuksen, kasvu vähentää arvoa. Siispä yritysten tulisi ensisijaisesti keskittyä pääoman tuoton kasvattamiseen, mikäli se on alle pääoman kustannuksen ja keskittyä kasvuun vasta sen jälkeen. EVA on sijoitetun pääoman tuottoon liittyvä mittari, jonka avulla sijoitetun pääoman tuottoa voidaan tarkastella euromääräisenä.

Miten valita oikea mittari palkitsemiseen?

Miten yritysten tulisi valita käytetyt mittarit pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä? Tähän ei ole suoraa vastausta, vaan asiaa täytyy punnita yrityksen strategian näkökulmasta ja tunnistaa ne asiat, jotka ovat tärkeitä yrityksen pitkän aikavälin menestykselle. Arvoa voidaan mitata kokonaisuutena, mutta yhtä lailla voi olla perusteltua keskittyä vain yhteen tai muutamaan sidosryhmään kerrallaan.

Esimerkiksi vastuullisuuden kautta saatu hyvä työnantajakuva tai muu positiivinen julkisuus voi luoda arvoa yritykselle pitkällä aikavälillä, vaikka se esimerkiksi laskisi katteita lyhyellä aikavälillä.

Kehotan yrityksiä punnitsemaan, mitkä ovat niitä aktiviteetteja, jotka tuottavat arvoa pitkällä aikavälillä ja mitkä ovat siihen johtavat mittarit.

Kommentit on suljettu.